Kun lehtori Annukka Vesa saapuu luokkahuoneeseen, hän odottaa opiskelijoiden hiljentymistä.
Hän odottaa, vaikka opiskelijat puhuisivat tunnin. Jossain vaiheessa he kiinnostuvat hänestä. Vuorovaikutus opettajan ja ryhmän välillä voi alkaa.
Vesalle opettaminen ja ohjaaminen ovat nautinto.
– Opettaminen on kuin orkesterin johtamista. Saan opiskelijat tekemään yleensä, mitä haluan.
Vesa työskentelee lehtorina Rovaniemellä Lapin koulutuskeskuksessa Redussa. Tie opiskelijaorkesterin johtoon ei ollut helppo.
Vesan koulutiehen mahtui hankaluuksia. Koulussa oli kavereita, mutta oppitunnit puuduttivat.
Jos opiskeltava aihe ei kiinnostanut Vesaa, hänen oli vaikea keskittyä. Pitkät kalvosulkeiset veivät voimia. Huomio kiinnittyi helposti ympäristöön, jäynien keksimiseen ja ikkunoista karkaamiseen.
Jälki-istunnoilla ei ollut vaikutusta. Onneksi lempiaineissa, kuten musiikissa, liikunnassa ja kuvaamataidossa sai purkaa energiaa ja käyttää luovuutta.
Yläkoulussa Vesa oli omien sanojensa mukaan haastava oppilas. Silloin hän pääsi Timppa-open pienryhmäopetukseen.
Elettiin 90-lukua. Timpan kanssa oli helpompaa kuin isossa ryhmässä, opiskeltiin aihe ja tehtävä kerrallaan. Välillä juteltiin muusta kuin koulutehtävistä. Timpasta tuli esikuva Vesalle.
Lukiossa Vesa oli kiinnostunut erityisesti psykologiasta. Ensimmäisen kerran hän luki adhd:sta 90-luvun puolivälissä psykologian oppikirjasta ja mietti, voisiko hänellä olla keskittymishäiriö.
Vuonna 2009 psykologi epäili Vesalla adhd:ta. Vesa kielsi asian peläten leimaantumista.
Vasta viime syksynä, 46-vuotiaana, hän sai vahvistuksen adhd-diagnoosille. Sitä edelsi työuupumus, masennuskausia ja ahdistusta.
– Luhistuin byrokratiaan. Halusin tehdä opettajan työtä, johon olin saanut koulutuksen, mutta jouduin tekemään kaikkea muuta. Koulumaailman hektisyys ja byrokratia olivat liikaa, Vesa pohtii.
Luhistuin byrokratiaan.
Monet ihmiset, joilla on adhd turhautuvat Vesan mukaan helposti asioiden hitaaseen edistymiseen. Idea jos toinenkin jää toteuttamatta, kun lupia ja resursseja täytyy pyytää eri suunnista.
Ennen uupumusta Vesa työskenteli avokonttorissa ja ulkopuolelta tulevat ärsykkeet tekivät työskentelystä hankalaa.
Vesa otti puheeksi työympäristön kuormittavuuden esihenkilön kanssa ja sai oman työhuoneen. Siellä hän voi rauhassa kirjata esimerkiksi erityisen tuen lausuntoja, tavata opiskelijoita ja syventyä sähköpostitulvaan.
Opetushallitukselle ja opetussuunnitelmien laatijoille Vesa lähettää terveisiä. Hän pyytää vähentämään opettajien kirjaamistaakkaa, jotta heille jäisi energiaa opiskelijoiden kohtaamiseen. Toinen vaihtoehto on opettajien määrän lisääminen.
Adhd on tuonut Annukka Vesan elämään paljon hyvää. Lehtorin vahvuuksiin kuuluvat tehokkuus ja organisointitaidot.
Jos Vesa päättää tehdä jotain, hän tekee sen tehokkaasti. Esimerkiksi kasvatustieteen maisterin paperit olivat kädessä kolmessa vuodessa, kun tavallisesti opintoihin saa uppoamaan viisi vuotta tai enemmän.
Tehokkuudessa on kuitenkin kääntöpuolensa.
– Olen nopea tekemään vaaditut tehtävät, mikä johtaa lisätehtäviin. Kuorma kasvaa ja samalla unohtuu lepo, jota aivoni tarvitsevat.
Vesan mukaan ajattelu on opettajan eniten käytetty työväline, mutta sitä ei välttämättä nähdä työntekona.
Toiseksi vahvuudekseen Vesa nimeää ratkaisukeskeisyyden. Häntä kiinnostaa nykyhetki ja tulevaisuus.
– Keskityn siihen, mihin kaikkeen opiskelijani voivat pystyä, en heidän menneisyyteensä.
