Suomi ja koulumaailma tarvitsevat osaajia maailmalta. Näin sanovat maahanmuuttajataustaisia opettajia suomalaisiksi opettajiksi kouluttavat Haaga-Helian Ammatillisen opettajakorkeakoulun lehtori Maiju Kangasaho ja Tampereen Ammatillisen opettajakorkeakoulun lehtori Kosti Nivalainen.
Ulkomailla opettajankoulutuksen suorittaneiden pätevöitymistä tukee vuoteen 2023 jatkuva Opettajaksi Suomeen -hanke. Osu-koulutuksesta saa yleisen pedagogisen pätevyyden eli koulutus antaa mahdollisuuden työskennellä millä tahansa koulutusasteella Suomessa varhaiskasvatuksesta alkaen.
– Koulutuksen tavoitteena on lisäksi vahvistaa maahanmuuttajien osallisuutta ja edistää aktiivista kansalaisuutta, Kangasaho sanoo.
Maahanmuuttajataustainen opettaja voi hakeutua ammatillisten opettajakorkeakoulujen järjestämään pätevöitymiskoulutukseen, jos hänellä on Opetushallituksen rinnastamispäätös omista opettajaopinnoistaan.
– Koulutus tukee maahanmuuttajien osaamista ja työllistymistä muun muassa ammatillisen kielen osaamisen, harjoittelun sekä verkostojen ja urapolun rakentamisen keinoin, Nivalainen kertoo.
Opettajapätevyyden jo suorittaneet ovat kouluttajille kollegoita, ja hakutilanteen haastattelu kertoo heistä paljon. Haastattelussa taustoitetaan opettajakokemus ja halu olla osa suomalaista yhteiskuntaa.
– Kielitaidosta saa haastattelussa nopeasti käsityksen. Suomen kielen ei kuitenkaan tarvitse olla täydellistä, Maiju Kangasaho sanoo.
Ammatilliset opettajaopinnot edellyttävät tavallisesti 60 opintopisteen opintoja, mutta ulkomaalaistaustaiset opettajakelpoiset suorittavat näistä opinnoista 15–25 opintopistettä.
Opintoihin sisältyy noin kymmenen opintopisteen laajuinen opetusharjoittelu, jonka jokainen osulainen suorittaa.
Koulutuksen rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö, ja se on opiskelijalle maksutonta.
Suomen kielen ei tarvitse olla täydellistä.
Tällä hetkellä opiskelijajoukko on naisvoittoinen. Moni opiskelija on lähtöisin Venäjältä, ja joukossa on venäjän kielen opettajia. Ammatillisissa oppilaitoksissa ei kuitenkaan opeteta venäjää, joten opetusharjoittelu pyritään järjestämään sellaisessa oppilaitoksessa, johon työllistyminen voisi olla mahdollista.
– Jos esimerkiksi aineenopettaja on suuntautumassa lukioon opettajaksi, hän suorittaa harjoittelun lukiossa, Kangasaho kertoo.
Koska osulaiset ovat jo opettajia, didaktiikka on pääsääntöisesti hallussa. Ulkomailla opiskelleet tarvitsevat kuitenkin perehdytyksen suomalaiseen koulumaailmaan ja oppimiskulttuuriin.
– Harjoittelu on merkittävä asia ammatti-identiteetin syntymiselle. Opetusharjoittelussa oma tausta yhdistyy uuteen toimintaympäristöön, Nivalainen sanoo.
Osu-hankkeessa sata ulkomailla opettajankoulutuksen suorittanutta pääsee täydentämään pedagogisia opintojaan.
Ne, joilla on Opetushallituksen rinnastamispäätös, voivat hakea myös yhteishaussa tavalliseen opettajankoulutukseen ammatillisissa opettajakorkeakouluissa. Vähäisen työkokemuksen vuoksi he eivät kuitenkaan useinkaan pääse pääsykokeisiin, koska hakijoita on paljon.
Tällä hetkellä Haaga-Heliassa Helsingissä opiskelee 11 maahanmuuttajataustaista opettajaa ja Tampereella 5. Opintoja voi suorittaa myös Oulun, Jyväskylän ja Hämeen Ammatillisissa opettajakorkeakouluissa.
Kaikille räätälöidään henkilökohtainen oppimispolku, joka mahdollistaa työnteon ja toimeentulon opiskelun aikana. Nyt koulutuksessa olevat työskentelevät muulla kuin opetusalalla. Vaikka halu tehdä opettajan työtä on suuri, kaikki eivät uskalla hakeutua opetustyöhön.
– Monet opettajan tehtävistä ovat määräaikaisia, eivätkä opiskelijamme mielellään jätä vakituisia työpaikkojaan mahdollisesti lyhytkestoisen opettajapestin takia, Kangasaho sanoo.