Epäoikeudenmukaisuus ja epätietoisuus. Nämä tunteet yhdistävät opettajia silloin, kun he ovat yhteydessä OAJ:n lakitiimiin.
Järjestön juristit Eija Mali ja Kristiina Tuhkiainen toteavat työnsä palokuntahommaksi. Jäsen on usein yhteydessä silloin, kun jokin on mennyt pieleen.
Lakitiimin työstä iso osa on oikeudellista neuvontaa. Muu osuus on jäsenten ja henkilöstön edustajien kouluttamista, jäsenten lakiasioiden selvittelyä ja esimerkiksi erimielisyysasioiden sopimista työnantajien kanssa.
Jäsenistön oikeudellisen aseman vahvistaminen on tärkeä osa juristien työtä. Lakitiimi vaikuttaa opetus- ja kasvatusalaan sekä työ- ja virkasuhteisiin liittyvään lainsäädäntöön.
Lakitiimissä työskentelee yhdeksän juristia, joilla on pitkä kokemus opetus- ja kasvatushenkilöstön työhön ja palvelussuhteisiin liittyvistä oikeudellisista kysymyksistä.
Kristiina Tuhkiainen on haastattelua edeltäneenä yönä palannut Lappeenrannasta kouluttamasta varhaiskasvatuksen opettajia. Yöunet jäivät vähäisiksi, mutta aihe on tärkeä.
− Koulutuksen aiheena oli varhaiskasvatuksen henkilöstön rikosoikeudellinen vastuu. Rikosjutut ovat lisääntyneet paljon.
Tuhkiainen on 24-vuotisella OAJ-taipaleellaan nähnyt, että moni asia, joissa lakitiimi neuvoo ja kouluttaa jäseniä, kuuluisi työnantajan tehtäväksi.
Esimerkiksi työhön perehdyttäminen tehoaa epätietoisuuteen ja ehkäisee virheitä. Etenkin sijaiset jäävät silti usein perehdyttämättä.
− Laissa ei ole säädetty, miten perehdytys pitää hoitaa. Eilenkin varhaiskasvatuksen opettajat kertoivat koulutuksessa, ettei heillä ole aikaa perehdyttää sijaista. Sijaiset menevät saman tien töihin tietämättä riskeistä.
Tuhkiainen kertoo, että perehdytys on kovin erilaista eri työpaikoilla.
− Osa työnantajista hoitaa sen mallikkaasti, osa vähän sinne päin ja osa ei lainkaan. Työnantajan tulisi miettiä, millaista perehdytystä mikäkin työ tarvitsee. Vuoden sijaisuus vaatii laajemman perehdytyksen kuin muutaman päivän sijaisuus.
Perehdytystä on hyvä osata vaatia.
Mutta mitä tehdä, jos töissä tulee vastaan tilanne, josta ei selviä omin voimin? Mitä jokaisen opettajan olisi hyvä tietää OAJ:n jäsenyyteen kuuluvista lakipalveluista?
Miten asia etenee?
Erityisen kinkkisiä ovat virka- ja työsuhteisiin liittyvät riita- ja rikosasiat, koska niistä voidaan päätyä tuomioistuinprosessiin.
Jos työnantaja on esimerkiksi ketjuttanut laittomasti jäsenen määräaikaisia palvelussuhteita, OAJ:n lakitiimi yrittää ensin sopia erimielisyyden työnantajan kanssa.
Usein sopimisella on päästy jäsenen kannalta hyvään lopputulokseen, ja työnantaja on maksanut korvauksia ilman tuomioistuinprosessia.
Oikeusturvavakuutus kattaa yleensä ison osan oikeudenkäynneistä koituvista kustannuksista.
Irtisanomisriidat ja rikosasiat ovat niitä, joihin lakitiimi myöntää oikeusturvavakuutuksen useimmiten.
Oikeusturvavakuutus on OAJ:n jäsenen käytössä, kun tämä on kuulunut järjestöön vähintään puoli vuotta ja riidan syy on syntynyt jäsenyyden aikana. Se kattaa yleensä ison osan oikeudenkäynneistä koituvista kustannuksista.
Vakuutuksen käyttö edellyttää aina, että asiasta ollaan yhteydessä OAJ:n juristeihin ja he puoltavat vakuutuksen myöntämistä. Jäsen ei siis voi palkata itselleen juristia ja laskuttaa sitä OAJ:ltä.
