Kouluruokailun hävikki kuriin ja maine kuntoon
Voisiko kouluruokailu olla myös ilmastoteko? Tätä pähkinää pureskelivat alkuvuodesta 30 yläkoululaista ja 40 aikuista kolmipäiväisessä Lunch Bunch -hackathonissa.
Nuoret pohtivat ratkaisuja aikuisten mentoroimissa ryhmissä. Osa piti suurimpana ongelmana ruokahävikkiä, osa sitä että kouluruoasta puhutaan kielteisesti.
Nuoret pohtivat, miten mielipiteet kulkisivat ruoan valmistajille.
Vantaalaisen Havukosken koulun historian ja yhteiskuntaopin opettajan Jyrki Reinilän luotsaamassa ryhmässä nuoret näkivät suurimmaksi haasteeksi sen, että kasvisruoasta ei osata tehdä hyvää.
– Nuoret pohtivat, miten oppilaiden mielipiteet kulkisivat ruoan valmistajille. Me aikuiset puhuimme siitä, että tieto pitäisi saada kulkemaan myös päättäjille.
Ryhmä ideoi sovelluksen, jonka kautta oppilaat voisivat matalalla kynnyksellä kertoa etukäteen keittiölle, mitä aikovat ruokalistalta valita ja miltä ruoka maistui.
– Pelillinen sovellus antaisi mahdollisuuden molemminpuoliseen, välittömään palautteeseen sekä statistiikkaa hankintojen ja päätösten tueksi, Reinilä arvioi.
Jyrki Reinilää motivoi halu toimia itse ja kannustaa myös nuoria toimimaan yhteiseksi hyväksi.
Lunch Bunch -tyyppisen hackathonin idea on, että eri alojen ihmiset kokoontuvattietyksi ajaksi yhteen ja ratkovat etukäteen määriteltyä ongelmaa.
Helsingissä pidetyn tapahtuman järjestivät vantaalainen Ruusuvuoren koulu, Luonnontieteellinen museo ja Helsinki Think Company. Paikalla oli muun muassa ympäristöjärjestöjen, ruokapalvelujen ja digitaalisia palveluja tarjoavan Avoin-yhdistyksen edustajia.
Opettajat kertovat palautteessaan, että tapahtumaan osallistuminen vahvisti ammatillista osaamista. Jyrki Reinilä pitää tärkeimpänä asiana sitä, että nuoret pääsivät vaikuttamaan.
Tapahtuman primus motor, kuvataideopettaja Sanni Virtanen näkee hackathonin hyvänä keinona kehittää systeemistä ajattelua eli taitoa käsitellä asioita mahdollisimman monesta näkökulmasta yhtä aikaa.
Seuraavina askeleina ovat etätapaamiset, joissa pohditaan, miten ideoista edetään käytännön toteutukseen.
Kaipaatko lisätietoa? Haluaisitko mukaan? sites.google.com/eduvantaa.fi/lunchbunch
Pienistä puroista syntyy iso energiansäästövirta
Sulje ulko-ovi sisälle tullessasi. Sammuta valot huoneista, joissa ei ole ketään. Älä valuta vettä turhaan, kun peset käsiäsi.
Näitä ohjeita opettamalla ja noudattamalla Iissä toimiva Nikkarin päiväkoti säästi kunnan rahoja ja sai omaan käyttöönsä 774 euroa.
– Rahoilla ostettiin lapsille mieleisiä ulkoleikkivälineitä, kaivureita ja suksipotkulautoja, varhaiskasvatuksen opettaja Sanna Sankala kertoo.
Vuonna 2018 säästyi 23 497 euroa.
Iissä energiansäästö huomioidaan kaikessa toiminnassa. Vuosina 2007–2017 kunta leikkasi kasvihuonekaasupäästöistä 62 prosenttia. Kuluvan vuoden tavoite on nostaa luku 80 prosenttiin.
Iin päiväkodit ja koulut säästävät lämpöä, sähköä ja vettä 50/50-mallin mukaisesti. Säästyneistä rahoista puolet jää kunnan kassaan ja puolet jaetaan tilojen käyttäjille. Vuonna 2018 säästyi 23 497 euroa.
Sanna Sankala esittelee energiankulutuksesta säästyneillä rahoilla hankittuja suksipotkulautoja. Hän arvioi koronaepidemian kasvattavan tänä vuonna veden kulutusta päiväkodeissa.
