Kesäajan palkan pihtaaminen määräaikaisilta opettajilta on puhuttanut somessa keväästä lähtien. Asian ratkaiseminen kuuluu neuvottelupöytään, mutta työantajapuoli ei pidä ongelmaa isona eikä ole innokas siitä neuvottelemaan.
– Haluamme korjata määräaikaisten opettajien tilanteen, mutta yksin emme siihen pysty. Neuvotteluissa tähän asti esillä olleet työnantajan esittämät ratkaisut olisivat heikentäneet kohtuuttomasti perhevapaalla olevien opettajien asemaa, ja siksi emme ole niihin suostuneet, OAJ:n neuvottelujohtaja Petri Lindroos kertoo.
Opetusalan palkkausjärjestelmä perustuu siihen, että koko lukuvuoden työmäärän tehneelle opettajalle maksetaan palkka myös kesäkeskeytyksen ajalta, Lindroos jatkaa.
OAJ on työskennellyt vuosia määräaikaisten aseman korjaamiseksi muun muassa virka- ja työehtosopimusneuvotteluissa. Neuvottelupöydässä on sovittu esimerkiksi lomapäiväkorvauksesta määräaikaisille päätoimisille opettajille.
Kaikille koko lukuvuoden työajan palveluksessa olleille päätoimisille määräaikaisille opettajille, joilla ei oikeutta vuosilomaan, maksetaan lomapäiväkorvauksena kahden päivän varsinainen palkka jokaista lomanmääräytymiskuukautta kohden.
OAJ:n mukaan laki ei estä maksamasta samanaikaisesti kesäajan palkkaa sekä sijaiselle että sijaistettavalle.
Kuntapuolen neuvottelukumppanin Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n kanta on kuitenkin toinen. Se katsoo, että viranhaltijalain mukaan samasta virasta ei voi maksaa kahta palkkaa samaan aikaan.
KT:n neuvottelujohtajan Hannu Freundin mukaan laki siis estää kuntaa työnantajana hoitamasta asiaa määräaikaisten opettajien toivomalla tavalla.
KT tuskin pitää tarpeellisena neuvotella asiasta seuraavalla kierroksella.
Freund sanoo, että ratkaisuun on mahdollista päästä vain neuvotteluissa muuttamalla OVTES:n määräyksiä. Käytännössä tämä tarkoittaisi määräaikaisille nykyisin maksettavan lomapäiväkorvauksen kasvattamista.
– KT kuitenkaan tuskin pitää tarpeellisena neuvotella asiasta seuraavalla neuvottelukierroksella. KT katsoo, että sopimusvarallisuuden käytölle on tarkoituksenmukaisempiakin kohteita kuin määräaikaisten opettajien kesäajan palkka, Freund kertoo.
KT panostaisi mieluummin esimerkiksi OVTES:n työaika- ja palkkausjärjestelmien kehittämiseen. Työnantajan mielestä määräaikaisen opettajan verrokkiryhmä ei ole vakituiset keskeytysjärjestelmässä olevat opettajat vaan vuosilomajärjestelmässä oleva opetus- ja muu henkilöstö.
– Heihin nähden määräaikaiset opettajat ovat hyvässä asemassa, Freund sanoo.
Määräaikaisen opettajan jääminen ilman kesäajan palkkaa johtuu pääsääntöisesti kahdesta syystä. Joko vakituinen viranhaltija palaa virkavapaalta kesäkeskeytyksen alkaessa tai kunta haluaa säästää ja palkkaa määräaikaisen opettajan vain opetuskuukausiksi.
Jos vakituinen viranhaltija palaa töihin kesäksi, määräaikainen opettaja jää useimmiten ilman kesäajan palkkaa.
– Kesäajan palkattomuuden taustalla on perhevapaajärjestelmä, mutta työnantaja on laajentanut palkattomuutta myös muihin määräaikaisuuksiin, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen sanoo.
Työelämän kehittyessä suomalainen palkansaaja on saanut perhevapaiden lisäksi mahdollisuuden opinto- ja vuorotteluvapaaseen. Perhevapaan ohella opintovapaa on mahdollista anoa niin, että viranhaltija palaa töihin kesäkeskeytyksen ajaksi.
Luukkaisen mielestä yksi tapa ratkaista kesäpalkkaongelma olisi vuosittaisen kokonaistyömäärän määrittely, jossa perustana olisivat koulujen toiminnassaolopäivät.
Tai sitten voitaisiin neuvotella Freundinkin mainitsemasta lomapäiväkorvauksen nostamisesta. Määräaikaisen opettajan lomapäiväkorvausta pitäisi kasvattaa niin suureksi, että korvaus olisi määräaikaiselle yhtä hyvä kuin kesäajan palkka. Näin työnantaja ei saavuttaisi etua siitä, että palkkaa määräaikaisen opettajan vain opetuksen ajaksi.
