Musiikinopettaja Vladimir Sgurev
s. Bulgariassa 19.4.1946
k. Lappeenrannassa 25.2.2023
Rautatieasemalla odotetaan kaivattuja tulijoita. Kansainvälinen juna pysähtyy ja junasta astuu ulos iloisesti hymyilevä Vladimir suomalaisen vaimonsa kanssa. He ovat matkustaneet kolme vuorokautta Bulgariasta Romanian ja Neuvostoliiton kautta Kouvolaan. Vuonna 1979 sinetöitiin ystävyys joka kesti 45 vuotta.
Vladon matkatuomisina oli aimo annos osaamista; hyvä koulutus ja ammattitaito, halu oppia kieltä, tehdä työtä sekä myönteinen elämänasenne. Iloinen ja kohtelias Vlado solahti sujuvasti Suomeen. Hänen käsissä syntyi huonekaluja, puukaiverruksia, käyttöesineitä, sekä maukasta ruokaa.
Vlado opittiin tuntemaan ahkerana ja taitavana soittajana. Meistä ystävyksistä tuli samoihin aikoihin pienten lasten vanhempia.
Vlado muutti pian perheineen Mäntsälään jossa työskenteli musiikinopettajana. Lappeenrannasta tuli kuitenkin kotikaupunki. Kimpisen koulu sai musiikinopettajansa vuosikymmeniksi. Hän opetti myös Peltolan ja Kesämäen ala-asteella, Lappeenrannan ja Imatran musiikkiopistoissa. Hän soitti mm. Lpr:n ja Imatran Big Bandeissa ja Montolan puhallinorkesterissakin 30 vuotta. Hän oli pidetty musiikinopettaja ja muusikko.
Ystävyys ja yhteys säilyi, tavatessamme jatkoimme siitä mihin jäimme. Oli sitten kyseessä lastenhoito, ruokahuolto ja remontit tai korjaustyöt hän oli aina valmis tekemään ja pyyteettömästi auttamaan.
Viisi vuotta sitten Yle teki jutun Vladosta ruoanlaittajana, jutussa Vlado kertoo:
”Maustehyllyssäni on monenlaisia mausteita, pippurisekoitus, chili, suola, paprika. Niitä kannattaa käyttää rohkeasti. Joku aisti saattaa aluksi säikähtää uutta, mutta siihen tottuu nopeasti.”
Niin voi olla myös ihmisten kanssa. Voi säikähtää, kummastella, mutta tottuu kun on tekemisissä ja tutustuu.
Elämässä ystävyys on yksi arvokkaimmista asioista, se meillä oli!