Syksyn ajan varhaiskasvatus ja siellä ilmenevät epäkohdat ovat olleet pinnalla. Ja hyvä niin. Hyvä siksi, että epäkohdat on tuotu vihdoin esille.
Tilanteelle on tehtävä jotain ja pian. Ylen Takaisin Pasilaan -podcastissa puhuttiin jopa varhaiskasvatuksen kriisistä.
Kriisin syiksi mainittiin muun muassa työvoimapula, työn arvostuksen puute, matala palkka koulutukseen nähden ja työvaate-etujen puuttuminen.
Kriisin sammuttaminen pitää aloittaa jostakin. Mielestäni suhdeluvut ja palkka pitäisi saada ensin kuntoon.
Suhdelukuja pitää pienentää niin, että ryhmässä olisi yksi ammattilainen enemmän verrattuna nykyiseen tai lapsia vähemmän yhtä kasvatusvastuullista ammattilaista kohden.
Jos näin tehtäisiin, työntekijöiden kiireen ja kuormittavuuden tunteet vähenisivät. Varhaiskasvatuksen ammattilaiset pystyisivät antamaan enemmän aikaa jokaiselle lapselle ja tukemaan heistä jokaisen yksilöllisiä tarpeita.
Tällä hetkellä suhdeluvut paukkuvat yli etenkin aamuisin ja iltapäivisin, kun kaikkien ryhmän työntekijöiden työvuoro ei ole vielä alkanut tai osa on jo lähtenyt kotiin.
Jos aikuisia olisi ryhmää kohden enemmän, aikuisia voisi olla paikalla aamuisin ja iltapäivisinkin enemmän.
Kun kasvatuksen ja koulutuksen ammattilaiset voivat hyvin, lapset voivat hyvin.
Palkkoja pitäisi nostaa. Ammattilaiset jäävät todennäköisemmin alalle, kun heidän työtään arvostetaan ja siitä maksetaan työn vaativuutta ja koulutusta vastaava palkka.
Palkan nousun myötä myös uudet kouluttautuvat alalle ja alaa vaihtaneet palaavat todennäköisemmin päiväkoteihin töihin.
Kun kasvatuksen ja koulutuksen ammattilaiset voivat hyvin, lapset voivat hyvin. Päiväkoti-ikäiset lapset elävät kasvun, kehityksen ja oppimisen kannalta tärkeää elämänvaihetta.
Uskon, että jokainen varhaiskasvatuksen ammattilainen haluaa tehdä parhaansa, jotta jokainen ryhmässä oleva lapsi saisi mahdollisimman hyvät eväät tulevaisuuteen.
Anna Nummelin
varhaiskasvatuksen erityisopettaja
Haluatko kirjoittaa Opettaja-lehden Tätä mieltä -palstalle? Ohjeet löydät täältä.