Ihan uskomaton onni, kommentoi yliopistonopettaja Hilkka Grahn, joka työskenteli Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnassa viisi vuotta määräaikaisena eri nimikkeillä.
Maamme korkein tutkimus ja opetus keikkuvat melko hatarilla harteilla, sillä Sivistystyönantajien tilastojen mukaan opetus- ja tutkimushenkilöstöstä 70 prosenttia on määräaikaisia. Suomalaisessa työelämässä määräaikaisten osuus on keskimäärin alle 20 prosenttia.
Grahnin pääasiallinen tehtävä on kognitiotieteen opettaminen, mutta sen lisäksi hän voi tehdä tutkimusta.
– Koronakevät lykkäsi viimeisten kokeiden tekemistä, mutta nyt saan tehdä opettamisen ohella väitöskirjaa loppuun rauhassa, iloitsee opettaja, joka on myös JYL:n eli Jyväskylän yliopiston opetusalan yhdistyksen hallituksen varajäsen.
Vuosina 2020–2022 lisätään yliopistojen aloituspaikkoja runsaat 6 300. Jukon, OAJ:n ja Yliopistojen opetusalan liiton YLL:n mielestä tämän kasvun myötä olisi hyvä hetki vakinaistaa määräaikaisia työntekijöitä ja palkata lisää opetushenkilöstöä.
– Meidän Informaatioteknologian tiedekunta sai kymmeniä aloituspaikkoja lisää, ja nyt on auki kaksi vakituista yliopistonopettajan paikkaa. Tiedekunnassamme on ollut todella paljon määräaikaisia, mutta vajaan vuoden sisällä tehtäviä on ruvettu vakinaistamaan, Grahn kertoo.
JYL:n puheenjohtaja Jaana Toomar on tyytyväinen siitä, että Jyväskylän yliopistossa perusteettomia ketjutuksia on saatu vakinaistettua.
– Valitettavasti opiskelijamäärien lisäykset eivät näy vielä kaikissa yksiköissä opetushenkilöstön lisärekrytointeina, hän toteaa.
Opiskelijamäärien lisäykset eivät myöskään ole olleet kaikilla aloilla mahdollisia, koska pätevän henkilöstön saaminen on vaikeaa.
– Kyse on oravanpyörästä: esimerkiksi varhaiskasvatuksen asiantuntijoista on pulaa, minkä vuoksi koulutuspaikkoja olisi syytä lisätä, mutta koska heistä on pulaa, ei heitä ole helppoa löytää myöskään yliopistoihin opettajiksi, Toomar sanoo.