Suomen 25 ammattikorkeakoulussa puurtaa opetustyössä hiukan yli 5 000 henkilöä. Kaksi heistä istuu kanssani lounastamassa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Xamkin Mikkelin kampuksen opiskelijaravintolassa. Timo Antero Leinonen on metsätalouden yliopettaja, Ulla Korvenpää suomen kielen ja viestinnän lehtori.
On maanantai, maiseman valaisee maahan vasta langennut lumi. Sen kunniaksi aloitamme keskustelun amk-opettajan työn valoisista asioista.
Ullan ja Timon mielestä työssä on enemmän hyvää kuin huonoa. Mikkelissä työtilat ovat viihtyisiä, opiskelijat mukavia ja kannustava työyhteisö tuo tsemppiä arkipäivän aherrukseen.
– En kai olisi ollut täällä 20 vuotta töissä, jos en olisi viihtynyt, Timo tokaisee.
Ullaa innostaa eri kampuksien kieltenopettajien välinen yhteistyö, ja kummatkin kiittelevät joustavia työaikoja. Työnteon aika ja paikka valitaan sen mukaan, mikä on tehokkainta.
– Minulle keskittymisrauha on tärkeää esimerkiksi tenttien ja pisteytettävien tehtävien arvioinnissa, ja tuottavin työrupeamani on aamupäivällä kotona, Timo tuumii.
Ullan työstä noin puolet on verkko-opetusta.
– Teen töitä välillä kotona, mutta työpaikalle tuleminen tuo päiviin rytmiä. Verkko-opiskelijat ovat usein perheellisiä aikuisia, ja he opiskelevat viikonloppuisin ja iltaisin. Pyrin vastaamaan heidän kysymyksiinsä myös silloin, sillä muuten asiat jäävät mielen päälle.
Amk-opettajan työ on samaan aikaan mielekästä, innostavaa ja kuormittavaa.
Ulla ja Timo tunnistavat myös kivikot, joita vasta julkaistu kyselytutkimus Kiviä ja keitaita tuo esiin. Toista kertaa tehtyyn kyselyyn vastasi liki tuhat opettajaa.
Useimpien vastanneiden mielestä amk-opettajan työ on samaan aikaan mielekästä, innostavaa ja kuormittavaa. Opiskelijoiden kanssa työskentely palkitsee, mutta jaksaminen on monella kiikun kaakun.
Se ei ole ihme, sillä amkien rahoitus on laskenut kahdeksan vuotta, eikä ensi vuodenkaan budjettiesitys vastaa kulujen nousua. Lisääntynyt tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta sekä opintojen yksilöllistäminen ovat lisänneet työmäärää, mutta tekijöitä on entistä vähemmän.
Timo ja Ulla ovat olleet onnekkaita, sillä he ovat saaneet pitää työpaikkansa. Kuuden viime vuoden aikana ammattikorkeakoulujen opetushenkilöstöstä on joutunut lähtemään joka viides.
– Kaikki tämä tarkoittaa, että enää ei ole aikaa tehdä tätä työtä samalla tavalla kuin aiemmin, Timo summaa.
Harvoin saa keskittyä tekemään yhden asian kunnolla loppuun. Työpäivät venyvät, ja silti tulee olo, ettei ole saanut kaikkea tehdyksi. Opinnäytetyöt tulevat ryöppyinä ja aiheuttavat kuormituspiikkejä.
Myös Ulla tunnistaa tuskan siitä, että resurssit ja tavoitteet eivät aina kohtaa.
– Rimaa on pakko laskea, mutta oma pää ei anna periksi. Opiskelijoiden pitää kuitenkin saavuttaa opinnoissaan riittävät viestintätaidot.
Opiskelijoille leikkaukset ovat tarkoittaneet sitä, että opettajan antaman opetuksen määrä on tipahtanut kymmenessä vuodessa 20 prosenttia. Rahaa amkeille tuovat valmistuneet opiskelijat, ja joskus jopa opintojaksojen läpäisyä on helpotettu valmistumisen varmistamiseksi.
Xamkissa kuljetaan toista tietä, ja opiskelijat saavat tukea valmistumiseen.
Ulla on menossa illalla yhdeksi ohjaajaksi opinnäytetyöpajaan, jossa opiskelijat saavat neuvoja Wordin asetteluissa, tiedonhaussa ja Webropol-kyselyjen teossa. Myös psykologi on ryhmässä mukana siltä varalta, jos rima työn tekemiseen nousee liian korkealle.
Opettajien työmäärää pyritään hallitsemaan työaikasuunnitelmalla, jossa linjataan, miten 1 624 tunnin vuotuinen työaika jaetaan eri työtehtävien kesken.
Xamkissa työaikasuunnitelma vuodelle 2019 vahvistettiin marraskuussa, mutta sen on mahdotonta pitää täysin kutiaan.
– Emme tiedä vielä, mitä hankehakuja tulee ja mitkä kaikki koulutukset käynnistyvät ensi syksynä, Timo selventää.
