Kun professori Kirsti Karila muistelee työtään varhaiskasvatuksen opettajana, mieleen nousevat erityisesti ne lapset, joiden kanssa hän osaisi nykyisellä elämänkokemuksella ja tiedolla toimia silloista paremmin.
Kirsti työskenteli kymmenisen vuotta lastentarhanopettajana, päiväkodinjohtajana ja perhepäivähoidon ohjaajana Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla. Mieleen ovat jääneet monet − sekä positiiviset että haasteelliset − kohtaamiset vanhempien kanssa.
− Toimin suuren päiväkodin johtajana hyvin nuorena, sitä aikaa leimasi muutosjohtaminen. Pidin kovasti varhaiskasvatuksen opettajan työstäni, ja kokemukseni perusteella ymmärrän työn vaativuutta.
Nykyistä varhaiskasvatuksen professorin työtään Tampereen yliopistossa Kirsti kehuu monipuoliseksi ja luovaksi. Tutkimusvastuu antaa mahdollisuuden oppia jatkuvasti uutta, ja uuden tiedon välittäminen ammattikäytäntöihin ja poliittiseen päätöksentekoon on palkitsevaa.
− Varhaiskasvatus on sidoksissa aikaan ja paikkaan. Niinpä aikaisemman kokemuksen pohjalta rakentuneisiin olettamuksiin ei voi juuttua, mutta toisaalta on tärkeää tiedostaa, mikä pysyy muutoksista huolimatta.
Kirsti valmistui lastentarhanopettajaksi Joensuun yliopistosta 1976 ja kasvatustieteen maisteriksi Jyväskylän yliopistosta 1985. Kasvatustieteen tohtoriksi hän väitteli Tampereen yliopistossa 1997.
Kirsti on kouluttanut varhaiskasvatuksen opettajia ensin Tampereen lastentarhanopettajaopistossa ja sitten Tampereen yliopistossa. Kirstin mukaan varhaiskasvatuksen opettajien osaamisvaatimukset ovat sellaisia, että koulutuksen tulee olla maisteritasoinen.
− Lasten kehityksen ja oppimisen sekä muuttuvan lapsuuden syvällinen tuntemus toimii pohjana laadukkaalle varhaispedagogiikalle, ja yhteistyö huoltajien ja asiantuntijoiden kanssa edellyttää monipuolista osaamista. Maisteritutkinto loisi parhaat edellytykset toimintakäytäntöjen jatkuvaan kehittämiseen ja uudistuvan tutkimustiedon hyödyntämiseen opettajan työssä.
OAJ palkitsi Kirstin tammikuussa Vuoden koulutusvaikuttajana. Tunnustuksen perusteissa Kirstiä kehutaan vahvaksi yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi, joka on tuonut esiin varhaiskasvatuksen merkitystä lasten elämälle, yhteiskunnalle ja koko koulutusjärjestelmälle.
− Jokaiselle lapselle on pyrittävä turvaamaan turvallinen ja oppimiseen kannustava lapsuus kotona, koulussa ja muussa elinympäristössä. Laadukas varhaiskasvatus ja koulutus tukevat lasten yhdenvertaisuutta ja torjuvat syrjäytymisen periytymistä.
Hyvä koulutus- ja sivistyskunta pyrkii Kirstin mukaan luomaan mahdollisimman laadukkaan arjen asukkailleen. Kasvatus- ja sivistyspalveluiden korkeatasoisuuden ohella tärkeää on se, millaista on aluesuunnittelu ja miten koulut ja päiväkodit ovat käyttäjiensä saavutettavissa.
− Hyvä koulutuskunta kykenee kehittämään talousajattelua, jossa päätösten vaikutukset nähdään vuosibudjettia pitemmälle. Toiminta on ennaltaehkäisevää ongelmiin puuttumisen sijaan. Hyvä kuntatyönantaja taas huolehtii työntekijöiden hyvinvoinnista ja täydennyskoulutuksesta.
