Oppaina väylällä amiksesta ammattikorkeaan
Yhteistyö, päällekkäisyyksien karsiminen ja opintopolkujen nivelvaiheiden sujuvoittaminen.
Siinä muutama asia, joita koulutukselta toivotaan ammatillisen koulutuksen reformissakin. Valtiovalta vaatii ammatilliselta koulutukselta tiivistä yhteistyötä niin työelämän kuin korkeakoulujenkin kanssa ja korkeakouluilta puolestaan sitä, että opinnoista valmistutaan ja työelämään siirrytään aiempaa nopeammin.
Jos tavoitteet ovat tiukat, ne on sitä helpompi täyttää, mitä enemmän niitä on toteutettu jo entuudestaan. Esimerkiksi Etelä-Savon ammattiopisto Esedu ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk ovat tehneet koulutusasteet ylittävää yhteistyötä jo ennen kuin se ilmaantui reformiin tai hallituksen kärkihankkeisiin.
– Aloimme toteuttaa opintoja hyvin reformihenkisesti jo vuonna 2014, josta lähtien myös yhteistyö Xamkin kanssa on vahvistunut, matkailu- ja ravitsemisalan opettaja Niina Liukkonen Esedusta kertoo.
Parhaimmillaan jatkoväyläopinnot nipistävät opiskeluajasta jopa vuoden pois.
Liukkonen ja Xamkissa opettava lehtori Tuula Höglund ovat toteuttaneet yhteisopettajina matkailualan opintoja, joihin he ovat saaneet kumppaneiksi myös alueen matkailualan yrityksiä, Opasliiton ja Mikkelin kaupungin matkaoppaat.
Yhteistyö tiivistyi Jatkoväylä-hankkeessa, jossa opiskelijoille hahmoteltiin entistä sujuvampia polkuja ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluihin. Amikset ja amkit ympäri Suomen tuottivat useita jatkoväyläopintojen malleja.
Parhaimmillaan ammatillisen ja ammattikorkeakoulun jatkoväyläopinnot nipistävät opiskeluajasta jopa vuoden pois. Tämä tosin vaatii paljon paitsi opiskelijalta myös järjestelmältä, jossa koulutustasojen yhteistyön ja opiskelijan ohjauspalvelujen tulee olla saumattomia.
Opettajat ovat koulutusjärjestelmään syntyvien uusien polkujen tärkeimmät matka-oppaat.
Liukkosen mukaan hyvä koulutushanke vaatii onnistuakseen hyvien tavoitteiden lisäksi oikeat ja innostuneet ihmiset mukaansa. Tätä hän alleviivaa Jatkoväylä-hankkeen Etelä-Savon aluetoteutuksessakin.
– On eduksi, kun mukana olevat opettajat vakuuttuvat siitä, että kyseessä on opiskelijan etu. Jatkoväylässä pelkkien opintopisteiden ja suoritusten keräämisen lisäksi opiskelijat näkevät, mitä kaikkea alalla voikaan tehdä ja että he selviytyvät ammattikorkeankin opinnoista.
Jatkoväylä-hankkeessa luotiin valtakunnalliset suositukset ammatillisen toisen asteen ja ammattikorkeakoulun välistä siirtymää tukevien opintojen ja palveluiden toteuttamiseen. 30 opintopisteen jatkoväyläopintojen jälkeen opiskelijalla on oikeus hakea amk-opintoihin erillishaun kautta.
Perusopetuksen opot turvaavat nivelvaihetta
Tutustumiskäynnit, infotilaisuudet, vanhempainillat, avoimien ovien päivät, hakijan illat ja kokeilupäivät.
Jyväskylän Kuokkalan yhtenäiskoulun opinto-ohjaaja Jenni Pelkonen kertoo, että perusopetuksen opot olisivat pulassa ilman tiivistä yhteistyötä toisen asteen kanssa.
– Ammatillisen koulutuksen reformi ja sen mukanaan tuomat muutokset edellyttävät jatkuvaa yhteydenpitoa. Me perusopetuksen opot pääsemme esimerkiksi tutustumaan eri aloihin, jotta voimme kertoa oppilaille, millaista nykykoulutus on, Pelkonen kertoo.
Pelkonen on muun muassa tehnyt painotuotteita ja vieraillut rakennustyömailla.
Erityisen tärkeinä Pelkonen pitää peruskoulun ja toisen asteen nivelvaiheen tiedonsiirtopalavereita elokuussa. Näissä tapaamisissa käsitellään muun muassa tehostetun ja erityisen tuen tarpeita sekä vaikeuksia eri oppiaineissa. Palaverit mahdollistavat tukitoimien ja ohjauksen jatkumisen lukiossa ja amiksessa.
