Tämä kirjoitus on vastaus Opettaja-lehdessä 22/17.12.2021 julkaistuun mielipidekirjoitukseen, jossa nimetön kirjoittaja pohti, uskaltaako hän olla uskonnoton. Päättelen, että kirjoituksen tilanne on tapahtunut kauan sitten tai pienellä paikkakunnalla.
Olen nimittäin helsinkiläisopettaja enkä tunnista ongelmaasi ollenkaan. Meitä on opehuoneessa moneen lähtöön eikä se haittaa tahtia lainkaan.
Oppilaathan ovat nykyään myös monesta eri kulttuuritaustasta lähtöisin ja monille heistä uskonto on hyvin tärkeä asia. Se näkyy heidän arkipäivässään koulussa ja muussa elämässä.
Itse kuulun mielelläni tähän tavalliseen evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Meillä on Pohjoismaissa monivuosisatainen kristillinen perinne. Siihen kuuluvat joulun ja pääsiäisen vietot ja muut juhlat.
Edelleen enemmistö suomalaisia kuuluu kirkkoon. Jos nämä tilaisuudet poistettaisiin koulusta, saisivat uskonnottomat mitä haluavat ja me muut emme mitään. Olisiko se oikeudenmukaista?
Emme myöskään pääse seuraamaan opetustasi ja sitä, kuinka juuri sinä noudatit opetussuunnitelmaa ja kuinka kerroit, että fysiikka ja kemia ”kyseenalaistavat edellisen ymmärryksen maailmasta”. Olitko niin neutraali kuin ajattelit olevasi?
Emme myöskään tiedä, mikä versio oppitunneistasi on mennyt oppilaiden mukana koteihin.
Mervi Lundmark
peruskoulun opettaja
Helsinki
Haluatko kirjoittaa Opettaja-lehden Tätä mieltä -palstalle? Ohjeet löydät täältä.