Tällaistako on vastavalmistuneen opettajan arki? Jatkuvaa epävarmuutta ja turhautumista siihen, ettei voi täysillä sitoutua työhön ja suunnitella tulevaisuutta.
Luokanopettaja Heidi rekrytoitiin pienelle paikkakunnalle opintojen loppuvaiheessa vuoden sijaisuuteen. Siitä alkoi pätkätöiden putki, joka on kestänyt jo kuusi vuotta.
− Aina kun yksi pätkä päättyi, jostain ilmaantui uusi määräaikainen pesti, johon minua tarvittiin.
Heidi tekee edelleen pätkätöitä, koska vakituisia virkoja ei ole tarjolla. Palkintona pätkätöissä on vapaus, kun voi tehdä vaihtelevasti erilaisia juttuja eri kouluissa. Muuta hyvää niissä ei sitten olekaan.
Juuri kun työ on tullut tutuksi ja arki rullaa, pitää jo etsiä uutta työpaikkaa.
Heidin mielestä määräaikaisten pätkien tekeminen on erilaista, kuin toistaiseksi voimassa olevassa virassa työskentely. Vakituisessa työpaikassa olevat opettajat voivat kehittää työtään ja itseään tutussa työyhteisössä.
Toiseen kastiin kuuluvat määräaikaiset opettajat, joilla ei ole pysyvää tiimiä tai omaa luokkaa. He eivät välttämättä pääse koulutuksiin eivätkä kehittymään työssään.
Luokanopettajan arjessa pätkätyöläisyys näkyy selvästi. Kun omaa luokkaa ei ole, ei pysty esimerkiksi kartuttamaan mielenkiintoista opetusmateriaalia luokkaansa tai näkemään oppilaiden kehitystä pitkällä aikavälillä.
Joka syksy Heidi aloittaa alusta. Hän ottaa haltuun uuden työyhteisön, uuden talon tavat, turvallisuusasiat ja oppilaat. Juuri kun työ on tullut tutuksi ja arki rullaa, hän alkaa etsiä uutta työpaikkaa ja valmistautua lähtöön.
Joka kevät, kun arvioinnit on tehty, Heidi kerää tavaransa ja hyvästelee lapset ja kollegat. Se on henkisesti rankkaa.
Kerran Heidi palkattiin vain puolen vuoden määräaikaisuuteen. Viranhaltijan virkavapaa jatkui kuitenkin pitempään, ja Heidi joutui hakemaan samaa työpaikkaa muiden hakijoiden joukossa kevätlukukaudelle. Joululomalta ei maksettu palkkaa. Oppilaat kyselivät, eikö hän tahdokaan opettaa heitä enää joulun jälkeen.
Heidi sai paikan, mutta piti prosessia epäreiluna. Epätietoisuus työn jatkumisesta kuormitti sekä Heidiä, että oppilaita.
Määräaikaiset virkasuhteet ovat usein katkolla kesän tai ainakin osa kesästä. Kesän palkattomuus rassaa Heidiä etenkin, kun ansiopäiväraha saattaa tulla vasta heinäkuussa – joskus jopa vasta kesän jälkeen.
− Pitemmän päälle pätkätyö on rankkaa, kun joutuu sopeutumaan jatkuvasti uuteen eikä voi tehdä mitään pitkän ajan suunnitelmia.
Määräaikaisuudelle on aina oltava laissa säädetty peruste.
OAJ kitkee laittomia määräaikaisuuksia kaikin tavoin muun muassa kouluttamalla luottamusmiehiään määräaikaisuuksien perkaamiseen sekä antamalla oikeusapua jäsenilleen.
Espoo, Kauniainen, Sipoo ja Helsinki joutuivat hiljattain maksamaan isoja korvauksia opettajille, joita oli vuosikausia ketjutettu määräaikaisissa virkasuhteissa, vaikka työ oli ollut pysyvää.
OAJ:n johtava lakimies Erkki Mustonen muistuttaa, että koulutus-, kasvatus ja tutkimusalalla palvelussuhteiden tulee pääsääntöisesti olla toistaiseksi voimassa olevia eli vakituisia ja vain poikkeustapauksissa määräaikaisia.
− Tämän monet työnantajat ovat ikävä kyllä unohtaneet. Määräaikaisuudet ovat edelleen kovin yleisiä, ja määräaikaisia päätoimisia tuntiopettajia voi paikoin olla lähes yhtä paljon kuin vakinaisissa viroissa olevia, hän sanoo.
Määräaikaiselle palvelussuhteelle on Mustosen mukaan oltava aina laissa säädetty peruste, ja jokaisen määräaikaisen palvelussuhteen peruste on arvioitava tapauskohtaisesti virkamääräystä tai työsopimusta laadittaessa. Peruste tulee myös kirjata virkamääräykseen tai työsopimukseen.
