Kiusaamisen määrä oli pitkään laskussa, mutta nyt se on lähtenyt kasvuun. Tämä selviää esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuoden 2023 Kouluterveyskyselystä.

Suurin osa kiusaamistapauksista ratkaistaan koulussa, mutta aina koulun voimat eivät kuitenkaan riitä, sanoo Vaasan yliopiston julkisoikeuden professori Niina Mäntylä.

– Suomesta puuttuu tällaisiin tilanteisiin soveltuva matalan kynnyksen viranomainen.

Mäntylä toivoisi Suomen ottavan mallia Ruotsista. Siellä koulutarkastusviranomainen, skolinspektionen, valvoo, että kiusaamiseen puututaan lain edellyttämällä tavalla.

Huoltajat voivat ilmoittaa virastolle lastensa kouluun liittyvistä huolenaiheista. Kouluasioiden valvontavirastolla on aluetoimistoja, jotka käsittelevät kaikenlaisia yksilötapauksia, lukuun ottamatta sellaisia, jotka koskevat vain kaltoinkohtelua.

– Nämä tapaukset käsittelee lapsi- ja oppilasasiamies, BEO. Tarvittaessa tämä edustaa kiusattua lasta oikeudessa. BEO valvoo lapsen etua ja voi nostaa hänen puolestaan vahingonkorvauskanteen.

Suomeenkin tarvittaisiin Mäntylän mielestä BEO:n kaltainen viranomainen.

 

Ruotsissa viranomainen valvoo, että kiusaamiseen puututaan lain edellyttämällä tavalla.

 

Tarpeeseen vastaa eduskunnalle vuoden lopussa annettu lakiesitys. Siinä ehdotetaan, että aluehallintovirastot voisivat jatkossa tutkia, noudattaako opetuksen järjestäjä lakia.

Nykyisessä laissa huoltajan pitää tehdä asiasta itse kantelu, jatkossa sen voisi tehdä avi esimerkiksi mediassa olleiden tietojen tai yhteydenottojen perusteella.

Vaikka Suomessa ei toistaiseksi ole Ruotsin kaltaisia juridisia keinoja valvoa kiusaamiseen puuttumista, kouluissa tehdään paljon kiusaamisen ehkäisemiseksi.

Kiipulan ammatillisessa erityisoppilaitoksessa noudatetaan turvallisemman tilan periaatteita. Kymenlaakson alueella nuoria kannustetaan perustamaan bändejä ja rakentamaan soittamalla yhteisöllisyyttä. Leppävirralla koko kylä on sitoutunut kasvattamaan lapsiaan ja nuoriaan.

 

 

• Educassa on useita kiusaamista käsitteleviä esityksiä. Niina Henttonen esittelee Kiipulan ammattiopiston ratkaisuja pe 24.1. klo 14.30.

 

---

 

 

Kiipulassa turvapaikkana on oma reviiri

 

Mitä turvallinen tila konkreettisesti tarkoittaa? Tätä miettivät opiskelijat ja opettajat viime keväänä Kiipulan ammatillisessa erityisoppilaitoksessa Janakkalassa.

Pohdinnan lopputuloksena syntyivät kaikkien yhteiset pelisäännöt.

Niina Henttosen mukaan säännöt lisäävät yhteisöllisyyttä ja ehkäisevät kiusaamista. Hän työskentelee opiskelijahyvinvointipäällikkönä.

Sääntöjen suunnittelun pohjana opiskelijat ja opettajat käyttivät Suomen YK-liiton turvallisemman tilan periaatteita ja toimintatapoja.

Niiden avulla tavoitellaan tilaa, jossa kaikki yrittävät omalla toiminnallaan rakentaa yhdenvertaista, kunnioittavaa ja avointa ilmapiiriä ja keskustelua.

YK:n ohjeet eivät sellaisinaan tuntuneet Kiipulassa omilta. Siksi opiskelijat muokkasivat ne omaan arkeensa sopiviksi.

Esimerkiksi turvallinen tila voi olla niinkin yksinkertainen asia kuin oma reviiri.

Turvapaikkana toimiva reviiri on konkreettinen, fyysinen tila, jonka koko vaihtelee ihmisestä toiseen.

– Tähän tilaan toisella ei ole lupa kajota, ei fyysisesti eikä henkisesti.

Myös alkuperäisten sääntöjen kieltosanat häivytettiin Kiipulan versiosta.

– Sanomme mieluummin “kunnioita toisia” kuin “älä tuomitse”.

 

Henttonen huomauttaa, että ihmisten persoonat ovat niin erilaisia, että yhteentörmäyksiä voi tulla vahingossa. Kiusaamiskokemus voi syntyä, vaikka kiusaaja ei olisi tarkoittanut pahaa.

Kaveri saattaa esimerkiksi hauskuuttaa muita vitsailemalla jostain luokkakaverille arasta aiheesta.

Keskusteluissa nuorten kanssa nousi esiin huoli siitä, mitä tapahtuu, jos kiusaamisesta kertoo oppilaitoksen henkilökunnalle.

Nuoret tuumasivat, että joskus kiusaamisesta on helpompaa puhuta kavereille kuin aikuiselle.

