Kesälukioita valmistellaan epätietoisuudessa

Kun kevät on vietetty pitkälti neljän seinän sisällä, kesälukioiden elämykselliset kurssit olisivat osuva vastaus nuorten aktiivisuuden kaipuuseen. Koronatilanteen kehitys näyttää, päästäänkö tänä kesänä kokemaan kesälukioseikkailuja.

Siirto myöhemmäksi, peruuntuminen, etäopetus, viikonloppukurssit syksyyn – tai ihan normimeininki, ehkä tavallistakin innostuneemmissa tunnelmissa. Kesälukioilla on koronatilanteessa kaikki vaihtoehdot auki.

Suunnittelija Juuli Jalavala Kesälukioseurasta kertoo, että yhteydenotot jakautuvat kahtaalle: osa nuorista ja huoltajista toivoisi kipeästi nimenomaan lähiopetusta heti kun se vain on mahdollista, osaa taas etäopetuskin kiinnostaisi.

Jalavalan mukaan yhteydenotoista huokuu elämyshakuisuus.

– Monille nuorille on ollut rankkaa olla neljän seinän sisällä, ja nyt kaivattaisiin jo jotakin jännittävää.

Kiinnostusta onkin herättänyt esimerkiksi Arktisen aikavaelluksen kesälukio Utsjoella. Se on suunnitteilla loppukesään.

 

Kesälukioseuran kotimaan kursseista yhtäkään ei ole vielä peruttu. Ulkomaan kesälukioista kaikki neljä kesäkuun kurssia jouduttiin perumaan ulkomaisten yhteistyökumppanien rajoitusten vuoksi, mutta loppukesän kahdelle ulkomaan kurssille ilmoittautuminen on yhä auki.

Kansainvälisissä kesälukioissa iso houkutin on se, että kurssilla pääsee käyttämään vierasta kieltä käytännössä. Nyt, kun monen nuoren lomamatkat ovat peruuntuneet, tilausta olisi erityisen paljon.

Pohdinnassa on, voisiko esimerkiksi kansainvälisyyteen liittyvää opetusta tarjota viikonloppukursseina syksyllä.

Monien kesälukioiden ilmoittautumisaikoja on koronan takia jatkettu. Hakuajat päättyvät kurssista riippuen huhti–kesäkuussa.

 

Kainuun kesälukio oli alun perin määrä järjestää kesäkuun alussa, mutta nyt matematiikan kurssit on siirretty alkamaan heinäkuun lopussa. Kurssien kohtalo riippuu tietenkin yhä epidemiatilanteesta ja viranomaisten ohjeistuksesta.

Kainuun opistolla Paltamossa tarjolla on lukion pitkän matematiikan ensimmäisen ja toisen vuoden kertausta ja peruskoulusta lukioon siirtyville matematiikkataitojen vahvistusta.

Matematiikanopettaja Raimo Lohikosken mukaan etäopetusvaihtoehtoa ei ole edes harkittu, koska oheistoiminnan rooli kesälukiossa on niin tärkeä.

– Kainuun maaseudulle tulo ja kaikki se muu tekeminen on niin iso asia nuorille, jotka ovat tulleet tänne kaukaa muualta Suomesta.

Viime vuonna oheisohjelmaan kuului muun muassa retki Hossan kansallispuistoon, melontaa ja saunomista.

Jos kesälukio peruuntuu, harkinnassa on, voisiko Kainuun opisto myöhemmin kesällä tai syksyllä järjestää peruskoulusta lukioon siirtyville kertauskurssin peruskoulun matematiikasta.

 

Helena Suomela on aikaisemmin opettanut Itämeri-kesälukiossa, joka järjestetään joka toinen vuosi. Tälle vuodelle se ei osu, vaan ohjelmassa on aivan uusi Ympäristövaikuttamisen kesälukio, joka on määrä järjestää Helsingissä heinäkuussa.

Kurssille oli tarkoitus kutsua monipuolinen kattaus vierailijoita, mutta koronaepävarmuus saattaa muuttaa suunnitelmaa.

– Suunnittelu pitää kuitenkin aloittaa, vaikka kesälukio ei toteutuisikaan, Suomela kertoo.

Suomela on koulutukseltaan maantieteen ja biologian opettaja ja työskentelee talvisin valtion kestävän kehityksen yhtiössä Motivassa. Kesälukiossa opettaminen on ollut mieluista vaihtelua.

– On hienoa päästä opettamaan aiheesta kiinnostuneita opiskelijoita. Ja opiskelijat ovat tykänneet myös.

Leirihenkistä lukio-opiskelua

  • Kesälukiot ovat viikon tai parin mittaisia, kesäleirin tyyppisiä intensiiviopetusjaksoja. Niillä voi tavallisesti suorittaa 1–3 lukiokurssia.
  • Noin puolet kursseista järjestää Kesälukioseura, loput jokin lukio tai kansanopisto.
  • Viime vuosina kesälukioihin on osallistunut vuosittain 300–400 opiskelijaa.