Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta on nelinkertaistunut 20 viime vuoden aikana.
Pienistä erillishankkeista on siirrytty entistä vaikuttavampiin kokonaisuuksiin, ja alueellisen työelämän rooli hankkeissa on kasvanut. Kullekin ammattikorkeakoululle on kehittynyt omat vahvat painoalat.
Tki-henkilöstöä on yli 15 prosenttia oppilaitosten henkilökunnasta. Tänä vuonna ulkopuolinen tki-rahoitus on noin 127 miljoonaa euroa.
Suurin osa ulkoisesta rahoituksesta tulee EU:n rakennerahastoista ja muista EU-lähteistä. Kotimaisia rahoittajia ovat muun muassa ministeriöt, yritykset, rahastot ja säätiöt sekä kunnat.
Amkit suunnittelevat ja toteuttavat tutkimus- ja kehittämishankkeet yhteistyössä yritysten ja kuntien elinkeinotoimen kanssa. Opettajista monet osallistuvat tki-toimintaan opetuksen rinnalla. Heidän lisäkseen amkeissa on päätoimista tki-henkilöstöä.
Opiskelijat ovat mukana tki-toiminnassa tekemällä harjoitteluja ja opinnäytetöitä tai osa-aikaisesti työskentelemällä.
Tutkimuksin on osoitettu, että korkeakoulu voi vaikuttaa positiivisesti alueensa talouteen, työllisyyteen, yksityiseen kulutukseen ja verotuloihin. Esimerkiksi Seinäjoen ammattikorkeakoulun vaikutus Etelä-Pohjanmaan talouteen on selvitysten mukaan noin 3,2 prosenttia maakunnan bkt:stä.
Tänä vuonna tulee täyteen 25 vuotta ensimmäisten vakinaisten toimilupien myöntämisestä ammattikorkeakouluille. Suomessa on 24 ammattikorkeakoulua, joissa on yhteensä 145 000 opiskelijaa.
Yrittäjyys ja ruoka Seamkin vahvuuksia
Taru Mäki koordinoi Seinäjoen ammattikorkeakoulun ruoka-alan tki-hankkeita, joita on tällä hetkellä käynnissä 33.
Epäonnistumiseen on lupa, mutta ei periksi antamiseen. Tällaista on meno Seinäjoen ammattikorkeakoulussa, jossa henkilökunta kokeilee rohkeasti ja etsii jatkuvasti uutta.
Seamk profiloituu yrittäjyyteen ja ruokaan. Oppilaitos kehittää kestäviä ruokaratkaisuja sekä älykkäitä ja energiatehokkaita järjestelmiä.
Seamkin ruoka-alan tutkimus- ja kehittämispäällikkö Taru Mäki koordinoi ammattikorkeakoulun ruoka-alan tki-hankkeita, joita on tällä hetkellä käynnissä 33. Tiimeissä työskentelee 16 kokoaikaista työntekijää sekä opettajia ja opiskelijoita. Hankkeiden vuosibudjetti on 1,2 miljoonaa euroa.
Mäen mukaan ammattikorkeakoulun huomattavin merkitys alueensa kehittäjänä tulee osaamisen lisäämisestä. Amkit kouluttavat alueen nuorten lisäksi jo työelämässä olevia aikuisia.
Amkit kouluttavat alueen nuorten lisäksi jo työelämässä olevia aikuisia.
Seamk järjestää kaikille opiskelijoille heti ensimmäisen vuoden keväällä innovaatioviikon, jossa opiskelijat ratkaisevat monialaisissa ryhmissä yritysten kehittämistehtäviä. Opinnoissa on myös mahdollista tehdä projektiopintoja ja Frami pro -opintoja, jotka ovat lyhytkestoisempia yrityksiltä saatuja toimeksiantoja.
Yrittäjyydestä kiinnostuneet opiskelijat voivat suorittaa opintoja yritystallissa, jossa voi kehittää omaa tulevaa yritystään
– Harjoittelut ja opinnäytetyöt pyritään pääsääntöisesti kytkemään työelämän tai yritysten kehittämiseen, Mäki sanoo.
Taru Mäen mukaan tki-yhteistyö on helppoa Seinäjoen kaltaisella yrittäjyyshenkisellä paikkakunnalla. Suomen Yrittäjät on kolme kertaa peräkkäin valinnut Seinäjoen suurten kaupunkien yrittäjämyönteisimmäksi. Lisäksi kaupungin eri kouluasteita on palkittu yrittäjyyskasvatuksesta.
