Tallinnan suomalaisessa koulussa riehuu flunssa-aalto. Kolme opettajaa on sairauslomalla, ja se tekee ison loven yhdentoista opettajan joukkoon.
Suomen kielen opettaja Lauri Niemelä sukkuloi käytävillä ja luokissa, oppilaat nykivät hihasta ja opettaja vastaa oppilaiden kysymyksiin.
Välillä hän ehtii omaan luokkaansa. Vitos- ja kutosluokkalaisia pitää ohjeistaa elokuvan teossa. Oppilaat kuvaavat tabletilla Kalevala-aiheista elokuvaa. Luokassa näkyy kuvausta varten tehtyjä keppihevosia.
Seiskat ja kasit puolestaan opiskelevat kertojien roolia kirjallisuudessa. Tunnilla selviää, mitä tarkoittaa kaikkitietävä kertoja. Aiheesta tulee kotiläksyjä.
Kun Turun yliopistosta valmistunut Niemelä haki töihin Tallinnan suomalaiseen kouluun, hakijoita oli muutamia kymmeniä. Nuori opettaja sai paikan 2017, ja asuntokin järjestyi kivuttomasti.
Niemelän lisäksi kouluun palkattiin samoihin aikoihin neljä muuta opettajaa ja uusi rehtori Riitta Kemppainen.
Opettajien vaihtuvuus on yksi ongelma Suomen ulkomaankouluissa. Suomalaiset opettajat saavat kotikoulustaan virkavapaata ja tulevat ulkomaille vuodeksi tai pariksi.
Niemelä ei kuitenkaan suunnittele nopeaa paluuta Suomeen.
– Minulla on täällä avovaimo, ja viihdyn koulussa hyvin. Täällä on kyläkoulumainen henki.
Niemelällä on 26 opetustuntia viikossa, mutta ryhmät ovat pieniä, mikä helpottaa opetuksen suunnittelua. Palkkauksessa noudatetaan sopimuspalkkoja.
Lauri Niemelä on tyytyväinen palkkaansa, koska Viron hintataso on Suomea alhaisempi.
Opettajien työsopimukset laaditaan Viron työehtolakien ja Tallinnan suomalaisen koulun työsopimusehtojen mukaisesti. Jokaisen työntekijän palkka sovitaan erikseen, ja palkkauksessa sovelletaan koulun omaa viitepalkkataulukkoa.
– Palkkani on monilta osin linjassa Suomen palkkatason kanssa, mutta vastaavasta opetustuntimäärästä saisin Suomessa jonkin verran enemmän, Niemelä sanoo.
Myös rehtori Kemppainen pitää Tallinnan palkkoja kilpailukykyisinä. Sopimuspalkat vaihtelevat opettajan tuntimäärästä riippuen. Ne ovat paremmat kuin opettajien keskipalkka Virossa, mutta matalammat kuin Suomessa.
Virossa opettajien keskipalkka on noin 1 500 euroa kuussa.
Maan hintataso tasoittaa palkkoja. Esimerkiksi asuminen on Virossa halvempaa kuin Suomessa.
Virossa opettajien keskipalkka on noin 1 500 euroa kuussa ja koko maan keskipalkka on hieman yli 1 300 euroa kuussa.
Tallinnan suomalainen koulu perustettiin vuonna 1995. Aloitteen siitä tekivät vanhemmat.
Oppilasmäärä on kasvanut vuosittain. Nyt oppilaita on noin 80 ja lukiolaisia 4, eikä enempää mahdu, vaikka tulijoita olisi. Virossa asuu noin 8 000 suomalaista.
Luokkien ahtaus on ongelma pienessä koulurakennuksessa Kadriorgin kaupunginosassa. Pulpetit on sijoitettu niin lähekkäin, että välillä luokasta tuntuu loppuvan happi.
Monikielinen ympäristö tuo opettajan työhön omaa kierrettään. Opetus on suomeksi, mutta oppilaiden äidinkieliä ovat myös viro, venäjä ja ruotsi.
– Heidän vastauksiinsa voi sekoittua toisen kielen sanoja tai kielioppirakenteita. Joudun miettimään myös, ymmärtävätkö oppilaat kaiken, mitä sanon, Niemelä sanoo.
Hyviä puolia koulussa on Niemelän mielestä paljon.