Tämä siksi, että järjestön juristit voivat hoitaa monet asiat itse. Lisäksi he pystyvät tarvittaessa hankkimaan työ- ja virkasuhteisiin tai opetusalaan perehtyneen ulkopuolisen juristin jäsenen avuksi.
Helmikuussa OAJ:llä oli vireillä 83 erimielisyysjuttua. Erimielisyystapauksissa on nähtävissä selvää nousua. Vuodesta 2020 ne ovat lähes tuplaantuneet.
Kaikkiaan järjestön jäsenten neljä pääyhteydenottosyytä liittyivät viime vuonna palvelussuhteeseen, palvelussuhteen päättämiseen, vastuu- kysymyksiin ja rikosasioihin. Tiedot käyvät ilmi OAJ:n lakitiimin ylläpitämistä tilastoista.
Varoituksen saa antaa vain oikeasta syystä
Antoiko työnantaja varoituksen ilman, että tiesit huoltajan tai opiskelijan olleen tyytymätön toimintaasi?
Palvelussuhdeasiat ovat tyypillisin syy ottaa yhteyttä järjestön lakipalveluihin. Lakitiimi on viime aikoina käsitellyt paljon varoituksia. Lainsäädäntö edellyttää, että ennen virka- tai työsuhteen irtisanomista pitää antaa varoitus.
Varoituksissa korostuu huoltajilta ja opiskelijoilta saatu palaute.
− Huoltaja tai opiskelija voi väittää, että opettaja on esimerkiksi käyttäytynyt epäasiallisesti, juristi Eija Mali kertoo.
Huolestuttavana Mali pitää ilmiötä, jossa esihenkilö uskoo vanhempaa tai opiskelijaa selvittämättä asiaa opettajan kanssa.
− Esihenkilön pitäisi luottaa, että porukat hoitavat hommansa hyvin ja selvittää, mistä vanhemman väite johtuu. Ei niin, että heti epäillään sössimistä.
Työnantajan pitää aina ensin keskustella huoltajan tai opiskelijan antamasta palautteesta sen henkilön kanssa, jota palaute koskee. Lisäksi työnantajan pitää selvittää, mistä palaute voisi johtua.
− Jos palaute on aiheellinen, tulee selvittää, onko opettajan toimintaedellytyksissä tapahtunut muutoksia: terveydellisiä haasteita tai vaikka osaamisessa puutteita, joita pitäisi päivittää.
Mali painottaa, että varoitustapamenettely ei ole oikea tapa käsitellä asia, mikäli tilanteeseen vaikuttavat opettajan terveydelliset syyt ja jaksaminen.
Työnantaja ei voi perustaa toimenpiteitä pelkkään ulkopuolisen antamaan palautteeseen.
Varoitukset ovat siitä ongelmallisia, ettei niitä voi erikseen riitauttaa.
− Opettaja voi kuitenkin antaa oman vastineen asiasta. Työnantajan epäasiallisesta toiminnasta opettaja voi tehdä epäasiallisen kohtelun ilmoituksen työsuojelun puolelle, Mali kertoo.
Hän sanoo, että vastine kannattaa antaa omalle esihenkilölle jo ennen kuulemistilaisuutta. Näin esihenkilö ehtii rauhassa perehtyä opettajan näkemyksiin.
Tuomioistuinkäsittelyynkin näitä tapauksia on mennyt, kun työnantaja on edennyt varoituksista irtisanomiseen saakka. OAJ:n juristit ovat voittaneet monet irtisanomisjutut.
− Työnantaja ei voi perustaa toimenpiteitä pelkkään ulkopuolisen antamaan palautteeseen. Työnantajan pitää itse todeta tilanne. Esihenkilö voi mennä kuuntelemaan opetusta, jos herää huoli, että siellä jotain ongelmia on.
Varoituksia annetaan välillä turhan kevein perustein, Mali kertoo.
Niitä annetaan myös sananvapauteen liittyvissä asioissa.
Toisinaan opettajat etsivät apua sosiaalisesta mediasta esimerkiksi työpaikkansa epäoikeudenmukaisilta tuntuviin käytäntöihin. Kun työnantaja tunnistaa, että sitä kritisoidaan julkisesti, saattaa seurata varoitus.
Tällainen varoitus on aiheeton, koska asiallinen ja oikein tiedoin tehty arvostelu on sallittua. Mikäli opettaja saa kutsun kuulemistilaisuuteen, kannattaa hänen olla heti yhteydessä omaan luottamusmieheen. Luottamusmies avustaa opettajaa asiassa.