− Päätoimista tuntiopettajaa ei voi ottaa määräajaksi vain tuntiopetukseen vedoten, jos työ kuitenkin on luonteeltaan jatkuvaa.
Opettaja voi riitauttaa ketjutuksen vasta, kun viimeinen määräaikainen palvelusssuhde on päättynyt.
Aineenopettajaksi vuonna 2016 valmistunut Minna työskentelee määräaikaisena päätoimisena tuntiopettajana kolmatta vuotta. Minnalla on opetusvelvollisuutta 21 tuntia viikossa ja tuo tuntimäärä tulee hyvin täyteen kahdessa eri koulussa.
− Täysillä tunneilla mennään, ja ensi vuonna pitäisi olla sama tilanne, hän sanoo.
Minnalla ei vielä varmuutta, jatkuuko oma työ ensi syksynä.
Jos kaikki käy niin kuin aikaisempinakin vuosina, työnantaja kysyy huhtikuun loppuun mennessä, haluaako Minna jatkaa määräaikaisena tuntiopettajana myös seuraavana lukuvuonna. Jos Minna suostuu, määräaikainen virkasuhde keskeytetään kesällä taas viikoksi ja uusi määräaikainen sopimus tehdään elokuun toisesta viikosta heinäkuun loppuun kuten aina ennenkin.
Minna uskoo suostuvansa jatkamaan pätkätyötä, vaikka miettiikin, onko määräaikaisuuksille todella perustetta. Hänen opettamansa aineen tuntimäärätkin ovat uuden opetussuunnitelman myötä kasvamassa.
− Tilanteeni viittaa siihen, että sopimustani ketjutetaan.
Minna etsii kaiken aikaa vakinaista virkaa, mutta se tuntuu olevan kiven takana. Nykyisessä kunnassa häntä tuskin vakinaistetaan vielä pitkään aikaan, koska kunta valmistelee kouluverkkouudistusta.
Työnantajakin vetoaa uudistukseen, kun se jättää virkoja täyttämättä. Minnan mielestä peruste on huono, koska muutos toteutuisi vasta useiden vuosien kuluttua.
Vuodesta toiseen jatkunut pätkätyö rassaa Minnaa ennen kaikkea siksi, että se tuo epävarmuutta elämään. Lukuvuosi on oman elämän mitta, sitä edemmäs ei voi tietää.
− Kun ei ole pysyvää työtä, ei halua ostaa asuntoa ja asettua vakituisesti paikkakunnalle. Perheen perustaminenkin arveluttaa.
Vakituinen virka toisi taloudellista vakautta mutta ennen kaikkea jatkuvuutta elämään ja työhön.
− Nyt minulla ei ole paloa isoihin muutoksiin tai esimerkiksi luokkatilan remonttiin liittyvään suunnitteluun tai hankintoihin, Minna sanoo.
Minna on tyytyväinen kollegoihinsa ja esimiehiinsä, jotka kohtelevat määräaikaisia yhtä hyvin kuin muitakin. Ero viranhaltijoihin näkyy palkkauksessa. Minna ei saa esimerkiksi siirtymäkorvausta kulkiessaan koulusta toiseen.
− Työkavereiden kanssa ei juuri puhuta sopimuksista, mutta välillä käy ilmi, etten ole ainoa, jolla on määräaikainen sopimus, jota on vuosien ajan pätkitty, Minna kertoo.
OAJ kampaa työnantajien laitonta toimintaa aiempaa tiheämmällä kammalla.
Määräaikaisten virka- ja työsuhteiden ketjuttaminen on iso ongelma kaikilla koulutusasteilla varhaiskasvatuksesta yliopistoon. OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen vaatii blogissaan, että oppilaitosten on suunniteltava opetus kokonaisuudessaan siten, että kokoaikaisesti tarvittavan henkilöstön määrä on tiedossa ja tehtävät voidaan täyttää vakinaisina virkoina ja toimina. Toisenlainen toiminta on työnantajan vastuuttomuutta, jopa laitonta.
Luukkainen lupaa, että OAJ kampaa työnantajien laitonta toimintaa aiempaa tiheämmällä kammalla ja ryhtyy asianmukaisiin toimiin sen pysäyttämiseksi. Törkeyksien tekijät nostetaan esiin.
Heidi arvelee, että pätkätyöläisillä on suuremmat paineet kuin viranhaltijoilla osoittaa olevansa hyviä työntekijöitä.
− Pätkätyöläinen ei uskalla kertoa esimerkiksi uupumuksesta, koska pelkää, ettei häntä sen jälkeen palkata uudelleen.
Määräaikainen opettaja ei myöskään mielellään puhu kokemuksistaan omalla nimellään. Siksi tämänkin jutun opettajahaastateltavien nimet on muutettu.
Lue lisää:
Ollin blogi: oaj.fi → Ajankohtaista → Blogiartikkelit
Tutustu määräaikaisuuksien perusteisiin: oaj.fi → Työelämäopas