Tässäkin tilanteessa pelisäännöt kannustavat kaveriporukkaa tulemaan aikuisen juttusille.

– Tällöin vastuu siirtyy aikuisille.

 

---

Leppävirralla koko kylä kasvattaa

 

Meillä paikalliset harrastusseurat, yritykset ja kunta ovat sitoutuneet puuttumaan kiusaamiseen, kotitalousopettaja Mika Ahonen Leppävirran Kivelän koulusta kertoo.

Hän on ollut mukana suunnittelemassa koko kunnan yhteistä kiusaamisen vastaista mallia.

Kunta innostui luomaan oman mallin Raahen kaupungin haasteesta. Mallia rakentamassa oli muun muassa opettajia, oppilashuollon väkeä sekä nuorisovaltuuston edustajia.

Malliin on koottu paljon vanhaa tuttua kuten Opetushallituksen ja Mannerheimin lastensuojeluliiton ohjeita. Erityisen siitä tekee yhteistyö koulun ulkopuolisten yhteisöjen kanssa.

Uutta on myös työkalu: kiusaamisen vastainen vuosikello. Ajatus on, että kaikissa Leppävirran kouluissa nostettaisiin kiusaaminen esiin yhtä aikaa samantapaisilla tapahtumilla ja kampanjoilla.

 

Älä kiusaa -tiimit ovat Leppävirralla toimineet jo kuuden vuoden ajan.

 

Kunnan viimeisin voimannäyte oli kaikille eskareille, peruskoulun oppilaille ja lukiolaisille lokakuussa järjestetty tapahtuma. Siellä kiusaamista vastaan puhuivat paikalliset seurat sekä paikkakunnalta maailmalle ponnistaneet urheilijat ja tubettajat.

Vuosikello pitää kaikki opettajat kosketuksessa kiusaamisen vastaiseen työhön. Ahosen mukaan tietoisuus kiusaamisesta on lisääntynyt, vaikka opettajat eivät olekaan saaneet mallista koulutusta.

– Henkilökunta on herkillä kiusaamisen suhteen, puuttuu siihen tai ilmoittaa siitä saman tien Älä kiusaa -tiimille.

Älä kiusaa -tiimit ovat Leppävirralla toimineet jo kuuden vuoden ajan. Tiimiläiset ovat valmiina selvittämään kiusaamista heti siitä tiedon saatuaan. Ahonen kuuluu Kivelän koulun tiimiin, jossa on hänen lisäkseen kaksi opettajaa ja koulunkäynninohjaaja.

Tavoitteena Leppävirralla on nollatoleranssi kiusaamiselle, vaikka se lieneekin utopiaa. Realistisempi tavoite on saada kiusaustapaukset esiin.

Ja saada aiempaa suurempi osa kiusatuista kertomaan kokemastaan.

 

---

Positiivista jengihenkeä Kymenlaaksossa

 

Nuoret tarvitsevat ympärilleen kannustavia aikuisia, jotka uskovat heihin, kotkalainen musiikkipedagogi Harri Setälä sanoo.

Hänen mielestään mielekäs tekeminen yhdessä aikuisen kanssa lisää nuoren turvallisuuden tunnetta. Setälä on saanut seurata aitiopaikalta, kuinka musiikilla on pahoinvointia ehkäisevä vaikutus.

– Uskon, että nuoren itseluottamuksen kasvulla on suora yhteys kiusaamisen ja syrjimisen vähenemiseen.

Setälän kokemuksen mukaan bänditoiminnassa mukana oleminen on mainio itseluottamuksen kasvattaja ja siten kiusaamisen ehkäisijä. Bändissä on monta jäsentä ja sen kaikkien jäsenten täytyy puhaltaa yhteen hiileen.

Hyvistä vaikutuksistaan huolimatta bänditoiminta on viime vuosina hiipunut Kymenlaaksossa.

Siksi Setälä ja musiikinopettajana työskennellyt musiikkiterapeuttiopiskelija Juho Roslakka haluavat kannustaa nuoria perustamaan uusia bändejä.

Kiertäessään Setälän kanssa eteläkymenlaaksolaisissa kouluissa Roslakka yllättyi siitä, että monissa kouluissa ei ollut lainkaan omia bändejä.

– Omassa nuoruudessani 90-luvulla koulujen bänditoiminta oli yleistä.

 

Bändissä kaikkien täytyy puhaltaa yhteen hiileen.

 

Bändiin kuuluminen ja musiikin harrastaminen luo Roslakan ja Setälän mielestä positiivista jengihenkeä, ja sitä kouluissa tarvitaan.

Kaksikon ideariihestä syntyi tulevana keväänä Kotkassa järjestettävä Stage 25 -bändikilpailu.

Siihen etsitään parhaillaan osallistujia eteläkymenlaaksolaisista kouluista.

Kilpailun tarkoituksena on huolehtia nuorten hyvinvoinnista ja siksi se on houkutellut yhteistyökumppaneiksi useita alueen toimijoita. Kumppanien lahjoittama palkintosumma jaetaan kolmen parhaan bändin kesken.

– Parhaimmillaan kilpailu voi näyttäytyä opettajille oppilaiden lisääntyneenä kiinnostuksena musiikkitunteihin, Setälä toivoo.