Kirsti pitää suurimpana päiväkotien lapsiryhmiin liittyvänä pulmana sitä, että ryhmät muuttuvat jatkuvasti ja osin ennakoimattomasti. Taustalla on aikaan perustuva laskutus ja subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajoittamisesta johtuvat lasten osa-aikaisuudet, jolloin kaksi osa-aikaista lasta voi käyttää samaa paikkaa.
− Kun lasten määrä kasvaa, kasvaa myös lasten ja aikuisten sosiaalinen kuormitus. Yli kolmivuotiaiden lapsiryhmän koko saattaa olla yli 30. Jos näistä lapsissa on mukana osa-aikaisia, voi ryhmään kuuluvien määrä olla vielä suurempi. Luopuisin subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajauksista ja pitäytyisin enintään kolmen aikuisen mukaan määrittyvässä lapsiryhmäkoossa.
Tampere on tehnyt päätöksen rakentaa vain isoja 160 lapsen päiväkoteja. Kirstin mukaan isohkoista päiväkodeista on ollut hyviä kokemuksia.
− Laadukkaan arkkitehtuurin ohella vaaditaan tietysti hyvää johtamista, jotta toimintakulttuuri palvelee varhaiskasvatukselle asetettuja tavoitteita. Tiiviisti asutussa kaupungissa, jossa on hyvät joukkoliikenneyhteydet, ei isoista päiväkodeista aiheutune ongelmia palvelujen saavutettavuudessa. Haja-asutusalueilla taas palvelun keskittäminen kuntakeskukseen voi pahimmillaan ehkäistä varhaiskasvatukseen osallistumista, jos perheellä ei ole omaa autoa käytettävissä.
Vuoden koulutusvaikuttaja ei ole ainoa huomionosoitus, jonka Kirsti on viime aikoina saanut. Hän sai viime vuonna myös Tampereen yliopiston Vuoden yliopistoteko -palkinnon aktiivisesta yhteiskunnallisesta vuorovaikutuksesta.
− Vaikuttamistyössä on oltava kärsivällinen ja sinnikäs.
OAJ palkitsee vuosittain kasvatus- ja koulutusalalla ansioituneen henkilön tai yhteisön Vuoden koulutusvaikuttaja -tunnustuksella. Valinta julkistettiin tammikuussa 2019 opetusalan Educa-tapahtumassa Helsingissä.
Päättäjät, tarttukaa näihin
Kirsti Karila on mukana Childcare-hankkeessa, joka tutkii tasa-arvon toteutumista lastenhoidon, varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen järjestämisessä. Kirsti pitää yhteyttä lapsiperhe- ja varhaiskasvatusasioista kiinnostuneisiin poliitikkoihin ja toivoo nykyistä useamman miespoliitikon kiinnostuvan näistä aiheista.
- Kaikilla lapsilla on oltava mahdollisuus osallistua laadukkaaseen varhaiskasvatukseen. Henkilöstön osaaminen on tärkeä laatutekijä. Erilaisia kulttuuritaustoja edustavien vanhempien ja eri-ikäisten lasten näkökulmat on otettava huomioon.
- Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaus on purettava.
- Lakiin on kirjattava säännökset lapsen tarvitseman tuen järjestämisestä varhaiskasvatuksessa.
- Keskustelua kaksivuotisesta esiopetuksesta on jatkettava. Suunnitelmissa on pidettävä mielessä lapsen kokonaisen päivän mielekkyys.
- Lapsiperheiden elämän on oltava taloudellisesti riittävän turvattua. Köyhyyden kokemuksilla on pitkäaikaiset vaikutukset. Riittävä tulotaso mahdollistaa osaltaan lasten ja nuorten oppimisen.
- Päätöksiä tehdessä pitää kiinnittää huomiota lapsivaikutusten arviointiin sekä tasa-arvoon, niin alueellisesti kuin eri väestöryhmien välillä.
- On huolehdittava yksityisen varhaiskasvatuksen laadun valvonnasta.
- Aamujen ja iltapäivien toimintaan tulee liittää samat laatuvaatimukset kuin itse esiopetukseenkin.