Kiviä ja keitaita -kyselyn mukaan työtä on ammattikorkeakouluissa liian paljon työsuunnitelmaan nähden. Lisäksi työaikasuunnitelma, ”tassi”, lyödään lukkoon ääriä myöten, eikä kohdentamatonta työaikaa jätetä.
– Meillä oli aiemmin käytössä myös kohdentamatonta työaikaa, mutta siitä tuppasi tulemaan aukko, johon mätettiin kaikki mahdolliset lisätehtävät, Timo sanoo.
Kyselyvastauksissaan monet opettajat valittavat, että he eivät pääse itse vaikuttamaan riittävästi työsuunnitelmaan eikä sen muutoksista neuvotella.
– Meillä Xamkissa esimies neuvottelee tassin sisällöstä työntekijän kanssa, mutta vastuun työaikasuunnitelmasta täytyy olla esimiehellä. Hänen täytyy pitää huolta siitä, että työkuorma jakautuu tasapuolisesti, Timo pohtii.
Timo on OAJ:n Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun paikallisyhdistyksen puheenjohtaja ja Ulla sihteeri.
Tänään he lähtevät tontun töihin viemään yhdistyksen askartelemia joulukortteja kollegojen kahvihuoneisiin.
Ulla sujauttaa kortin myös pääluottamusmies Mari Järvenmäen käteen.
Kun vuosityöajan tunnit eivät riitä, se tarkoittaa lisätöitä. Mari kertoo, että lisätöiden määrä on karannut käsistä myös Xamkissa, ja seurauksena jotkut uupuvat.
– Meillä on kuitenkin työnantajan kanssa yhteinen tahtotila, että lisätöiden määrää pitää vähentää.
Uuden yksikön synnytystuskatkin tuntuvat vielä. Xamk eli Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu syntyi vuoden 2017 alussa, kun Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeat yhdistyivät.
– Yhdistymisen polkua ei ole vielä kuljettu loppuun. Tekemisen käytännöt hioutuvat yhä, ja sekin aiheuttaa paineita, Mari tuumaa.
Kyselyn mukaan työnantaja tukee opettajien osaamisen kehittämistä aiempaa heikommin. Myös opettajien välinen epätasa-arvo vaivaa alaa. Yhdessä amkissa rahaa osaamisen kehittämiseen ei ole, toisessa koulutuksiin vielä pääsee.
Xamkissa asiat ovat melko hyvin. Ulla esimerkiksi toimii digimentorina ja on saanut tehtävään mukavasti koulutusta. Ajan hermolla opettajaa ja opiskelijoita ovat pitäneet myös tubettajat, jotka ovat käyneet oppitunneilla kertomassa työstään.
Kaikkiaan, vaikka mutkiakin matkassa on, on Ullan ja Timon kokemus ammattikorkeakoulunopettajan työstä vahvasti plussalla.
– Koen, että työlläni on tärkeä merkitys ammattitaitajien kouluttamisessa. Parasta on tavata maailmalla entisiä opiskelijoita, jotka nyt ovat työssään arvostettuja osaajia, Timo sanoo.
Ulla jaksaa suhtautua intohimoisesti oppiaineidensa opetukseen.
– Opiskelijat innostuvat herkästi viestinnän aiheista, koska siihen liittyviin ilmiöihin törmää koko ajan.
Kiviä ja keitaita
- Kiviä ja keitaita 2 – ammattikorkeakoulutyö muutoksessa -kyselytutkimuksen keskeiset tulokset julkaistaan joulukuussa 2018. Koko tutkimus tulee julki keväällä 2019.
- Kyselyn tekivät OAJ ja Haaga-Helia-ammattikorkeakoulun ammatillinen opettajakorkeakoulu kevättalvella 2018.
- Vastaajia oli 961.
- Kiviä ja keitaita -tutkimus toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 2009.
- Yhdeksässä vuodessa on opittu tekemään työaikasuunnitelma entistä paremmin työtehtäviä vastaavaksi.
- Vuonna 2009 palkkaansa oli tyytyväinen 59 prosenttia vastaajista, nyt 65 prosenttia.
- Sekä nyt että yhdeksän vuotta sitten 60 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että työtehtäviin ei ole riittävästi aikaa.
- Vuoden 2019 tutkimuksessa 51 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että työnantaja tukee osaamisen kehittämistä. Nyt tätä mieltä oli enää 43 prosenttia.
Poimintoja kyselyvastauksista:
”Ammattikorkeakoulussani on meneillään neljännen kerran yt-neuvottelut. Tällä hetkellä työskentelyyni yleensä liittyvä innostus ja opetuksessa toteuttamani luovuus on täysin kateissa.”
”Uusia oppimisympäristöjä luodaan, opiskelua pitäisi yksilöllistää ja innovatiivinen pitäisi olla mutta resurssointi vastaa parhaiten vanhanaikaista suurryhmäopetusta.”
”Omassa ammattikorkeakoulussani normaali opetusryhmän koko on 70 opiskelijaa.”