Opo on tehnyt painotuotteita ja vieraillut rakennustyömailla.
Kuokkalan yhtenäiskoulussa on lähes tuhat oppilasta, joista yläkoulussa reilut 400. Sekä lukio- että ammatillisen koulutuksen Jyväskylässä järjestää Gradia.
Kuokkalan nykyisistä ysiluokkalaisista noin 40 prosenttia haluaisi jatkaa opintojaan ammatillisessa koulutuksessa. Vetovoimaisia ovat muun muassa sosiaali- ja terveysala, liiketoiminta, logistiikka ja sähköala.
Ammatillisissa oppilaitoksissa on marraskuussa ysiluokkalaisille avoimien ovien päiviä. Silloin ysit pääsevät kiertelemään työsaleissa ja kokeilemaan työtapoja.
Hakijan iltoihin ovat tervetulleita oppilaiden lisäksi huoltajat. Tehostettua ja erityistä tukea saaville peruskoululaisille voidaan järjestää tutustumispäivä, jonka aikana selvitetään heidän soveltumistaan jatko-opintoihin ja pärjäämistä niissä.
Vaikka Pelkonen pitää eri asteiden opojen yhteistyötä toimivana ja opiskelijoiden tarpeet täyttävänä, petrattavaakin löytyisi.
– Perusopetuksen ja ammatillisten oppilaitosten opinto-ohjaajat voisivat palauttaa yhteistyömuodon, jossa tekevät yksittäisinä työpäivinä toistensa töitä. Varjostamisessa saa hyvän kuvan siitä, millaisin eväin peruskoulusta tullaan ammattiopintoihin ja millaisten asioiden kanssa ammatilliset opot työskentelevät.
Päiväkoti ja ammattiopisto saman katon alla
Vilppulan päiväkoti ja Stadin ammattiopisto ovat pitäneet yhtä Helsingin Malmilla vuoden päivät. Kaksi päiväkotiryhmää muutti ammattiopiston tiloihin helmikuussa 2018. Syntyi 28 päiväkotilapsen Pikku Stadila.
Tavoitteena oli, että muutto saman katon alle lisäisi ja helpottaisi päiväkodin ja lähihoitajia kouluttavan ammattiopiston yhteistyötä.
– Olemme pitäneet opiskelijoiden kanssa lapsille muskari-, kuvataide- ja liikuntahetkiä. Samoin opiskelijoitamme on ollut Pikku Stadilassa eripituisissa harjoittelussa. Samanlaista yhteistyötä olemme ennenkin tehneet, mutta nyt se sujuu aiempaa vaivattomammin. Etu on sekin, että lapset ja opiskelijat käyvät näin entistä tutummiksi toisilleen, Stadin ammattiopiston musiikinopettaja Ruth Pilhjerta kuvailee.
Hän tähdentää, että lasten kanssa yhdessä tehdessä lähihoitajaopiskelijoille konkretisoituu hyvin, miksi musiikilla, kuvataiteella ja liikunnalla on niin tärkeä sija varhaiskasvatuksessa.
– Se ei jää vain opettajan sanomisen varaan, hän lisää.
Lapset ovat päässeet nauttimaan ammattiopiston uudenkarheista tiloista. Käytössä on muun muassa liikuntasali ja kuvataideluokka varusteineen.
– Päiväkodille yhteistyö on ollut antoisaa. Lapset ovat saaneet ympärilleen lisää aikuisia ja lisää huomiota. Työntekijämme taas ovat saaneet esimerkiksi apukäsiä retkille ja lisää silmäpareja lasten havainnointiin, Vilppulan päiväkodin johtaja Merja Pekonmaa sanoo.
Opiskelijoille konkretisoituu musiikin merkitys varhaiskasvatuksessa.
Päiväkodin henkilökunnalta yhteistyö vaatii hänen mukaansa avoimuutta. Pitää päästää opiskelijat ja ammattiopiston opettajat mukaan päiväkodin arkeen ja omaan työhön. Henkilökunnan pitää myös antaa opiskelijoille palautetta heidän työskentelystään.
Päiväkodin lapsista yli puolen äidinkieli on jokin muu kuin suomi. Samoin Stadin ammattiopiston opiskelijakunta on hyvin monikulttuurista.
– Olemme hyödyntäneet tätä moninaisuutta. Nyt osa opiskelijoista on voinut kertoa päivän kuulumisia lasten vanhemmille näiden omalla kielellä, Pekonmaa kertoo.