Sanna Sankala arvelee, ettei energiansäästö olisi päiväkodissa yhtä tavoitteellista, ellei se olisi koko kunnan yhteinen juttu.
Malli tuli kuntaan 2013 Vaasan yliopiston koordinoiman Euronet 50/50 Max -hankkeen kautta. Kolmivuotisen hankkeen päätyttyä kunnanvaltuusto teki päätöksen, että käytäntö laajennetaan kaikkiin Iin kouluihin ja päiväkoteihin.
Kouluissa käytetään Vaasan yliopiston kehittämää maksutonta Enni-sovellusta, johon tekninen toimi kirjaa toteutuneen kulutuksen ja koulut voivat kirjata omat toimenpiteensä.
Jotta kaikki kulutukseen vaikuttavat muutokset pystytään huomioimaan, energiansäästöä arvioi työryhmä, jossa on edustaja kunnan jokaiselta hallinnonalalta. Myös Enniin kirjatut kasvatustoimenpiteet vaikuttavat kullekin yksikölle palautettavaan rahasummaan.
– Pienemmät eivät vielä ymmärrä luvuista, mutta kouluissa mittaukset ovat osa opetusta, Sankala ihastelee.
Kouluissa isommat oppilaat mittaavat luokkien lämpötilaa ja valaistusta, pienemmät nuuskivat energia-agentteina, onko luokista muistettu sammuttaa valot ja sulkea ikkunat.
Sankala haaveilee agenttikulttuurin tuomisesta myös päiväkotiin.
– Eskarit voisivat muistutella muita lapsia ja keksiä uusia energiansäästöjuttuja.
Työkalu energiankulutuksen seurantaan enni-sovellus.fi
Korkeakouluyhteistyö istuttaa lukiolaiset ilmastokysymysten ääreen
Ilmasto.nyt-kurssi auttaa lukiolaista kohtaamaan ilmastonmuutoksen niin luonnontieteellisenä kuin yhteiskunnallisenakin ilmiönä. Climate Universityn kurssia pilotoidaan tänä keväänä korkeakouluyhteistyössä.
Tampereella Sammon keskuslukiossa opetus järjestetään koronan vuoksi etänä.
– Materiaalin voisi karkeasti jakaa luonnontieteelliseen osioon, ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, hillintään ja sopeutumiseen, fysiikan ja matematiikan opettaja Katri Kaila kertoo.
Harvaan asiaan on kovin yksiselitteistä vastausta.
Kurssi on räätälöity lukiolaisille viiden opintopisteen Ilmasto.nyt-yliopistokurssista. Ajatuksena on, että nuoret pystyvät täydentämään kurssia myöhemmin korkeakouluopinnoissa.
Tiedollisen osaamisen lisäksi nuoria valmennetaan etsimään ratkaisuja.
– Kerromme, mitkä asiat tiedetään ja mihin liittyy epävarmuuksia. Harvaan asiaan on kovin yksiselitteistä vastausta, joten ratkaisuja etsitään keskustelemalla.
Katri Kaila kertoo, että vierailijat, kuten Tampereen apulaispormestari, tuovat paikallisväriä Sammon keskuslukion Ilmasto.nyt-kurssille.
Kaila vetää kurssia kolmen muun opettajan kanssa. Opetusvastuut nelikko jakaa vahvuuksien ja kiinnostuksen kohteiden mukaan.
Kurssi on antanut opettajallekin paremman kokonaiskuvan ilmastonmuutoksesta ja auttanut ymmärtämään, millaisia yhteiskunnallisia ja sosiologisia näkökulmia muutokseen liittyy.
– Fysiikan opetukseen olen saanut paljon lähteitä, kivoja laskureita ja hyviä välineitä asioiden havainnollistamiseen.
Syksyllä kurssi julkaistaan lukioiden vapaasti käytettäväksi. Mooc-pohjaista materiaalia voi käyttää sellaisenaan tai osana muita kursseja.
Kaila arvelee, että paketin hyödyntäminen voisi karsia ilmastoaiheiden päällekkäistä käsittelyä eri oppiaineissa.
– Ilmasto.nyt-materiaalin avulla opettajien on helppo sopia, mitä asioita käsitellään milläkin kurssilla, Katri Kaila suosittelee.
blogs.helsinki.fi/climateuniversity -> Lukiolaisen Ilmasto.nyt