Tällä hetkellä kesäajan palkka on opettajalle taloudellisesti parempi kuin määräaikaisen opettajan saama lomapäiväkorvaus.
Luukkainen muistuttaa, että sopimuksissa on määräaikaisten kesäpalkkaa koskevan epäkohdan lisäksi muitakin korjaamista vaativia epäoikeudenmukaisia asioita. Niitä ovat esimerkiksi erisuuruiset lähtöpalkat ja opetusvelvollisuudet, jotka eivät enää vastaa nykypäivää. Sopimuksista puuttuu myös menettelytapa työajan rajaamiseen.
Isojen remonttien tekoon tarvitaan käytännössä vuosien neuvottelut.
Jokaisella neuvottelukierroksella on valittava tärkeimmät tavoitteet, sillä kaikkia epäkohtia ei pystytä korjaamaan kerralla. Muutoksia on pakko viedä eteenpäin vaiheittain, epäkohta epäkohdalta.
Lisäksi pienikin muutos voi vaikuttaa sopimukseen laajasti. Isojen remonttien tekoon tarvitaan käytännössä vuosien neuvottelut, jotta turvataan se, ettei yhtä kohtaa korjaamalla joku muu sopimuksen kohta heikenny samalla huomattavasti.
Neuvottelujen lisäksi OAJ ajaa määräaikaisten oikeuksia vaikuttamalla jatkuvasti suoraan kuntapäättäjiin ja virkamiehiin, jotta törkyrekrytointipäätökset kumottaisiin. Jotkut kunnat ovatkin muuttaneet käytäntöjään.
OAJ riitauttaa vuosittain useita perusteettomia määräaikaketjutuksia.
Oikeudessakin on käyty. Vuonna 2017 OAJ riitautti Harjavallan kaupungin päätöksen olla maksamatta kesän palkkaa määräaikaisille opettajille. Asia vietiin aina korkeimpaan hallinto-oikeuteen saakka.
Korkein hallinto-oikeus harkitsi asian käsittelyn yhteydessä ennakkoratkaisupyynnön tekemistä Euroopan unionin tuomioistuimelle. Samaan aikaan unionin tuomioistuin kuitenkin antoi vastaavaa tilannetta koskeneen tuomion, ja sen vuoksi korkein hallinto-oikeus katsoi, että tarvetta ennakkoratkaisupyynnön tekemiselle ei ole.
Päätöksessään korkein hallinto-oikeus katsoi, että Harjavallan kaupungin menettely määräaikaisten opettajien palkkauksessa oli lainmukainen.
OAJ myös riitauttaa vuosittain useita perusteettomia määräaikaketjutuksia.
Rehtorit tietävät, että on hankalaa täyttää sellaista määräaikaista opettajan paikkaa, jossa kesäkeskeytyksen ajalta ei makseta palkkaa. Opettajat myös peruvat suvivirteen päättyviin paikkoihin tulon herkemmin kuin koko vuoden pesteissä, mikä lisää rehtorien työmäärää.
Jotkin kunnat taklaavat ongelmaa omilla hyvillä käytännöillään. Jyväskylä on esimerkki kunnasta, joka palkkaa määräaikaiset opettajat pääsääntöisesti koko lukuvuodeksi.
Helsinki helpottaa määräaikaisten opettajien asemaa myöntämällä harkinnanvaraista virkavapaata perusopetuksen opettajille taulukon avulla. Työnantajan ja henkilöstön edustajien yhdessä tekemä taulukko määrittää opettajan harkinnanvaraisen virkavapausajan pituuden.
Jos opettaja esimerkiksi anoo vapaata 1.10. alkaen syyslukukauden loppuun, tulee vapaa anoa 31.12. asti. Tammikuun alusta kevätlukukauden loppuun kestävä virkavapaus tulee anoa 20.7. asti, ja 1.10. alkavaa ja kevätlukukauden loppuun asti kestävää virkavapaata on anottava 31.7. asti.
Taulukkoa käytetään vain harkinnanvaraisissa virkavapaissa. Perhevapaan kaltaisissa virkavapaissa, joihin työntekijällä on subjektiivinen oikeus ehtojen täyttyessä, ei taulukkoa käytetä.
Neuvottelutavoitteita valmistellaan parhaillaan
OAJ aloitti keväällä tulevan neuvottelukierroksen tavoitteiden valmistelun.
Paikallisyhdistykset saavat jäseniltä tavoitetoiveita, jotka etenevät valtakunnallisiin yhdistyksiin. Sen jälkeen tavoitteita käsittelee järjestön tulo- ja palkkapoliittinen toimikunta, johon kuuluu edustajia kaikista opettajaryhmistä eri puolilta Suomea.
