“Luovassa ajattelussa minua viehättää se, että ihmisiä haastetaan ajattelemaan toisin.
Edessämme on valtavia ongelmia ekokriisistä tekoälyn yhteiskunnallisiin vaikutuksiin.
Kriisien ratkaisemiseen tarvitaan tietoa, mutta sitäkin enemmän tarvitaan kykyä ajatella totutusta poikkeavalla tavalla.
Opetan työkseni tutkimusmenetelmiä Tampereen yliopistossa.
Muutama vuosi sitten pääsin mukaan Pisa-tutkimuksen kansalliseen konsortioon, jossa vastaan innovatiivisten osa-alueiden toteutuksesta. Oppilaiden luovuuden arviointi oli uuttaa ja innostavaa.
Luovaa ajattelua ei ole ennen vuotta 2022 arvioitu Pisa-tutkimuksissa kertaakaan eikä tietääkseni Suomessa muutenkaan.
Mediaa Pisa-tulokset kiinnostavat kovasti – mutta vain silloin, kun mitataan perinteistä osaamista ja uutiset ovat huonoja.
Nuortemme menestys luovan ajattelun Pisa-testissä ei juuri otsikoissa näkynyt.
Suomen 15-vuotiaden nuorten luovan ajattelun keskiarvo oli OECD-maiden keskiarvoa korkeampi, ja liki 40 prosenttia ylsi huippuosaamiseen.
Tytöistä peräti puolet oli huippuosaajia. Sellaiseksi pääsi, kun ylsi kuusi- portaisella arviointiasteikolla tasoille 5 tai 6.
Luovan ajattelun tutkimusosioon osallistuneista 64 maasta ja talousalueesta vain Singapore, Etelä-Korea, Kanada ja Australia suoriutuivat Suomea paremmin.
Tutkimus toteutettiin Suomessa vuoden 2022 keväällä. Tulokset saatiin 10 239 oppilaalta 241 koulusta.
Tutkimuksessa käytetyn arviointi- mallin taustalla on ajatus kahdenlaisista kognitiivisista prosesseista: kyvystä tuottaa erilaisia ja omaperäisiä ideoita ja toisaalta kyvystä arvioida olemassa olevia ideoita ja kehittää niitä.
Luku- ja kirjotustaitoa ei arvioitu; riitti, että pisteyttäjä sai vastauksesta selvän. Sitäkään ei arvioitu, tiesikö vastaaja jonkin faktan oikein vai ei.
Maahanmuuttajataustaiset oppilaat suoriutuivat tehtävistä valtaväestöä huonommin Suomessa ja kaikkialla muuallakin.
Ero oli suuri ja se johtui pääosin kielitaidosta. Tehtävänanto piti pystyä lukemaan niissäkin tehtävissä, joihin vastattiin visuaalisesti.
Suomalaisnuorten luovan ajattelun keskiarvo oli siis hyvä. Toisaalta tyttöjen ja poikien väliset erot olivat OECD-maiden suurimmat.
En kuitenkaan jaksa uskoa, että poikien valmius ajatella toisin olisi tyttöjä heikompi.
Olisivatko pojat menestyneet paremmin, jos vastaukset olisivat olleet kirjallisten sijaan suullisia?
Mietin myös motivaatiota. Panostavatko tytöt poikia enemmän tehtäviin silloinkin, kun tulos ei vaikuta arvosanoihin? Poikien joukossa oli joka tapauksessa enemmän niitä, jotka jättivät vastaamatta tai vastasivat selkeästi huolimattomasti.
Vanhan stereotypian mukaan tytöt ovat tunnollisia ja pojat luovia. Pisa-tulokset näyttävät toista. Vai näyttävätkö?
Pärjäsivätkö tytöt poikia paremmin pikemminkin tunnollisuutensa kuin luovuutensa ansiosta? Tämä on omaa spekulaatiotani, ja asiaa pitäisi tukia lisää.
Singapore ja Etelä-Korea olivat luovan ajattelun lisäksi kärkisijoilla kaikilla Pisan mittausalueilla.
Jälleen voi spekuloida, johtuuko näiden maiden menestys ensi sijassa oppilaiden tunnollisuudesta vai heidän luovuudestaan.
Mistä on kyse?
Tuoreet Pisa-tulokset kertovat, ettei tasa-arvoinen koulumme tuota tasapäisyyttä. Jos tuottaisi, puolet tytöistä ei välttämättä olisi luovan ajattelun huippuosaajia, sanoo yliopistonlehtori Ninja Hienonen Tampereen yliopistosta.
Tutkimusraportti
Pisa 2022 Luova ajattelu. Koulutuksen, arvioinnin ja oppimisen tutkimuskeskus Realin julkaisuja 2024:2.