Kristiina Tuhkiainen muistuttaa, että sosiaalinen media ei ole paras paikka arvostella työnantajaa.
− Mutta esimerkiksi opetusjärjestelyt, säästöt koulutuksessa ja sisäilmaongelmat eivät ole salassa pidettäviä tietoja. Niistä täytyy voida avoimesti puhua. Se on normaalia sananvapauden käyttöä, hän lisää.
Eduskunnan oikeusasiamies on kiinnostunut näistä tapauksista.
− Varoitukset voivat vaikuttaa oman mielipiteen kertomiseen.
Open työ loppuu yhä useammin koeajalla
Toiseksi eniten OAJ:n lakipalvelut saa yhteydenottoja palvelussuhteen päättämiseen liittyen. Erityisesti laittomat irtisanomiset saattavat edetä riitauttamiseen saakka, ellei asiaa saada sovittua OAJ:n juristien avustuksella.
− Näissä tilanteissa joudumme aina varoittamaan kuluriskistä, Eija Mali kertoo.
Käräjäoikeusmenettelyssä on periaate, että jos työntekijä häviää juttunsa, tämä joutuu maksamaan myös työnantajan oikeudenkäyntikulut
Tällöinkin oikeusturvavakuutus on jäsenen turvana.
Alkuvuotta on leimannut erityisesti koeaikapurut.
− En muista, että niitä olisi aiemmin ollut näin paljon, sanoo 15 vuotta OAJ:ssä työskennellyt Eija Mali.
OAJ:n juristit epäilevät, että työnantajien taloustilanteella voi olla vaikutusta koeaikapurkuihin.
Koeaikapurkua ei saisi tehdä sillä perusteella, että taloustilanne heikkenee tai työ vähenee. Näitä syitä on nyt saattanut silti olla, Mali kertoo.
− On palkattu syksyllä, huomattu, että rahat ovat vähissä ja sitten tehty koeaikapurku.
Tärkeä periaate on, ettei koeaikapurkua saa tehdä syrjivin tai epäasiallisin perustein. Tällaisia ovat esimerkiksi koeaikapurku sairauden tai perhevapaan perusteella.
Kun työnantaja syrjii
Syrjintätapauksia lakitiimi käsittelee paljon, ja ne liittyvät usein palvelussuhteiden alkamiseen ja loppumiseen.
− Perhevapaan perusteella syrjiminen on harmillisen yleistä, ja syrjintätapaukset liittyvät yleensä aina siihen, Kristiina Tuhkiainen kertoo
Tilanne on sama kaikilla opettajaryhmillä. Korostuneesti syrjintää on määräaikaisuuksissa ja kunta-alalla.
Tuhkiaisen mukaan opettajat kertovat turhan tunnollisesti raskaudesta heti sen alkuvaiheessa. Hän antaa rahanarvoisen vinkin.
− Opettajalla ei ole velvollisuutta kertoa perheenlisäyksestä. Vapaata tulee hakea vasta kaksi kuukautta ennen perhevapaan alkua. Se on perhevapaata käyttävän lakisääteinen oikeus.
Opettajalla on siis täysi oikeus ottaa vaikka sijaisuus vastaan ja jäädä siitä perhevapaalle. Perhevapaa tai raskaus ei saa olla syy sille, miksi opettajaa ei valita tehtävään.
Jos työntekijää syrjitään raskauden tai perhevapaan takia, on mahdollista nostaa syrjintäkanne työnantajaa vastaan. Oikeus voi tällöin tuomita työnantajan maksamaan hyvitystä syrjitylle.
Tuhkiainen sanoo, että työnantajan pitää pystyä näyttämää toteen, että palkkaamatta jättäminen johtuu muusta kuin raskaudesta tai perhevapaasta.
− Ne ovat aika vahvoja juttuja. Jos joku on ollut kolme vuotta määräaikaisena, tulee raskaaksi ja otetaan uusi opettaja samalle paikalle, niin mikä se peruste on?
Usein opettajat eivät halua viedä tapauksia eteenpäin, koska pelkäävät työllistymisensä vaikeutuvan. OAJ ei koskaan kehota riitauttamaan asioita, koska oikeudessa voi käydä miten vain.
− Ne ovat aina rankkoja ja useita vuosia kestäviä prosesseja on se sitten määräaikajuttu, syrjintä, irtisanominen, lomauttaminen tai kiusaaminen. Käsittely lähtee aina siitä, että kerromme faktat oikeuskäytännöistä, Tuhkiainen sanoo.