Yksittäinen jäsen voi vaikuttaa neuvottelutavoitteisiin joko oman yhdistyksensä tai järjestön uuden keskustelufoorumin välityksellä. Sopimustavoitteiden valmistelussa hyödynnetään myös kyselyä, joka lähti syyskuun taitteessa yli 20 000 jäsenelle.
Lopullisista tavoitteista päättää OAJ:n hallitus, joka koostuu puheenjohtajan lisäksi 20:stä jäsenten nimeämästä eri opettajaryhmien edustajasta. Hallituksen työskentelyyn osallistuu kolmijäseninen valtuuston puheenjohtajisto.
Järjestö kertoo julkisuuteen päätavoitteita, mutta neuvottelutaktisista syistä eri opettajaryhmiä koskevia yksityiskohtaisempia tavoitteita ei voi kertoa.
– Neuvottelutavoitteista päättävät siis kentän itse valitsemat edustajat, ei OAJ:n toimiston väki, puheenjohtaja Olli Luukkainen korostaa.
Taustalla yhtäläinen oikeus vanhemmuuteen
Perusopetuksen opettajan työaika on määritelty perusopetuslaissa sekä virka- ja työehtosopimuksissa, lukion opettajien työaika taas virka- ja työehtosopimuksissa. Peruskoulun ja lukion opettajiin ei sovelleta vuosilomalakia, vaan kesällä ja muina koulutyöstä vapaina aikoina työ on keskeytyneenä.
Keskeytysjärjestelmässä opettajalle ei kerry työssäoloajalta vuosilomaa kuten useimmille muille palkansaajille. Vuosilomalain piirissä oleva palkansaaja voi siirtää vuosilomansa perhevapaansa päättymisen jälkeiseen aikaan. Keskeytysjärjestelmässä olevalla opettajalla ei tätä mahdollisuutta ole.
Jotta opettaja voisi muiden perhevapailla olevien tavoin olla lapsensa kanssa mahdollisimman pitkään, hänen on mahdollista palata perhevapaalta töihin kesäkeskeytyksen ajaksi.
– Opettajalle on siis haluttu suoda samanlainen oikeus vanhemmuuteen kuin muillakin palkansaajilla, OAJ:n johtava lakimies Erkki Mustonen vahvistaa.
Tätä peliä voi pelata kaksikin
Jos määräaikaisia kohdellaan säästöporsaina ja pelinappuloina, niin toisinaan myös opettaja voi päästä näpäyttämään. Useita määräaikaisia työsuhteita vuosien varrella solmineelle Pekalle on kehittynyt pelisilmää työpaikkojen valinnassa.
Taannoin Pekka haki kolmea erityisluokanopettajan paikkaa. Hän on aineenopettaja, eikä hänellä ole erityisluokanopettajan pätevyyttä, mutta silti Pekka olisi käsityksensä mukaan saanut paikoista jokaisen.
Kahta paikkaa edustanut työnantaja kertoi, että kesältä ei palkkaa tippuisi. Pekka valitsi kolmannen, jossa se maksettiin.
– Kerroin valinnastani näille toisille rehtoreille. Toinen heistä alkoi nikotella ja epäili pystyvänsä hankkimaan minulle kesältäkin palkan.
Pekka ei lähtenyt leikkiin mukaan, vaan sanoi jo lupautuneensa sinne, missä kaikille maksetaan palkka tehdystä työstä.
Viime kesän Pekka vietti ensimmäistä kertaa työttömänä, vaikka hän jatkoi syksyllä samassa työssä. Taustalla oli kuitenkin hänen oma tietoinen valintansa: hän vaihtoi työpaikkaa keskellä vuotta – mielenkiintoisempaan työhön ja toiseen kuntaan.
Pekan nimi on muutettu.
Teksti Matias Manner
Hankalan opettajan leima pelottaa
On kurjaa tehdä vuodesta toiseen sama työmäärä kuin vakituiset opettajat, mutta ansaita monta tonnia vähemmän samasta työstä, sanoo Kirsi.
Kirsi on työskennellyt määräaikaisena luokanopettajana suurehkon kaupungin ympäristökunnissa. Hänen mukaansa kesäajan palkkaa ei makseta määräaikaisille pääsääntöisesti missään alueen koulussa.
– Työkaveri sai viran kuuden vuoden määräaikaisten työsuhteiden ja palkattomien kesien jälkeen. Itseäni mietityttää, jäänkö roikkumaan vai lähdenkö opiskelemaan jotakin muuta alaa.
Yksittäisellä opettajalla on Kirsin mielestä kesäajan palkan vaatimiseen suuri kynnys. Kun työntekijöitä on tarjolla paljon, kukaan ei halua leimautua työnantajan silmissä hankalaksi.
– Sitä joutuu olemaan kiitollinen, että on edes määräaikainen työsuhde.
Kirsin mukaan tuttuja opettajia on lähtenyt muualle töihin kesäajan palkan perässä.
Kirsin nimi on muutettu.
Teksti Matias Manner