Open tarina: Erwin sytyttää liikunnan liekin

Kädet ylös, taivutus sivuille. Nivelet liikkeelle ja lihakset lämpimiksi. Jos istut pyörätuolissa, henkilökohtainen avustaja tarttuu tarvittaessa käsistä ja auttaa liikkeessä.

Erityisopettaja Erwin Borremans ohjaa alkulämmittelyä Helsinki City Triathlonin Special Triathlon -sarjassa Helsingin Uimastadionilla. On elokuun puoliväli. Uintiosuus on alkamassa.

Kaikki tsemppaavat toisiaan yhdessä, mutta Erwin kiertää lisäksi jokaisen kilpailijan luona erikseen.

– Miten menee? Onko kaikki okei?

Ennen kilpailua Elias Harjulaa jännittää niin, että hän haluaa Erwiniltä tsemppihalauksen.

Joku nuorista kuittaa peukulla, joku haluaa halata, jollekulle haetaan altaaseen turvaksi pelastusrengas. Onhan se jännittävää kenelle tahansa uida monisatapäisen yleisön edessä.

Kun kisa on käynnissä, Erwin tsemppaa uimareita koko uintipätkän. Kisan jälkeen heitetään yläfemmat altaasta noustessa ja tuuletetaan yhdessä kilpailusuoritusta.

Voitaisiin yhtä hyvin olla Erwinin tunnilla ammatillisessa erityisoppilaitoksessa Livessä, jossa hän työskentelee soveltavan liikunnan ohjaavana opettajana.

Kisoissakaan ketään ei pakoteta liikkumaan, jos tämä ei itse halua.

Koska vaativaa erityistä tukea tarvitsevat nuoret liikkuvat keskimäärin muita ikätovereitaan vähemmän, ensimmäinen askel kohti liikunnan iloja on ylipäätään päästä liikuntapaikkaan asti.

– Silloin mulla on oikeasti mahikset, energiaa puhkuva Erwin innostuu.

Hänen opiskelijoillaan voi olla Downin tai autismikirjon oireyhtymä, vaikeita oppimisvaikeuksia, kehitysvammoja tai liikunta- ja motoriikkarajoitteita.

Lukuvuoden aikana töitä tulee tehtyä noin 500 nuoren kanssa.

– Lisäksi minulla on yli 200 työkaveria ympäri Uuttamaata. Koskaan ei ole töissä tylsää.

Live toimii nimittäin monella paikkakunnalla, ja siten myös Erwin. Maanantaina vuorossa voi olla Helsingin Pasila, tiistaina Vantaa, keskiviikkona Helsingin Itäkeskus, torstaina Lohja, perjantaina Porvoo.

Erwinin kädet viuhuvat, kun hän kuvailee, miten rakentaa positiivista jännitettä soveltavan liikunnan tunneilleen.

Tunnin aluksi tuttuja liikkeitä. Sitten liikesarjoihin mukaan jotakin uutta. Tämä siksi, että esimerkiksi opiskelijat, joilla on Aspergerin oireyhtymä, tarvitsevat rutiineja, mutta heillä voi myös olla taipumus jumittua niihin. Rutiineja on rikottava rakkaudella.

Ilman kuuntelevia korvia ja vuoropuhelua hommasta ei tule mitään.

Sitten pieni yllätys! Kuten yllätyskyykky tai jokin muu, josta opiskelijat tykkäävät. Joskus yhdessä keksitään uusi liike tai useampia ja äänestetään, mitä tehdään.

– Ilman kuuntelevia korvia ja vuoropuhelua hommasta ei tule mitään.

Joskus Erwin laskee liikesarjoja eri kielillä: saksa, ranska, hollanti. Opiskelijoiden mielestä se on superhauskaa. He tietävät, että myös Erwin on erilainen: ulkomaalainen, maahanmuuttaja.

Lopuksi rauhoitutaan vaikkapa tuttuja venytyksiä tehden ja vettä hörppien.

Belgialainen Erwin tuli Helsinkiin fysioterapian työharjoitteluun keväällä 2000. Kävi perinteiset: vappuna vastaan käveli tuleva vaimo.

Pari ehti asua muutaman vuoden ulkomailla. Sitten tukikohdaksi tuli Suomi.

– Kyllä mä edelleen marraskuun skippaisin, mutta täällä on paljon hyvää, esimerkiksi maksuton ja laadukas koulutus, hyvä sosiaaliturvajärjestelmä ja puhdas luonto.

