Kun työkyky heikkenee, työtä pitää kohtuudella mukauttaa

Päättyikö sairausloma potkuihin? Jäikö työsuhde vakinaistamatta uupumusloman vuoksi?

– Kun työntekijän työkyky alenee, työnantajan ja työntekijän pitää yhdessä arvioida tilannetta, yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman sanoo.

Terveydentila on isossa roolissa valtuutetulle tulleissa yhteydenotoissa. Työsuhteen päättyminen on usein se kohta, jossa syrjintä tulee esiin.

– Ennen potkuja työntekijällä on voinut olla sairaustilanteita, joiden jälkeen työnantaja on katsonut, ettei työntekijällä ole enää työkykyä.

Työkyky ei kuitenkaan ole mustavalkoinen asia. Jos työntekijällä on fyysinen tai psyykkinen pitkäaikainen terveydellinen rajoite, se voi täyttää vammaisuuden määritelmän. Tällöin työnantajalla on velvollisuus tehdä kohtuullisia mukautuksia työhön.

– Ellei näin tapahdu, työnantaja syyllistyy syrjintään, Stenman sanoo.

Työkyky voi alentua monesta syystä.

– Uupumus, masennus ja pitkittyneet mielenterveysongelmat voivat myös olla toimintakyvyn alenemia, joissa pitäisi tehdä mukautuksia.

Kaikissa tapauksissa on Stenmanin mukaan arvioitava kokonaisuutta. Ensin arvioidaan työntekijän tilanne ja tarpeet, sitten työnantajan edellytykset ja mahdollisuudet työolojen sopeuttamiseen.

Kokonaisarvion perusteella määritellään, mitkä toimenpiteet ovat tarpeellisia ja mahdollisia.

Työsuojelun vastuualueen päällikkö Päivi Laakso koordinoi syrjintätapausten käsittelyä ja yhdenvertaisuuden valvontaa Etelä-Suomen aluehallintovirastossa. Terveydentila on jo vuosia ollut yleisin peruste kaikissa aviin tulleissa syrjintäilmoituksissa.

– Kyse on tyypillisesti tilanteesta, jossa työntekijä on jäänyt sairauslomalle ja pian tämän jälkeen työsuhde on päätetty. Työntekijällä on herännyt epäily, että häntä on syrjitty terveydentilan perusteella. Myös vammaisuuteen liittyviä tapauksia käsitellään vuosittain.

Kuormituksen kokemukset ovat kasvussa työelämässä.

Joka vuosi avin työsuojeluun tulee 500–600 syrjintää koskevaa yhteydenottoa, joista noin kuusi prosenttia on opetusalalta. Ohjeita syrjinnän ehkäisyyn ja tilanteissa toimimiseen kysellään paljon. Työsuojelun puhelinneuvontaan voi soittaa myös anonyymisti.

Mikä opettajien työkykyä rajoittaa? Laakson mukaan samat asiat kuin muitakin työntekijöitä.

– Kuormituksen kokemukset ovat kasvussa työelämässä ylipäätään. Mielenterveydellisistä syistä johtuvat sairauspoissaolot ovat kiilanneet tilastojen kärkeen kaikilla toimialoilla.

Työturvallisuuden edistäminen ja työkuorman hallinta ovat kaikkein tärkeimpiä keinoja tämänkaltaisen syrjinnän ehkäisemisessä.

Työnantajalla on velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta. Yli 30 työntekijän työpaikoilla on oltava yhdenvertaisuussuunnitelma, jossa huomioidaan kaikki syrjintäperusteet.

Millaisia suunnitelmia Laakso ehdottaa terveydentilaa koskevissa asioissa?

– Koko henkilöstöä ja esihenkilöitä voisi kouluttaa omien piilevien asenteiden tunnistamisessa. Myös uudenlaisia rekrytointikäytäntöjä, joissa huomioidaan vammaisuutta ja pitkäaikaisia rajoitteita, kannattaisi kokeilla.

Jos työntekijä vetoaa oikeuksiinsa, ei työnantaja saa ryhtyä vastatoimiin häntä kohtaan.

Valtaosa syrjintäkokemuksista jää piiloon. Näin ei tarvitsisi olla. Laakso kannustaakin ottamaan yhteyttä työsuojeluviranomaisen puhelinneuvontaan matalalla kynnyksellä. Monesti asiat voidaan korjata jo työpaikalla.

Erityisasiantuntija Teija Golnick OAJ:stä kehottaa keskustelemaan ensin oman esihenkilön kanssa. Lisäksi kannattaa kääntyä työpaikan työsuojeluvaltuutetun tai luottamusmiehen puoleen.

Yhdenvertaisuuslaissa on myös vastatoimen kielto. Jos työntekijä vetoaa oikeuksiinsa, ei työnantaja saa ryhtyä vastatoimiin häntä kohtaan.

Miten voisi tukea opettajaa, jonka työkyky on alentunut? Tätä espoolaisen Nöykkiön koulun rehtori Sari Hakola joutuu esihenkilönä paljon pohtimaan.

– Kun yrittää hoitaa yhden työntekijän tilannetta, joku toinen voi kokea, että nyt suositaan jotakuta. Vaikeus on siinä, miten paljon asiasta voidaan keskustella, ettei tehdyistä ratkaisuista tule vääriä tulkintoja.

Korona ja työn muutokset ovat lisänneet opettajien työmäärää. Kun uupumus iskee, ongelmaan kannattaa tarttua heti.

– Kaikki lähtee siitä, että pääsemme yhdessä keskustelemaan asiasta riittävän aikaisin. Työterveysyksikkö on mukana auttamassa.

Tietyissä tilanteissa työntekijällä on mahdollisuus saada Kelan maksamaa osittaista sairauslomaa.

– Siitäkin meillä on hyviä kokemuksia, Hakola kertoo.

Nöykkiön yläkoulussa on paljon työntekijöitä, mikä helpottaa työtehtävien uudelleenjärjestelyjä. Oppilasryhmiä voidaan jakaa pienempiin ja ottaa lisäresurssia käyttöön.

– Budjetissa on pysyttävä, mutta hankerahoista on apua. Niiden avulla voidaan pienentää ryhmiä ja jakaa kuormaa samanaikaisopettajuudella.

Lukujärjestystäkään ei Nöykkiössä lukita koko vuodeksi, vaan jakso kerrallaan.

Kaikki työn muutokset ovat Hakolan mukaan mahdollisia, kunhan niille ei ole juridista estettä tai ne eivät ole varsinaisesti kiellettyjä.

– Pykälissä pitää pysyä, mutta luovissa ratkaisuissa on runsaasti paikallista liikkumavaraa.

Hakolan mukaan Espoon kaupungilla on selkeät toimintaohjeet yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Työkyvyn ylläpitämistä pohditaan aina myös kehityskeskusteluissa, joita hän kutsuu mieluummin onnistumiskeskusteluiksi.

Terveydentila kuuluu yksityisyyden suojan piiriin, eikä siitä saa kysellä esimerkiksi työhaastattelussa.

– Jos hakijalla on toimintakykyyn liittyviä asioita, jotka edellyttävät työhön kohtuullisia mukautuksia, niistä pitäisi pystyä keskustelemaan. Ne eivät kuitenkaan saisi olla esteinä rekrytoinnille, Kristina Stenman sanoo.

Positiivinen erityiskohtelu ei ole syrjintää, mutta pätevämpää hakijaa ei saa ohittaa.