Lukki kutoo uutta lukiota – kehittäjälukiot etsivät hyviä käytäntöjä, jotka toimivat muuallakin

Finland borde vara medlem i Nato. Staten borde tvinga alla att bli veganer.

Ruotsinopettaja Tiina Salomaa heittelee pienryhmäkeskustelujen sytykkeiksi provosoivia väitteitä. Ei haittaa, jos lukiolaisten ruotsin lauseiden sekaan sujahtaa joku suomen tai englannin sana.

– On vanhakantainen ajatus, että kieli on jotain, jota joko osaa tai ei osaa. Todellisuudessa kielitaito on liukuma – jos osaa venäjästä kirjaimet, se on jo jotain, sanoo Salomaa, joka opettaa ruotsin lisäksi venäjää Helsingin suomalaisessa yhteiskoulussa Sykissä.

Salomaa toimii yhtenä koordinaattorina Lukki-hankkeessa, jonka Syk polkaisi pystyyn viime lokakuussa saatuaan lukion kieltenopetuksen valtakunnallisen kehittämistehtävän.

Lukki kutoo kehittämisverkostoa, johon kuuluu kieltenopettajia, lukioita, korkeakouluja, kieltenopettajien pedagogisia järjestöjä ja kielten kehittämishankkeita.

Tavoitteena niillä kaikilla on pitää huolta kieltenopetuksen monipuolisuudesta.

– Meidän koulussamme kielitarjonta on hyvä, mutta koko maassa pienten kielten opetus kuihtuu, sanoo Sykin ranskanopettaja ja Suomen kieltenopettajien liiton Sukolin puheenjohtaja Sanna Karppanen.

Monet opiskelijat valitsevat matematiikan, eikä lukujärjestykseen mahdu enää kieliä.

Kielten opiskelua puolustavia Lukki-opettajia harmittaa se, että matematiikasta saa yliopistojen todistusvalinnassa enemmän pisteitä kuin kielistä.

– Monet opiskelijat valitsevat matematiikan, eikä lukujärjestykseen mahdu enää kieliä, Karppanen sanoo.

Ranskanopettaja Sanna Karppanen haluaa pitää huolta monipuolisesta kielitaidosta.

Sykin Lukki-opettajat ovat kiertäneet esittelemässä hankettaan ja järjestäneet koulutustapahtumia, joissa on ollut opettajia Kemijärveä myöten. Hankkeen rahoista on korvattu opettajien matka- ja sijaiskuluja.

Tärkeitä yhteistyökumppaneita Sykille ja muille kymmenelle kehittäjälukiolle ovat 75 erityistehtävän saanutta lukiota, joissa nuoret voivat keskittyä esimerkiksi urheiluun, kuvataiteisin tai kieliin.

Sykin kielikoulukumppanit ovat Suomalais-venäläinen koulu, Helsingin ranskalais-suomalainen koulu, Englantilainen koulu ja Itä-Suomen koulu. Yhteistyötä tehdään myös Helsingin saksalaisen koulun kanssa.

Sykin englanninopettaja Marcus Elloselle Lukki on harvinaislaatuinen tilaisuus päästä valtakunnan kielten opettamisen ytimeen.

Ellonen kumppaneineen kehittelee muille lukioille toimintamalleja, joilla koulut pystyvät monipuolistamaan kieltenopetustaan.

– Olemme esimerkiksi sijoittaneet englannin, venäjän, saksan ja ranskan tunnit lukujärjestykseen samaan aikaan, jotta kielten välinen yhteistyö helpottuu. Taidehistorioitsija tulee pitämään yhteisen luennon näiden neljän maan taiteesta, ja kotitalousluokassa opiskelijat laittavat neljässä eri pisteessä eri maiden ruokaa, Ellonen avaa Lukki-työtä.

Saksanopettaja Anne Krebs on iloinen siitä, että Lukki ruokkii myös kieltenopettajien yhteistyötä koulun sisällä.

– Niin hassua kuin se onkin, saksanopettajan tulee harvemmin juteltua ranskanopettajan kanssa.

Sykin opettajille on myös järjestetty aikaa kehittämistehtävän toteuttamiselle. He saavat opetustyöstä huojennusta 2–4 tuntia viikossa.

Myös Savonlinnan taidelukiossa tartuttiin reippaasti uuden luomiseen, kun lukio sai kuvataiteen valtakunnallisen kehittämistehtävän kuin lahjaksi täytettyään 50 vuotta.

Taidelukiossa tehtävästä on ottanut päävastuun kuuden hengen tiimi. Yksi tiimin jäsenistä on kuvataiteen lehtori Kati Sinkkonen, joka pyyhältää puhelimeen suoraan oppitunnilta.