– Esimerkiksi byrokratiaa on vähemmän kuin Suomessa. Retkille on helppo saada lupia, ja Tallinnassa riittää katsottavaa: historiaa, museoita ja kulttuurikohteita. Opettajien yhteishenki on hyvä. Käymme yhdessä konserteissa ja ravintoloissa.
Koulua on kritisoitu myös epäkohdista. OAJ:n johtava lakimies Erkki Mustonen sanoo, että kritiikkiä on tullut opettajien ja rehtoreiden tiuhasta vaihtuvuudesta sekä koulua ylläpitävän tukiyhdistyksen roolista koulussa.
Työsuhteissa noudatetaan Viron työsopimuslakia.
Ongelmana on Mustosen mukaan se, että rehtori ja opettajat palkataan paikan päältä. Tämän vuoksi työsuhteissa noudatetaan Viron työsopimuslakia ja sopimuspalkkaa, ei siis Suomen työlainsäädäntöä ja yleissitovaa yksityisen opetusalan työehtosopimusta.
– Siksi emme voi riittävästi valvoa opettajien työsuhteiden ehtoja kuten palkkaa ja työaikoja, vaikka haluaisimme näin tehdä, Mustonen sanoo.
OAJ on saanut kuulla myös kritiikkiä siitä, että koulun tukiyhdistys käyttäisi liikaa valtaansa ja olisi puuttunut esimerkiksi opetukseen. Tukiyhdistys on rekisteröitynyt Suomeen ja saanut sitä kautta opetusministeriön myöntämän opetuksen järjestämisluvan ja päässyt Suomen valtionavun piiriin.
Mustosen mukaan tämä edellyttää, että koulussa noudatetaan Suomen opetussuunnitelman perusteita.
Riitta Kemppainen tiesi kouluun kohdistuneesta kritiikistä, kun hän aloitti rehtorin työnsä 2017.
– Meillä on nyt hyvä keskusteluyhteys tukiyhdistykseemme, joka on sekä koulutuksen järjestäjä että opettajien työnantaja. Työnantajalla kuuluukin olla valtaa, mutta ilman keskustelua asiat eivät muutu.
Kemppaisen mukaan työnjako on nyt hyvä.
– Tukiyhdistys vastaa rahoituksesta ja tiloista, rehtori ja opettajat pedagogiikasta ja arjen sujumisesta.
Koulu on vastuussa sekä Viron että Suomen opetusviranomaisille.
Koska koulu noudattaa suomalaista opetussuunnitelmaa ja Viron työlainsäädäntöä, se on vastuussa toiminnastaan kummankin maan opetusviranomaisille.
Kemppaisen mielestä raportointi kahteen paikkaan ei ole hankalaa, mutta se lisää tietysti töitä. Raporteissa käsitellään muun muassa oppilasmääriä, oppilastietoja, apurahojen käyttöä ja taloustietoja valtiontukia varten. Raportit tehdään suomeksi ja viroksi.
Tallinnan suomalaisessa koulussa opiskelee suomalaisia, virolaisia, vironvenäläisiä ja suomenruotsalaisia lapsia.
Koulu saa tukia sekä Suomesta että Virosta. Lisäksi oppilaat maksavat lukukausimaksuja, jotka ovat nykyään suuruudeltaan Suomen opetusministeriön määrittelemän enimmäismäärän eli 2 420 euroa vuodessa.
Rahoituksen perusta on kotikunta Suomessa.
Suomi maksaa valtiontukea osalle oppilaista. Koulun peruskoululaisista noin puolet täyttää Suomen valtiontuen ehdot. Tuen saamisen edellytys on Suomen kansalaisuus, kotikunta Suomessa ja väliaikainen oleskelu ulkomailla.
– Rahoituksen perusta on kotikunta Suomessa. Perheet voivat olla muutaman vuoden työkomennuksella, mutta kotikuntarekisteristä lapsi voi tippua pois kahdentoista kuukauden jälkeen, mikä vaikuttaa koulujen rahoitukseen, Kemppainen summaa.
Rehtori Riitta Kemppainen toivoo lisärahoitusta, jotta koulua voitaisiin laajentaa.
Viime vuonna Suomen valtio tuki koulua 300 000 eurolla ja Viro hieman pienemmällä summalla.
