”Synnyin Torniossa ja kasvoin jo lapsena siihen, ettei rajoilla ole isoa merkitystä. Kävimme Haaparannan puolella uimahallissa, ja meillä oli sukulaisia toisella puolella jokea.
Kiinnostukseni kansainvälisyyteen on herännyt toden teolla opettaessani Eurooppaa käsittelevää yhteiskuntaopin kurssia.
Työpaikkani Tapiolan lukio on Epas-koulu eli Euroopan parlamentin lähettiläskoulu. Olemme sitoutuneet siihen, että EU näkyy koulun arjessa.
Vastineeksi voimme päästä muun muassa Strasbourgin Euroscola-istuntoon, jossa opiskelijat tutustuvat Euroopan parlamentin toimintaan ja opettajilla on omia tapaamisia.
Kohtaamiset eurooppalaisten opettajien kanssa ovat hyvin mielenkiintoisia. Olen huomannut, etteivät kaikki töissä tekemäni jutut ole omia oivalluksiani. Samaa tekevät muutkin.
Vuoden eurooppalainen -tunnustus tuli minulle yllätyksenä. Otan sen huomionosoituksena omasta työstäni, mutta samalla se on kunnianosoitus suomalaiselle koulujärjestelmälle ja lukioissa tehtävälle työlle.
En pidä suomalaista koulua niin ongelmakeskeisenä kuin media sen esittää. Päivittäisessä työssäni näen tosi aktiivisia, osaavia ja iloisia nuoria. Heillä on paljon sellaisia taitoja, joita meillä aikuisilla ei ole.
Meidän pitäisi luottaa heidän pärjäämiseensä enemmän. Silloin hekin luottavat itseensä.
Nykynuoret ovat tosi Eurooppa-myönteisiä. Toki joukossa on myös kansallismielisiä. Minusta on mahtavaa, jos saan läpi sellaisen ajatuksen, että ihminen voi olla samaan aikaan ylpeä suomalaisuudesta ja eurooppalaisuudesta.
Mielestäni demokratiakasvatuksessa on kaksi tärkeää tavoitetta. Toivon, että jokainen oppisi ottamaan kantaa ja löytäisi tapansa vaikuttaa.
Aloitan ihan jokaisen tunnin uutiskatsauksella. Esimerkiksi oppositioasetelmaa ei ole järkevää opettaa vain teoriana, vaan käymme läpi käytännön esimerkkejä.
Tunneillani käy myös paljon vierailijoita, esimerkiksi meppejä tai entisiä opiskelijoita. Haluan kursseilleni keskustelevan ilmapiirin.
Opiskelijoita innostaa kaikenlainen tekeminen. Olemme järjestäneet EU-vaalipaneelin, varjovaalit ja EU:n ja Euroviisujen historiaa käsittelevän konsertin.
Keväällä meillä oli hyväntekeväisyyspäivä Ukrainasta paenneiden nuorten auttamiseksi. Sitä varten perustimme yhdistyksen, joka sekin oli demokratiakasvatusta.
Opiskelijat ovat antaneet palautetta kannustavasta ja motivoivasta opetuksesta. Yksikin sanoi, että vaikka aihe oli hieman hankala, hänen kiinnostuksensa yhteiskuntaoppia kohtaan heräsi.
Meillä on aktiivista alumnitoimintaa, ja pidän yhteyttä entisiin opiskelijoihini.
Moni on lähtenyt kauppikseen, oikikseen tai valtsikkaan. Heidän joukossaan on järjestöjohtajaa, rauhanturvaajaa ja toimittajia.
Olen heistä todella ylpeä. Ajattelen, että olen mahdollisesti onnistunut herättämään heissä mielenkiinnon yhteiskunnallisia asioita kohtaan tai tukemaan heitä opintoihin liittyvien valintojen tekemisessä.
Opettajan työ on huikea etuoikeus. Saan olla osa nuorten elämää.
Opetan historiaa ja yhteiskuntaoppia ja teen demokratiakasvatusta. Mutta arvokkainta on ehkä kuitenkin se, jos pystyn antamaan opiskelijalle jonkinlaisen ripauksen elämänviisautta, sydämenviisautta ja luottamusta omiin kykyihin.
Mistä on kyse?
Eurooppalainen Suomi valitsi Pia Liimataisen vuoden eurooppalaiseksi. Perustelun mukaan hän on pitkäjänteisesti kasvattanut opiskelijoitaan eurooppalaisiksi toimijoiksi. Liimatainen on espoolaisen Tapiolan lukion historian ja yhteiskuntaopin opettaja.