Myös Seamkin yrittäjyyden tutkimusryhmä on saanut useita huomionosoituksia.
Etelä-Pohjanmaalla valmistuneista noin 60 prosenttia sijoittuu alueelle. Vuosi valmistumisen jälkeen yrittäjäksi ryhtyy noin viisi prosenttia, mikä on maan kärkitasoa.
Mäki väittelee tänä syksynä ammattikorkeakoulun ja pk-yritysten välisen tiedon jakamisen vaikuttavuudesta.
– Pk-yritykset kokevat myönteisenä, että he voivat verkostoitua ja saavat mahdollisuuden osallistua uusiin kehittämishankkeisiin. Vuorovaikutus korkeakoulujen kanssa helpottaa myös uusien työntekijöiden rekrytointia.
Korkeakoulujen kannalta yksi yhteistyön hyödyistä on saada uusinta työelämätietoa.
Kokoaan suurempi kehittäjä
Centrian opetusjohtaja Jennie Elfving ja Kokkolan kaupungin kehitysjohtaja Jonne Sandberg muistuttavat, että koulutusta ei potkaista käyntiin tyhjästä.
Syksyllä 2022 Centria-ammattikorkeakoulu käynnistää akkualan muuntokoulutuksen. Kokkolan kaupunki tukee koulutuksen pilotointia ja aloittamista.
– Keski-Pohjanmaalla ja lähialueilla on käynnistymässä useita akku- ja kaivosteollisuuden hankkeita, joihin tarvitaan osaavaa työvoimaa, kehitysjohtaja Jonne Sandberg Kokkolan kaupungilta sanoo.
Koulutusta ei polkaista käyntiin tyhjästä. Taustalla on noin kymmenen vuoden akkualan ja akku- materiaalien tutkimusinfrastruktuurin kehittämistyö. Euroopan mittakaavassa ainutlaatuinen akkulaboratorio otettiin käyttöön Centriassa jo vuonna 2012.
Centrian opetusjohtaja Jennie Elfving muistuttaakin, että osaamista on ensin rakennettava itselle, jotta pystyy antamaan sitä muille.
Osaamista on ensin rakennettava itselle, jotta pystyy antamaan sitä muille.
Centria on kokoaan suurempi aluekehittäjä. Siellä on noin kaksi prosenttia Suomen ammattikorkeakouluopiskelijoista, mutta vastaava tki-liikevaihto on viitisen prosenttia.
– Meillä on kampukset kolmen eri maakuntaliiton alueella Kokkolassa, Ylivieskassa ja Pietarsaaressa. Pystymme hakemaan rahoitusta useammasta eri suunnasta, Elfving sanoo.
Kehittämisen kärkiä ovat akku- ja kaivosteollisuuden lisäksi yrittäjyyteen ja digitalisaatioon liittyvät hankkeet.
– Ammattikorkeakoulu tuo uskottavuutta, kun haemme alueelle uutta teollisuutta ja yrityksiä, Sandberg sanoo.
Parhaimmillaan tutkimus, kehittäminen ja opetus ruokkivat toinen toistaan. Centriassa noin 60 prosenttia opettajista on mukana kehittämishankkeissa.
– Jos opettaja ei pääse kehittämään omaa osaamistaan, miten hän pystyy opettamaan? Elfving kysyy.
Oppilaitos tekee tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa Suomessa ja maailmalla. Esimerkiksi Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa tehdään akkukemian tutkimusta. Centrian vahvuutena on teorioiden testaus ja pilotointi käytännössä.
Tki-rahoitus toimii Centrian kokemusten valossa hyvin, mutta yksi toive Elfvingillä olisi. Hän kaipaa nykyistä enemmän rahoitusmalleja nopeisiin ja ketteriin kokeiluihin.
– Hakuprosessi on aika pitkä. Välillä tuntuu, että jo etukäteen pitäisi tietää, millaisia tuloksia saadaan. Innovaatioissa asioita keksitään matkan varrella ja lopputulos voi olla jotain ihan muuta, kuin mitä alussa ajateltiin.
Päivitetty 12.11.2021 klo 16.35.
Tekstissä luki, että ammattikorkeakoulut olisivat olleet toiminnassa 25 vuotta. Todellisuudessa tänä vuonna tulee täyteen 25 vuotta ensimmäisten vakinaisten toimilupien myöntämisestä ammattikorkeakouluille. Väliaikaisia ammattikorkeakouluja on ollut olemassa kauemmin.