Vesa tietää, että ihmiset muuttuvat ja kehittyvät. Vaikka nuuskahuulista 16-vuotiasta ei juuri nyt kiinnostaisi opiskelu ja hän käyttäisi paljon päihteitä, voi hän ajatella 30-vuotiaana asioista täysin eri tavoin.
Huumorilla on suuri merkitys Vesan työssä. Opiskelijoiden kanssa keskustellaan hymy huulilla nuorille tärkeistä aiheista – myös seksistä, päihteistä, nuuskasta ja mopoista.
Koska Vesan oli hankala sopeutua yhteiskunnan vaatimuksiin, hänen on helppo tunnistaa opiskelijat, joilla on samankaltaisia haasteita ja vaikeuksia sitoutua opiskeluun.
Hän haluaa ottaa jokaisen opiskelijan tarpeet huomioon ja tarjota nuorille monenlaisia tapoja opiskella. Jos opiskelija haluaa tehdä esseen mopon korjausprosessista, Vesa on mielissään. Oppimisen täytyy käsitellä mielenkiinnon kohteita.
Innovatiivisuus ja kyky innostaa muita ovat Vesan vahvuuksia.
Hän esimerkiksi hyödyntää sosiaalista mediaa opetuksessaan. Vesan Tiktok-tilillä on yli 40 000 seuraajaa.
Vesa kysyy, mitä jos puhelinten pois laittamisen sijaan some otettaisiin osaksi oppimista. Oppimisesta voi innostua vaikka videoita tekemällä.
Annukka Vesa kannustaa muita opettajia hyödyntämään puhelimia ja sosiaalista mediaa opetuksessaan.
Vesan mielestä myös käsityksen opettajuudesta pitäisi muuttua radikaalisti. Hän toivoo, että jokainen opettaja saisi tehdä työtään omalla tavallaan. Erilaisiin opetusmetodeihin suhtaudutaan toisinaan jähmeästi.
– Adhd-ihmiset ovat luovia ja kekseliäitä. Voi pohtia, soveltuuko meille luentotyylinen opetus parhaiten vai onko tapamme työskennellä erilainen.
Hän uskoo, että erilaisten työskentelytapojen salliminen ja työyhteisön tuki parantaisivat adhd-opettajien työhyvinvointia. Työkaverit saavat myös rohkeasti kysyä jaksamisesta ja tarjota apuaan.
Annukka Vesa on kertonut avoimesti adhd:sta opiskelijoilleen ja kollegoilleen. Hän puhuu luottamuksen tärkeydestä.
– Osaamme tehdä työmme, vaikka tekisimme asioita toisin kuin on totuttu, Vesa kiteyttää.
Annukka Vesa
- Työskentelee Lapin koulutuskeskus Redussa erityisen tuen lehtorina yto-aineissa.
- Koulutukseltaan kasvatustieteen maisteri ja erityisluokanopettaja. Ensimmäisiltä ammateiltaan nuoriso-ohjaaja ja koulunkäynninohjaaja.
- Opiskelee rehtoriksi ja haaveilee väitöskirjan teosta.
- Viihtyy tuntikausia sosiaalisen median ja Googlen karttojen parissa. Ajelee erilaisilla moottorikäyttöisillä ajoneuvoilla.
Liikaa kuormitusta?
Opiskelijat, joilla on neuropsykologisia haasteita, saavat tukea opiskelussa. Mutta saavatko samoja hankaluuksia kohtaavat opettajat työssään tukea?
Erityisasiantuntija Sara Simberg OAJ:n työelämäedunvalvonnasta vetoaa lainsäädäntöön.
Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa huomioimaan työntekijän henkilökohtaiset edellytykset.
Lain tarkoituksena on muun muassa parantaa työympäristöä ja -oloja työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi.
Jos kuormitus vaikuttaa opettajan terveyteen, Simberg kehottaa kääntymään ensin esihenkilön puoleen.
Kuormittumiseen voi vaikuttaa esimerkiksi juuri adhd tai jokin muu henkilökohtainen syy.
Haasteet tunnistamalla niihin voidaan vaikuttaa. Jos silloinkaan ei helpota, apu löytyy läheltä.
– Jos ongelma ei ratkea, neuvon kääntymään työsuojeluvaltuutetun puoleen, Simberg sanoo.
Hän kehottaa ottamaan matalalla kynnyksellä yhteyttä myös työterveyshuoltoon.
Jos koulussa ei ryhdytä riittäviin toimiin haitallisen kuormituksen vähentämiseksi, voidaan seuraavaksi ehdottaa työterveysneuvottelua. Neuvottelun tavoitteena on löytää kaikille osapuolille paras ratkaisu.
Simberg korostaa, että työnantajan tulee keskittyä opettajien vahvuuksiin ja voimavaroihin. Kaikkien taidot pääsevät esille, kun työskentelyolot ovat kunnossa.