”En voinut luottaa siihen, että sitomaton työaikani olisi ollut riittävää opetuksen suunnitteluun ja jälkityöhön.”
Näin kertoi 63 prosenttia perusopetuksen vuosityöaikakokeilulle ei-äänensä antaneista opettajista. OAJ selvitti kyselyllä syitä, joiden perusteella kokeilusta kieltäytyneiden koulujen opettajat tekivät äänestyspäätöksensä.
Kokeilussa halutaan seurata erityisesti sitä, miten sitomaton työaika toteutuu. Se on itsenäistä luottotyöaikaa, jonka opettaja saa tehdä paikasta, ajasta ja tavasta riippumatta.
– Keskeistä on, että oman opetuksen suunnitteluun ja arviointiin varattua aikaa on tarpeeksi. Siksi kyseessä on kokeilu eikä pysyvä sopimus, OAJ:n neuvottelujohtaja Petri Lindroos sanoo.
Kokeilusta kieltäytyneitä opettajia pelotti palkan mahdollinen putoaminen. Vastaajista 60 prosenttia oli käsityksessä, että kokeilussa palkka olisi laskenut suhteessa heidän arvioimaansa työmäärän kasvuun.
Kokeilussa opettajan peruspalkka nousee 2,5 opetusvelvollisuustyöaikajärjestelmän mukaisen ylitunnin verran, mutta vastaavasti viikoittainen työaikakin voi olla noin puolitoista tuntia suurempi.
– Palkan ja työmäärän kehittymistä seurataan koko kokeilun ajan, Lindroos tähdentää.
Pelkojen taustalla näytti olevan osittain opettajien huoli siitä, että sopimusta ei sovelleta oikein. Moni opettaja pelkäsi sitä, että he eivät tule saamaan riittävästi sitomatonta työaikaa.
– On tärkeää, että sopimustulkinnat ovat työnantajapuolella samanlaiset kuin OAJ:ssä. Jos sopimusta ei sovelleta oikein, emme saa oikeaa tietoa sopimuksen toimivuudesta. Olemme puuttuneet vääriin sopimustulkintoihin, mutta luottamus rakennetaan arjessa. Työantajan on annettava rehtorille riittävästi resursseja, jotta hän voi yhdessä opettajien kanssa toteuttaa kokeilua sopimuksen mukaan.
56 prosenttia ei-äänen antaneista oli sitä mieltä, että kokeilu ei olisi auttanut työmäärän rajaamisessa.
Toisaalta toiseksi yleisin syy kyllä-äänelle oli mahdollisuus työn rajaamiseen. Näin kertoi 54 prosenttia kokeilun puolesta äänestäneistä.
Yleisin syy kyllä-ääneen oli opettajien kokemus siitä, ettei nykyjärjestelmä toimi ja he olisivat halunneet kokeilla tästä syystä jotain uutta. Tätä mieltä oli 66 prosenttia vastaajista.
– Kokeilun avulla selvitetään vaihtoehtoisen työaikamallin toimivuutta tai toimimattomuutta. Ennen kokeilun tuomia kokemuksia meillä kaikilla voi olla ainoastaan mielikuvia siitä, mitä vuosityöaika saattaisi olla, Lindroos painottaa.
Vuosityöaikakokeilua on tarjottu rajatulle joukolle. Siitä on äänestetty kuuden kaupungin 28 koulussa. Kokeilu on alkanut 9 koulussa, kun taas 19 koulua jäi kokeilujen ulkopuolelle opettajien äänten perusteella.
Kysely kieltäytyneille
- OAJ kysyi vta-kokeilusta kieltäyneiden koulujen opettajilta syitä heidän äänestyspäätökselleen.
- Kyselyyn vastasi 207 opettajaa. Heistä 43 prosenttia on aineenopettajia, 36 prosenttia luokanopettajia, 20 prosenttia erityis- tai erityisluokanopettajia ja prosentti muita opetusalalla työskenteleviä.
- Vastaajista 67 prosenttia oli äänestänyt kokeilua vastaan ja 27 prosenttia kokeilun puolesta. Loput kuusi prosenttia vastaajista ei ollut osallistunut äänestykseen.
- Kysely tehtiin loppukeväästä Espoossa, Helsingissä, Vaasassa ja Vantaalla.