Silloin kun asiaa ei voi muuttaa, sen kanssa on opeteltava elämään. Sellaiseen tilanteeseen kasvatus- ja opetusalan työntekijät näyttävät nyt joutuvan, kun maan hallitus runnoo läpi lukuisia heikennyksiä työoloihin.
Jo voimaan tulleita heikennyksiä ovat vientivetoinen työmarkkinamalli, paikallisen sopimisen laajentaminen, sairauspäivärahan leikkaus, aikuiskoulutustuen ja vuorotteluvapaan lakkauttaminen sekä työtaisteluoikeuden rajaaminen ja lakkosakot yksittäiselle työntekijälle.
Myös työttömyysturvaa on leikattu muun muassa porrastamalla ansioturvaa sekä pidentämällä työttömyysetuuden omavastuuaikaa ja työssäoloehtoa.
Eikä siinä vielä kaikki. Suunniteltujen ja eri työryhmien valmisteltavana olevien heikennysten lista on pitkä: irtisanomiskynnyksen madaltaminen, määräaikaisuuksien mahdollistaminen vuodeksi ilman perusteita, ensimmäisen sairauspoissaolopäivän palkattomuus…
OAJ on hallitusohjelman julkistuksesta alkaen yrittänyt torjua kaikkia jäsentensä työoloja heikentäviä suunnitelmia.
Esimerkiksi joulukuussa hyväksyttyä vientimallilakia OAJ vastusti voimakkaasti ja esitti sille vaihtoehtoja, jotta lopputulos olisi ollut opettajia ja koko alaa ymmärtävä.
– On valtava pettymys, että useista esittämistämme ratkaisuvaihtoehdoista huolimatta hallitus ei ottanut huomioon mitään, mikä olisi johtanut parempaan ja tasapainoisempaan lopputulokseen, puheenjohtaja Katarina Murto sanoo.
OAJ ehdotti muun muassa, että neuvotteluissa ja sovitteluissa käytettäisiin puolueetonta talousdataa. Se olisi vähentänyt tulkintaerimielisyyksiä ja lisännyt sovittelun ennakoitavuutta ja avoimuutta.
Loppuun asti OAJ oli myös valmis neuvottelemaan työmarkkinamallista, kunhan se olisi tehty liittojen kesken, ei eduskunnan säätämällä lailla.
Hallitus on useiden ammattiliittojen vastustuksesta huolimatta vienyt lain ja monet muut hallitusohjelmassa mainitut työelämäheikennykset läpi.
Vientimalli pakottaa miettimään sovittelijan tilalle vaihtoehtoisia ratkaisumalleja.
Keväällä on edessä monia opetus- ja kasvatus- ja tutkimusalan virka- ja työehtosopimusneuvotteluja. OAJ neuvottelee sopimuksensa työnantajapuolen kanssa kuten ennenkin, mutta heikennykset kummittelevat taustalla.
Kaikista hankalin ja koko jäsenistöä koskeva heikennys on vientivetoinen työmarkkinamalli, Murto sanoo.
– Se vaikeuttaa neuvotteluita jatkossa, koska työnantajapuoli tietää jo etukäteen, että valtakunnansovittelija ja sovittelulautakunta ovat lain nojalla sidottuja vientialojen määrittämään palkankorotuskattoon.
Murron mukaan vientimalli pakottaa miettimään sovittelijan tilalle vaihtoehtoisia ratkaisumalleja mahdollisiin työriitatilanteisiin. Kaikkia osapuolia tyydyttävien mallien löytäminen on OAJ:n tavoitteena myös kevään neuvotteluissa.
OAJ katsoo myös jo kohti seuraavia eduskuntavaaleja ja hallitusohjelmaa.
Järjestön tavoitteena on vientimallilain kumoaminen tai vähintään työriitalain täsmentäminen niin, että sovittelijalla ja lautakunnalla on harkintavalta ottaa sovintoehdotuksissaan huomioon palkkatasa-arvo ja osaavan työvoiman saatavuus.
Tätä täsmennystä OAJ esitti jo ennen lain hyväksymistä.
Koska sovittelijan kautta ei ole tässä tilanteessa mahdollista saavuttaa vientialoja kovempia korotuksia ja siten kuroa palkkaeroa kiinni, toivotut lopputulokset olisi saatava jo neuvotteluissa työnantajan kanssa. Tähän OAJ on toki pyrkinyt ennenkin, eikä tilanteessa siinä mielessä ole suurta dramatiikkaa.
– Isompi juttu olisi, jos palkka- ohjelma jostain syystä irtisanottaisiin huhtikuussa, neuvottelujohtaja Petri Lindroos sanoo.
Vuonna 2022 saavutetulla viisivuotisella palkkaohjelmalla kunta- työntekijöiden palkat nousevat yhteensä viisi prosenttia yli yleisen linjan. Keväällä 2025 on mahdollisuus irtisanoa ohjelma.
