Lapsen kielen kehittäminen on Hanna Alho-Kiven sydämenasia.
– On niin tärkeää oppia ilmaisemaan itseään monipuolisesti. Sanon opiskelijoille, että kaatakaa kieltä lasten korvaan.
Hanna on varhaiskasvatuksen lehtori Turun yliopiston Rauman kampuksella.
Hän esittelee tuleville varhaiskasvatuksen opettajille paljon lastenkirjallisuutta ja kannustaa pitämään kirjallisuuden lippua korkealla.
– Kun opiskelijat suunnittelevat harjoittelupäiväkotiin teemoja, suosittelen niiden toteutukseen usein lastenkirjoja.
Hän rakastaa myös perinneaiheita ja muistuttaa opiskelijoita Mauri Kunnaksen Koiramäki-kirjoista perinnelähteenä.
Hanna on ollut vastuuopettajana valinnaiskurssilla, jolla opiskelijat valmistavat lastennäytelmän. He kirjoittavat tekstin itse tai valitsevat klassikon.
– Viimeksi he modernisoivat Prinsessa Ruususen.
Esitykset ovat Raumalla suomeksi ja ystävyyspäiväkodissa Tallinnassa viroksi.
– Virolainen musiikinopettajamme kääntää tekstit viroksi. Näytelmissä on paljon musiikkia ja tanssia, joten vuorosanoja ei ole ihan hirveästi.
Hanna Alho-Kiven vinkit
Tästä opin
Suomessakin on jonkin verran kotikouluja. Tämä kirja kertoo yhdysvaltalaisesta mormoniperheestä, jonka äiti piti lapsilleen kotikoulua, koska vanhemmat vastustivat koko yhteiskuntaa. Eristyksissä eläneet lapset alkoivat lukea salaa ja ajatella itse. Kirjan kirjoittaja on perheen Tara-tytär, jolla oli valtava opinhalu. Hänelle kävi lopulta hyvin. Hän lähti omille teilleen, opiskeli ja väitteli tohtoriksi. Kirja on osoitus opinhalusta ja koulutuksen valtavasta merkityksestä.
Tara Westover: Opintiellä. Suom. Tero Valkonen. Tammi 2018.
Tähän haluan tarttua
Viime syksyn Finlandia-ehdokkaan päähenkilö on pieni poika, jonka mummit olivat sisällissodassa eri puolilla. 1970-luvulla he kertovat lapsenlapselleen tuosta ajasta. Heillä on aivan eri muistot, eri tilanne ja eri asenne. Minua kiinnostaa lapsen kaksoissosialisaatio, se, miten tämäkin poika muuttaa käyttäytymistään riippuen siitä, kumman mummin kanssa on. Kaksoissosialisaatio on läsnä monen avioeroperheen lapsella. He miettivät, miten olla isän ja miten äidin kodissa.
Jari Järvelä: Kosken kahta puolta. Tammi 2018.
Tästä innostun
Haluan nostaa esiin Mauri Kunnaksen kirjat. Kunnas on kotoisin Vammalasta, nykyisestä Sastamalasta, jonne myös Jari Järvelän kirja sijoittuu. Olen itsekin alkujaan Vammalasta, ja Kunnas-fani. Varsinkin Koiramäki-kirjat ovat perinteen aarrearkku. Niissä on valtavasti kansatieteen ainesta, asiat on kuvattu oikein ja kieli on hyvää. Ne kertovat tarkkaan elämästä ennen, niin myös Koiramäen Suomen historia. Sen kruunupäät keikailevat nyt keväällä Kansallisteatterissa.
Mauri Kunnas: Koiramäen Suomen historia. Otava 2017.
Kuka
Hanna Alho-Kivi
- Turun yliopiston Rauman kampuksen varhaiskasvatuksen lehtori ja opiskelijoiden harjoitteluvastaava.
- Kasvatustieteen lisensiaatti.
- Asuu Raumalla.