Ammattikorkeakoulutuksen lopettaminen Raahen kaltaisesta teollisuuskaupungista kuulostaa jälkikäteen varsin huonolta ajatukselta.
Näin kuitenkin tehtiin. Oulun seudun ammattikorkeakoulu, jonka nimestä napattiin vuonna 2014 sana seutu pois, päätti vuonna 2010 lopettaa aloituspaikat Raahessa ja siirtää ne Ouluun.
Ei kulunut kauan, kun Raahen seudun yrityksistä nousi huoli, joka on enemmän kuin ajankohtainen: osaajapula.
Raahen seudulla toimivan toiseen asteen ammatillisen oppilaitoksen Koulutuskeskus Brahen rehtori Jaana Ritola kertoo, että koulutuksen loppuminen johti hyvin nopeasti alueen yritysten rekrytointiongelmiin.
– Yrityksillä oli huoli osaajien saatavuudesta ja esimerkiksi tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan vähenemisestä.
Jos vuosikymmenen takaisesta tilanteesta hakee jotakin hyvää, niin ainakin Raahen seutukunnalle tarjoutui puhdas pöytä uudelle alulle.
Raahelaisen ammatillisen koulutuksen uusi alku tiivistyy monikampukseen, jonka toiminta alkoi Brahessa vuonna 2018.
– Monikampusmallin päätavoitteita oli kaksi. Ensinnäkin halusimme palauttaa toisen asteen koulutuksen rinnalle seutumme kannalta keskeisimmät ammattikorkeakoulutukset monimuoto- ja päivämuotoisina toteutuksina, rehtori Ritola kertoo.
Toinen päätavoite oli rakentaa väylä- ja polkuopintoja toisen asteen tutkinnoista korkea-asteelle.
Molemmissa tavoitteissa on jo onnistuttu. Tätä nykyä Raahessa opiskellaan rakennus- ja yhdyskuntatekniikan sekä konetekniikan insinööreiksi ja myös pelialan tradenomiopintoja sekä sairaanhoitajaopintoja.
– Näillä aloilla on jo parisataa korkeakouluopiskelijaa, mikä on alueen kannalta erittäin tärkeää, Ritola sanoo.
Korkeakoulukumppanina koulutuksissa on Kajaanin ammattikorkeakoulu. Sittemmin korkeakouluyhteistyö on jatkunut niin OAMK:n kuin muidenkin korkeakoulujen kanssa uusilla, monikampusmallin mahdollistamilla tavoilla.
Amk-opintojen palautuminen vaati Raahen kaupungin sitoutumista ja rahoitusta. Se ei kuitenkaan olisi onnistunut ilman paikallista tahtoa ja verkostoa, jossa koulutuksen ja työelämän edustajat ovat kokoontuneet yhteisen asian taakse.
– Työelämäyhteistyötä on toki ollut ennenkin, mutta nyt vuoropuhelu on vielä tiiviimpää. Se on säännöllistä. Yritysten avulla on löydetty täysin uusia toimintatapoja muun muassa oppisopimuskoulutukseen, Ritola sanoo.
Työelämäfoorumissa on nyt noin 80 yritystä.
Monikampusmalli keskittyy suoraviivaiseen työelämälähtöisyyteen ja painottaa alueellisia osaamistarpeita.
Eveliina Noponen työskentelee Brahessa työelämävastaavana eli juuri siellä, missä oppilaitos ja yritykset kohtaavat. Hän kehuu alueen yritysten aktiivisuutta ja sitä, että ne ovat ottaneet ammatillisen koulutuksen kehittämisen omaksi asiakseen.
– Juuri laskeskelin, että työelämäfoorumissa on nyt noin 80 yritystä. Se on meille todella arvokas verkosto, jonka avulla saamme ajantasaista tietoa siitä, miten meidän pitäisi koulutusta kehittää.
Yritysten aktiivisuus on tärkeää aikana, jolloin ammatillinen koulutus on uudistunut kiivaasti. Noposen mukaan nykyinen toiminta vaatii yrityksiltäkin ihan uudenlaista ajattelutapaa.
Vaan helpolla ei pääse oppilaitoskaan.
– Yritysten osaamistarpeet ovat yhä moninaisempia ja laaja-alaisempia. Moniosaajien tarve kasvaa työpaikoilla.