– Silloin koko vuoden 2022 voimanponnistus menisi hukkaan, Lindroos toteaa.
Hän huomauttaa, että OAJ ei ole yksin pitämässä kiinni palkkaohjelmasta. Kaikki julkisten alojen palkansaajaliitot seisovat sen takana.
– Me lähdemme siitä, että myös Kuntatyönantajat KT pitää kiinni sovitusta palkkaohjelmasta ja se jatkuu tarkoitetulla tavalla vuoteen 2027, Katarina Murto lisää.
Heikennysten alle ei voi hautautua. OAJ jatkaa vaikuttamistyötä ja pyrkii neuvottelemaan jäsenilleen parhaat mahdolliset sopimukset.
Murto korostaa, että järjestön on kyettävä reagoinnin sijaan yhä ennakoivampaan suunnitteluun.
– Pidemmän aikavälin edunvalvontavisiota ja strategista suunnittelua tarvitaan enemmän myös neuvottelu- toiminnassa jäsenten etujen ajamiseksi.
Vientialat saavat tekijänsä opetus- ja kasvatusalalta.
Myös yksittäinen jäsen voi vaikuttaa koulutuspolitiikkaan, esimerkiksi muistuttamalla kuntapäättäjiä – nykyisiä ja kevään vaaleissa valittavia – kasvatuksen ja koulutuksen tärkeydestä.
Järvenpääläinen suomen kielen ja kirjallisuuden opettaja Emma Hietaoja, 30, on ollut OAJ:n valtuuston jäsen vuodesta 2022. Nyt hän on vihreiden ehdokkaana kuntavaaleissa ja sanoo haluavansa kuntapäättäjänäkin puhua koulutuksen puolesta.
Hietaoja halusi opetusalalle, koska pitää vuorovaikutteisesta työstä. Opettajana saa olla tekemisissä niin lasten ja nuorten kuin aikuistenkin kanssa.
Hänestä nykyhallituksen toimet, erityisesti vientimalli, uhkaavat koko alan arvostusta.
– Kyllähän se aiheuttaa tietynlaista lohduttomuutta, kun itse nuorena opettajana katselee alaa uran alkupäästä ja miettii, millainen arvostus alaa kohtaan on.
Hietaoja ei kiellä, etteivätkö vientialat olisi tärkeitä. Hän kuitenkin muistuttaa, että ne saavat tekijänsä opetus- ja kasvatusalalta.
Hallituksen listalta Hietaoja poimii erityiseksi huolenaiheekseen määräaikaisten asemaan liittyvät heikennykset.
Häntä itseään ne eivät tällä hetkellä kosketa, sillä vakituinen virka Järvenpään yhteiskoulusta irtosi vuonna 2021 vain yhden vuoden määräaikaisuuden jälkeen. Moni joutuu kuitenkin vartomaan vakituista työpaikkaa paljon pidempään.
Jos opettajaa ei palkata töihin koko lukuvuodeksi vaan vain lukukausien ajaksi, 6:sta 12 kuukauteen pidentynyt ansiosidonnaisen päivärahan työssäoloehto jää täyttymättä.
– Vaikka opettaja saisikin määräaikaisuuden seuraavaksi lukuvuodeksi, kesän toimeentulo ei ole turvattu, Hietaoja toteaa.
Myös jo toteutunut aikuiskoulutustuen lakkauttaminen sekä heikennysten listalta löytyvä ensimmäisen sairauslomapäivän palkattomuus saavat Hietaojalta karun tuomion.
– Tuntuu, että työntekijän asema on nykyään todella epävarma, kun näitä heikennyksiä on edennyt ja lisää suunnitteilla.
Hallituksen työelämä- ja työttömyysturvaheikennykset
Kaikkia aloja koskevat
- Vientivetoinen työmarkkinamalli ja sovittelujärjestelmä on hyväksytty eduskunnassa.
- Sairauspäivärahaa koskevat heikennykset on hyväksytty eduskunnassa.
- Suojelutyö työtaistelutilanteessa on etenemässä edus- kuntaan.
Vain yksityisiä aloja koskevat
- Paikallisen sopimisen laajentaminen on hyväksytty edus- kunnassa.
- Henkilökohtaisen irtisanomiskynnyksen madaltaminen on valmistelussa.
- Määräaikaisuuksien mahdollistaminen vuodeksi ilman perusteita on valmistelussa.
- Yhteistoimintalain velvoittavuuden rajan nosto ja muut yhteistoimintaa koskevat heikennykset ovat eduskuntakäsittelyssä.
- Takaisinottovelvoitteen poistaminen alle 50 työntekijän työpaikoilla on valmistelussa.
- Lomautusilmoitusajan lyhentäminen on valmistelussa.
Muut
- Ensimmäisen sairauspoissaolopäivän palkattomuus ei ole vielä edennyt, mutta koskee näillä näkymin niitä, joilla palkallisuutta ei ole kirjattu virka- tai työehtosopimukseen.