– Suunnittelin juuri toisen vuosikurssin opiskelijoiden kanssa painokankaita koulun musiikkiteatteriproduktioon. Kuva herää henkiin uudella tavalla, kun se tulee osaksi liikettä ja musiikkia, Sinkkonen innostuu.

Haluamme tukea pienten lukioiden kuvataiteen opetusta järjestämällä taidenäyttelyitä ja täydennyskoulutusta, sanoo kuvataiteen lehtori Kati Sinkkonen.

Hänen työhönsä kehittämisvastuu tuo maustetta ja uusia haasteita.

– Haluamme luoda maan kuudesta kuvataidelukioista vertaistukea antavan verkoston, joka musiikkilukioilla jo on. Läheinen yhteistyökumppani on helsinkiläinen Tölö gymnasium, jolla on kehittämistehtävä taidekasvatuksessa, Sinkkonen kertoo.

Lukion uudet opetussuunnitelman perusteet julkaistaan marraskuun alussa, ja niiden mukainen opetus alkaa elokuussa 2021.

Lukioita on kehitetty osallisuuden ja oppiainerajat ylittävän oppimisen suuntaan jo vuodesta 2016 Luke-kehittämisverkostossa, jossa on mukana 84 lukiota.

Valtakunnallisen kehittämistehtävän saaneet lukiot jatkavat kehitystyötä, ja Savonlinnan taidelukiossa houkutellaan lukioita avautumaan yhteiskuntaan tulevan opsin hengessä.

– Olimme mukana esimerkiksi valotaideprojektissa, jossa luotiin Topeliuksen polku -luontoreitti Metsähallituksen, Savonlinnan kaupungin, Länsi-Punkaharjun kyläyhdistyksen ja matkailuyrittäjien kanssa. Reitistä jäi meille oppimisympäristö, jossa voimme tehdä valotaidetta myös tulevaisuudessa.

Kehittämistehtävän saaneet lukiot puhaltavat virtaa muihin seutukunnan lukioihin.

– Haluamme olla hyödyksi järjestämällä taidenäyttelyitä, sillä pienistä maakuntalukioista ei ole halpaa eikä helppoa lähteä museoretkelle pääkaupunkiseudulle. Kartoitamme opettajien täydennyskoulutustarpeita, ja kiinnostusta on esimerkiksi 3D-mallinnukseen ja -tulostukseen.

Kehittäjälukiot keksivät uusivat avauksia ja innostavat muita lukioita tarttumaan ideoihinsa ja innovoimaan omia ratkaisujaan.

Yksi Taidelukion ideoista on alumniverkoston kokoaminen koulun entisistä opiskelijoista.

– Olemme menossa vierailulle oopperajuhlien ompelimoon. Siellä pääsemme tapaamaan entisen opiskelijamme muotisuunnittelija Teemu Muurimäen, joka tekee puvustuksen Sevillan parturiin.

Kehittäjälukioiden tehtävänä on pitää oman aineensa puolta. Kati Sinkkosen mielestä kuvataiteen opiskelu tekisi hyvää kaikille opiskelijoille.

– Kuvataide kehittää luovaa ongelmanratkaisua, sillä siinä ei ole tarjolla oikeita vastauksia. Tätä kykyä tarvitaan kaikkialla työelämässä.

Sykissä ruotsin tunti jatkuu. Tiina Salomaa houkuttelee lukiolaisia irrottamaan kielenkantojaan.

Kaksintaistelu-harjoituksessa kisataan siitä, kuka tietää eniten ruotsin sanoja väreille, kulkuneuvoille, vaatteille, eläimille.

– Kun ensin vähän lämmittelee, juttua alkaa tulla. Normaalistikin oleminen ihmisten kanssa on ensin vähän sellaista hakemista, Salomaa sanoo.

Ruotsintunnilla opetellaan ilmaisemaan omia mielipiteitä.

Tunnin lopuksi leikitään sokkotreffejä. Opiskelijat asettelevat tuolinsa kahteen vastakkaiseen riviin ja vaihtavat paikkojaan niin, että pääsevät vaihtamaan ajatuksiaan ruotsiksi mahdollisimman monen koulukaverin kanssa.

Pidätkö elokuvista, vai katsottaisiinko yhdessä Netflixiä? Valkokankaalle heijastetut esimerkkirepliikit auttavat juttua luistamaan, ja pulina on melkoinen.

Miksi sitten pitää opiskella kieliä, kun koneet tulevat hoitamaan kääntämisen?

– Mikään robotti ei tule korvaamaan kulttuurien välistä tuntemusta. Kielet avaavat uusia tapoja ajatella, ja kieliä opiskellessa oppii tekemään töitä, ruotsinopettaja Salomaa perustelee.