Vastuukysymyksissä vaarat välttää ennakoinnilla
Tällä hetkellä OAJ:n lakitiimi kuulee usein, ettei oppimisen tukea ole hoidettu kuten kuuluisi.
− Tukea ei ole riittävästi saatavilla, se on selvä. Ja jos tukea tarvitsevat eivät sitä saa, se aiheuttaa häiriökäyttäytymistä, Tuhkiainen sanoo.
Tässäkin hän tähdentää ennakointia.
− Tilanteet ovat salamannopeita. Opettajan pitäisi heti tietää mitä tekee, jos lapsi vaikka karkaa luokasta.
Tuhkiainen toivoo, että vastuukysymyksissä työnantaja kiinnittäisi enemmän huomiota vaarojen arviointiin sekä opettajien kouluttamiseen. Näin tapaukset vähenisivät.
Älkää miettikö kohdetta vaan miettikää, millainen ryhmä teillä on.
Tuen puute näkyy lakitiimille opettajan vastuisiin liittyvässä neuvonnassa, joka on kolmanneksi yleisin syy ottaa yhteyttä.
− Vastuukysymykset ovat paljon neuvontaa ja sitä kautta riskien ja vaarojen arviointia eli mietimme jäsenen kanssa yhdessä etukäteen, mitkä ovat riskitilanteita, Tuhkiainen sanoo.
Näin keväällä vastuukysymyksissä ajankohtaiseksi nousevat usein retket ja leirikoulut.
− Jos luokka lähtee retkelle, ohjeistan aina, että älkää miettikö kohdetta vaan miettikää, millainen ryhmä teillä on: minne on turvallista mennä juuri tämän ryhmän kanssa. Kaikkien pitää päästä sinne, eikä ketään voi jättää turvallisuusriskin takia pois.
Viikoittain uusia rikosasioita vireille
Rikosasiat ovat usein yhteydenotoista niitä, joita ei yhdellä neuvontakerralla hoideta. Tapaukset saattavat olla avoimena useamman vuoden ajan, ja ne ovat rankkoja kaikille osallisille.
Viime vuonna lakitiimi sai 75 yhteydenottoa rikosasioihin liittyen. Niistä tuli neljänneksi suurin syy ottaa yhteyttä. Vielä vuonna 2020 rikosasiayhteydenottoja oli 30. Luvut kertovat hyvin tapausten kasvusta.
Tilastoitujen yhteydenottojen lisäksi lakitiimi neuvoo esimerkiksi luottamusmiehiä puhelimessa samasta aiheesta.
Usein rikosasiat ovat seurausta järjestyksenpitotilanteesta, kuten oppijan luokasta poistamisesta tai häiritsevän esineen poistamisesta. Tilanteen jälkeen huoltaja saattaa tehdä opettajasta rikosilmoituksen, vaikka opettaja olisi toiminut lainmukaisesti.
Rikosjutut vievät jatkuvasti enemmän lakitiimin kapasiteettia ja aikaa, OAJ:n lakiasiainjohtaja Ulla Walli kertoo.
− Meillä on viikoittain uusia rikosjuttuja. Eivätkä nämä asiat hoidu nopealla vastauksella.
Walli haluaa antaa tärkeän neuvon sen varalle, jos joskus joutuu epäillyksi.
− Jäsenet eivät aina tule ajatelleeksi, että he voisivat saada jo esitutkintavaiheessa apua ja asianajajan mukaansa poliisikuulusteluun, Walli sanoo.
Kovan paineen alla syytönkin saattaa tehdä itsestään syyllisen oloisen. Niitä sanoja ei saa takaisin.
Milloin ottaa yhteyttä?
Haluatko kysyä välituntivastuista? Katkesiko pitkä määräaikaisten palvelussuhteiden ketju, kun ilmoitit raskaudesta? Antoiko työnantaja syyttä varoituksen?
Nämä ovat yleisiä syitä ottaa yhteyttä OAJ:n lakipalveluihin.
− Mikä tahansa ongelma on, kannattaa olla ensin yhteydessä omaan luottamusmieheen. He pystyvät yleensä auttamaan. Jos asia ei hoidu paikallisesti, ota meihin yhteys, neuvoo juristi Kristiina Tuhkiainen.
Yhteyden lakitiimiin saa OAJ:n verkkosivuilta löytyvällä yhteydenottolomakkeella ja arkipäivisin puhelimitse. Jos kyse on neuvon pyytämisestä, asia ratkeaa usein yhdellä yhteydenotolla.