Koulujen ja oppilaitosten alati lisääntyvät hankkeet kuormittavat opettajia. OAJ:n työmarkkina-asiamies Aleksi Tervamaa jakaa hankkeet hyviin ja huonoihin.
Hyviä ovat sellaiset, joista on todellista hyötyä, joissa korvataan opettajalle aiheutuva lisätyö ja otetaan huomioon opettajan jaksaminen. Tällaisia ovat esimerkiksi opetusministeriön hankkeet tai EU:n kansainväliset hankkeet.
− Usein koulussa unohdetaan, miten paljon lisää työtä hankkeet aiheuttavat opettajalle, Tervamaa sanoo.
Hän listaa muutamia asioita, joita esimiehen kannattaa kysyä, ennen kuin suostuu hankkeeseen.
1. Kuinka lisätyö korvataan?
Esimerkiksi opetusministeriön taannoinen digihanke sisälsi myös opettajille maksettavan korvauksen, mutta joissakin hankkeissa voi olla sääntönä, ettei hankerahaa saa käyttää opettajien palkkoihin. Silloin työnantajan pitää huolehtia siitä, että lisätyö korvataan asiallisesti.
2. Onko hankkeesta meille hyötyä?
Tälläkin hetkellä OAJ:hin tulee viestiä, että opettajat ovat kuormitettuja. Siksi koulujen kannattaa harkita tarkkaan, mihin hankkeisiin ne osallistuvat.
Jokaisen hankkeen kohdalla on punnittava, onko siitä todellista hyötyä oppijoille ja koko työyhteisölle. Hankkeesta ei saa tulla opettajalle ylimääräistä kuormittajaa, joka heikentää hyvinvointia.
3. Onko hankkeella tarkoitus kerätä rahaa?
Jotkut koulut lähtevät mukaan erilaisiin hankkeisiin hankkiakseen lisärahoitusta, mutta se ei ole koulun ydintehtävä. Kuntapäättäjien on huolehdittava siitä, että koulujen perusrahoitus on kunnossa.