Siksi Brahessa on rakennettu esimerkiksi moniosaajapolkuja. Niissä yhdistetään useamman alan opintoja yrityksen toiveiden mukaan. Esimerkkinä Noponen kertoo opintopolusta, jossa yhdistettiin ravintola- ja catering-alan sekä puhtausalan opintoja.
– Toinen esimerkki työelämälähtöisestä koulutuspolusta on elementtirakentajan polku osana rakennusalan perustutkintoa. Tällaisia komboja työelämä vaatii, ja niitä me aiomme kehittää kaikille aloille.
Oppilaitos on luonut yritysten kanssa myös opintokokonaisuuksia, jotka opiskelija suorittaa lyhyen työsuhteen aikana työpaikalla. Lyhyitä työsuhteita tarjotaan Brahen opiskelijoille esimerkiksi tehtaiden vuosihuollon tai seisokkien aikana.
Mukana kehitystyössä oli myös tulevaisuustalo Sitra. Raahen seudulta koottu kehittäjätiimi osallistui Sitra Lab -kehittämisohjelmaan, jossa paneuduttiin valmistuvien opiskelijoiden työelämäpolkujen rakentamiseen.
Sitra rahoitti alueella lisäksi Osaamisbuusti-pilottihanketta, jossa selvitettiin sadan yrityksen osaamistarpeita ja luotiin työpaikoille uusia toimintamalleja osaamisen hankkimiseen.
Osaaminen on aluekehityksen ydinkysymys Raahen kaltaisilla seuduilla, sanoo Sitran vanhempi neuvonantaja Tapio Huttula.
Hänen mielestään kaikki mahdollinen pitäisi tehdä sen eteen, että toisen asteen opiskelija löytää paikkansa alueen työelämästä.
– Kaikkien opinnäytetöiden, harjoittelujen ja kesätöiden pitäisi tukea yksilön kiinnittymistä alueelle.
Huttula muistuttaa, että toisen asteen opiskelijat ovat opiskelijoista kaikkein kotiseutu-uskollisimpia. Raahe ei myöskään ole ainoa alue Suomessa, johon korkeasti koulutettujen houkuttelu on opintojen jälkeen vaikeampaa kuin kasvukeskuksiin.
– Monikampuksen kehittäminen toisen asteen oppilaitoksen varaan on myös sen vuoksi järkevää.
Brahen monikampus on Huttulan mukaan hyvä esimerkki siitä, miten alueilla voidaan itse toimia osaajaongelman ratkaisemisessa.
Sen lisäksi, että yritysten tarpeet on otettu Raahessa huomioon pilkuntarkasti, kyse on Huttulan mukaan myös oppijoiden tarpeiden täyttämisestä. Hän korostaa, että yksittäisen opiskelijan asia on kaikkien asia.
– Opiskelija on ihminen, ja ihminen on kokonainen epeli. Hänen osaajapolkunsa edellyttää hyvin monien tahojen yhteistoimintaa, Huttula sanoo.
Hän lisääkin, että oppilaitosten ja yrityksen lisäksi myös eri viranomaisten pitäisi ymmärtää yksilön toimintamahdollisuuksia nykyistä paremmin. Tarvitaan sitä kuuluisaa systeemitason ajattelua.
Alueellista elinvoimaa rakennetaan sitoutuneesti ja yksituumaisesti.
Sitrassakin on huomattu, että Raahessa alueellista elinvoimaa rakennetaan sitoutuneesti ja yksituumaisesti. Yritykset, oppilaitokset ja opettajat näyttävät soutavan samaa venettä, jonka keskipenkillä istuu opiskelija.
Juoni ei ole tällainen aivan kaikessa ammatillisen koulutuksen keskustelussa.
Osaajapulaa tuskailevien työnantajien kuulee joskus soimaavan koulutusjärjestelmää siitä, ettei se kykene tuottamaan työelämässä tarvittavaa osaamista. Toiselta puolelta voidaan syyttää yrityksiä siitä, että ne eivät hoida omaa rooliaan, eivätkä esimerkiksi kouluta opiskelijoille työpaikkaohjaajia.
Eveliina Noposen mukaan Raahen mallista ei tulisi mitään, ellei yhteistyö alueen yritysten kanssa olisi toimivaa.
– Raahessa ei ole lähdetty syyttelemään. Me olemme saaneet yritykset mukaan tähän toimintaan. Opettajat ja työpaikkaohjaajat kehittävät yhdessä samaa asiaa.