– Näillä rahoitusvirroilla pyöritämme koulua. Jos joku tulonlähde pienenee, toiminnan järjestäminen vaikeutuu, Kemppainen sanoo.
Kaikki lapset opiskelevat suomea, viroa, englantia ja viimeistään kuudennelta luokalta lähtien ruotsia. Käytävillä kuulee kaikkia näitä kieliä.
Kemppaisen mukaan pienessä koulussa suvaitsevaisuuskasvatus tapahtuu luontevasti kouluympäristössä.
– Oppilaat oppivat toimimaan eri-ikäisten ja erilaisista taustoista tulevien ihmisten kanssa. Kukaan ei arvioi ulkonäköä, alkuperää tai kieltä. Toisen kielestä oppii huomaamatta esimerkiksi arkisia pieniä sanoja. Yksi teini sanoi, että on ihanaa kun täällä voi olla oma itsensä.
Tallinnan suomalaisen koulun opplaat opiskelevat suomea, viroa, englantia ja viimeistään kuudennelta luokalta lähtien ruotsia.
Kemppaisen mukaan kiusaamiseen suhtaudutaan vakavasti ja siihen puututaan heti. Pienessä yhteisössä kiusaaminen huomataan melko nopeasti. Oppilaat puuttuvat itsekin kiusaamiseen ja kertovat opettajille, jos he näkevät kiusaamista.
Riitta Kemppaisen sopimus Tallinnan suomalaisen koulun rehtorin pestiin on toistaiseksi voimassa. Hän on virkavapaalla Kivistön koulusta Seinäjoelta.
Virossa Kemppainen opettaa suomea, musiikkia, elämänkatsomustietoa ja uskontoa. Koulun tulevaisuus näyttää hänen mielestään valoisalta.
Omasta tulevaisuudestaan Tallinnassa hän ei osaa sanoa mitään varmaa.
– Olisipa kristallipallo, josta katsoa tulevaan. Oleskeluni täällä riippuu perheestäni. Juuri nyt täällä on hyvä olla.
Työryhmä tutki ulkosuomalaisten koulujen tulevaisuutta
Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä selvitti keväällä ulkomaankoulujen asemaa ja tulevaisuutta.
Se esittää, että perusopetuslakiin tarkennettaisiin ulkomailla järjestettävän opetuksen lupaehtoja, jotka koskevat muun muassa koulutustarvetta, ammatillisia ja taloudellisia edellytyksiä, opetustehtäviä ja oppilaaksi ottoa.
Suomalaisia peruskouluja on ulkomailla kuusi: Brysselissä, Tallinnassa, Tartossa, Moskovassa, Pietarissa ja Espanjan Aurinkorannikolla.
Kouluissa noudatetaan suomalaista opetussuunnitelmaa. Se on edellytys sille, että koulu saa valtionosuuksia Suomesta. Lisäksi koulut rahoittavat toimintaansa lukukausimaksuilla.
Nykyisin tukea maksetaan lapsista, joiden kotikunta on Suomessa. Kotikunta säilyy lain mukaan vuoden.
Tapauskohtaisesti harkiten kotikunta voi säilyä myös pidempään, kuitenkin enintään kolme vuotta. Selvityksen mukaan tapauskohtaisen harkinnan on koettu kohtelevan perheitä eriarvoistavasti.
Työryhmä ehdotti eri vaihtoehtoja asian korjaamiseksi. Yhden vaihtoehdon mukaan kaikille säädetäisiin yhtäläinen oikeus valtion rahoitukseen esimerkiksi kolmen vuoden ajaksi. Lisäksi selvitettäisiin sellaiset ulkomailla oleskelun tilanteet, joiden vuoksi rahoituksen tulisi kestää pidempään.
Ulkomaankoulujen mielestä Suomen valtiontuen perustan pitäisi olla yksinkertaisesti oppilaan Suomen kansalaisuus. Koulut jättivät selvitykseen eriävän mielipiteensä, joka muistuttaa, että työryhmän ehdotus koskee tuhansia suomalaisia, jotka työskentelevät eripituisia jaksoja ulkomailla.
– Ehdotus ei ole tasa-arvoisen ja saatavuudeltaan kaikkia koskevan suomalaisen koulutusjärjestelmän mukainen, Tallinnan suomalaisen koulun tuki -yhdistyksen hallituksessa keväällä istunut Kari Forssten sanoo.