Kauan ei kulunut Helsingin Mäkelänrinteen hallin uimavalvojana, kun Erwin jo aloitti henkilökohtaisena avustajana Livessä, joka silloin oli nimeltään Keskuspuiston ammattiopisto. Vuosi oli 2003.

Valmiina altaaseen ja kisoihin! Opiskelija Heidi Nykästä avustavat Heidin mies Jari Nykänen (vas.), kisojen talkoolainen Jukka Mäkelä ja Erwin.

Välissä Erwin käväisi opettamassa motoriikkaa sosionomeille Stadiassa, nykyisessä Metropolia-ammattikorkeakoulussa, mutta palasi Keskuspuistoon fysioterapeutiksi.

Kymmenisen vuotta sitten väitöskirja vei Jenkkeihin asti opiskelemaan, mutta hän palasi senkin jälkeen mielellään Liveen.

– Täällä rohkaistaan kokeilemaan uusia asioita, se on mun juttu.

Nyt Erwin on Suomen kansalainen, kielikin soljuu. Aksenttikin vain lisää inhimillistä tarttumapintaa luokkahuoneessa.

Etkö sä ajakin Skodaa, eräs Asperger-nuori kysyi kerran Erwiniltä luokkatilanteessa, ja alkoi selostaa automallin yksityiskohtia.

– Muista laskea 1, 2, 3 ja mieti, onko tämä tilanteeseen sopivaa, Erwin vastasi hymyillen.

Puhetta oli ollut aiemminkin, että autot ovat hyvä small talkin aihe vapaalla, mutta luokassa on muitakin ihmisiä ja opetuksessa pitäisi edetä.

Opiskelija pohti hetken, jätti aiheen sikseen ja päätti taas liikkua.

– Sosiaalistuminen on aivan yhtä tärkeää kuin liikunta. Toiminnanohjaus on mun arkea, kuten muillakin opettajilla.

Erwin on väitellyt soveltavasta liikuntakasvatuksesta aiheenaan nimenomaan Asperger-nuoret, joilla on usein viivettä motoriikan kehittymisessä. Esimerkiksi pallon kopittelu ei välttämättä onnistu tuosta vain ja aistiyliherkkyydet saattavat estää liikuntaan osallistumisen.

Pienryhmissä hekin saavat tutustua liikkumiseen omassa tahdissa. Onnistumiset tuovat liikuntaan iloa.

– Kyllä mäkin olen välillä tosi väsynyt, ihan imetty tyhjään, mutta opiskelijoiden onnistumisen kokemukset ovat työn suola. Kun saan heissä aikaan pieniäkin muutoksia, se vain kiehtoo.

Kisan jälkeen Erwin Borremans sekä opiskelijat Ida Lindström (edessä), Elle Tiihonen ja Henry Bergman fiilistelevät yhdessä onnistuneita kisoja – kukin omalla tyylillään. Taustalla Henryn isä Micke Bergman.

Ilman verkostoja esimerkiksi eri urheiluseurojen ja urheiluopistojen kanssa työ olisi mahdotonta. Liikuntatapahtumia vaikkapa Oittaan ulkoilukeskukseen ei järjestetä yksin.

– Tulee oltua paljon puhelimessa, Erwin huvittuu.

Tänäkin syksynä Erwin tekee ”ulkotöitä” Oittaalla Espoossa kuusi viikkoa putkeen. Kaikki yhteensä tuhat Liven opiskelijaa ovat tervetulleita paikalle kokeilemaan läskipyöriä, suunnistusta, suppailua, potkupyöräilyä. Melkein mitä vain.

Kun kotiseudun liikuntamahdollisuudet tulevat tutuiksi, on todennäköisempää, että nuori rohkaistuu liikkumaan myös koulun päätyttyä.

Uimastadionin kisoja voi pitää esimerkkinä Erwinin työn onnistumisesta: joukkueessa on myös hänen entisiä opiskelijoitaan, jotka ovat ottaneet hänestä mallia ja hurahtaneet triathloniin.

Ei nimittäin ole itsestäänselvyys, että erityisnuoret näkyvät ”prime timessa” suuren urheilutapahtuman keskellä. Sekin on Erwinin tiimin ja pitkäjänteisen yhteistyön ansiota.