Mitä eläkkeisiin tulee, historian ja yhteiskuntaopin opettaja Heikki Honkanen on maksajien puolella vielä pitkään. Hänen palkastaan lähtee joka kuukausi runsaat seitsemän prosenttia työeläkevakuutusmaksua, kuten muiltakin palkansaajilta.
Prosentti vaihtelee hieman palkansaajan iästä riippuen. Lisäksi Honkasen työnantaja Porin kaupunki maksaa eläkepottiin oman osuutensa.
Saamapuolelle tänä vuonna 50 vuotta täyttävä Honkanen siirtyy näillä näkymin 2040-luvun alkupuolella. Hänen alin eläkeikänsä on noin 66 vuotta, tavoite-eläkeikä lähes 68 vuotta.
Ikä kuulostaa Honkasesta korkealta. Hän miettii kollegaansa, joka jatkoi töissä 67-vuotiaaksi.
– Hän jaksoi ja viihtyi ihan hyvin, mutta olikin tosi hyvässä fyysisessä ja henkisessä kunnossa.
Porin lukiossa työskentelevä Honkanen aloitti opettajan uransa vuonna 1999. Hän muistaa, että vuosituhannen alussa kollegoita jäi eläkkeelle alle kuusikymppisinä.
Osalla vanhemman polven opettajista on yhä muita matalampi erityinen eläkeikä, joko ammatillinen tai henkilökohtainen.
Ajan myötä erityiset eläkeiät poistuvat. Vuonna 1993 tai sen jälkeen työelämässä aloittaneilla niitä ei ole enää ollenkaan.
Nämä osin poikkeukselliset eläkejärjestelyt ovat yksi syy, miksi OAJ:llä on ollut eläkeuudistuksissa valvottavana hieman enemmän etuja kuin monilla muilla järjestöillä.
Eläke-etuuksia ei heikennetä
Nyt voimassa olevat eläkeiät juontavat juurensa vuonna 2017 tehdystä eläkeuudistuksesta. Niihin ei puututa tuoreimmassa eläkejärjestelmän päivityksessä, josta työmarkkinakeskusjärjestöt pääsivät sopuun tammikuussa.
Muutos on pienempi kuin edellisissä, vuosina 2017 ja 2005 tehdyissä eläkeuudistuksissa.
– Ratkaisu on siinä mielessä hyvä, että eläke-etuuksia ei heikennetä, sanoo OAJ:n juristi Kai Kullaa.
Maan hallitus oli antanut työmarkkinakeskusjärjestöille tehtäväksi sopia muutoksista, joilla julkista taloutta vahvistetaan ja eläkevakuutusmaksujen taso vakautetaan.
Julkista taloutta piti saada vahvistettua 0,4 prosenttiyksikköä suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tehtävä ei ollut helppo, ja eläke-etuisuuksien heikennyksetkin olivat tapetilla.
Lopulta ratkaisu löytyi eläkevarojen sijoittamisen uudistamisesta, jonka ansiosta hallituksen asettama tavoite jopa ylittyi. Eläkeuudistuksen lasketaan vahvistavan julkista taloutta pitkällä aikavälillä jopa 0,57 prosenttiyksikön verran bruttokansantuotteesta.
Uudistuksessa työeläkeyhtiöille annetaan mahdollisuus ottaa sijoituksissaan entistä suurempaa riskiä. Osakesijoitusten osuutta kasvattamalla sijoituksista voidaan nyt saada parempaa tuottoa pitkällä aikavälillä.
Lisäksi käyttöön otettiin niin sanottu inflaatiovakauttaja. Mekanismi leikkaa eläkkeiden korotuksia sellaisessa poikkeustilanteessa, että kuluttajahinnat nousevat palkkoja nopeammin kahden vuoden jaksolla.
– Ei ole mitenkään normaalia, että inflaatio olisi niin voimakas, joten mekanismin oletetaan aktivoituvan harvoin, Kullaa muistuttaa.
Keva tuottanut muita paremmin
OAJ:n jäsenten puolta neuvotteluissa piti Akava. Keskusjärjestön kannat on muodostettu jäsenliittojen, kuten OAJ:n, näkemysten perusteella. Akavassa toimi viime vuoden loppuun asti eläkepolitiikkatoimikunta, jonka puheenjohtajana toimi OAJ:n Kai Kullaa.
Sijoitusriskien kasvattaminen ei vaikuta opettajien enemmistön eläkevaroihin. Muutos ei nimittäin koske julkisen alan eläkevakuuttaja Kevaa.
Kevan sijoitustoiminnalla ei ole tähänkään asti ollut vastaavia rajoituksia, joita nyt höllennetään yksityisiltä työeläkeyhtiöiltä. OAJ:n jäsenistä valtaosa työskentelee kuntien palveluksessa.
Kullaan mukaan Kevalla on ollut koko olemassaolonsa ajan mahdollisuus ottaa enemmän riskiä, ja se on pitänyt riskinsä hallinnassa.
– Suurempi liikkumavara on näkynyt niin, että Keva on tuottanut paremmin kuin muut eläkeyhtiöt, Kullaa kertoo.
Yksityisten eläkeyhtiöiden riskinotolla voi olla heijastusvaikutus opettajiin sitä kautta, että se auttaa pitämään eläkemaksut maltillisina.
Julkisen alan eläkemaksut seuraavat yksityisen puolen tasoa. Jos yksityisten työeläkeyhtiöiden tuotot paranevat, painetta maksujen korottamiseen ei synny.
Eläkeuudistuksia on varmasti luvassa jatkossakin. Tuoreimmassakin uudistuksessa sovittiin, että tilannetta tarkastellaan. Työeläkeyhtiöiden rahoituspohjaan tehtiin kuitenkin nyt sen verran iso uudistus, että aivan pian tarvetta karsimiseen ei pitäisi olla, Kullaa arvioi.
– Matala syntyvyys voi pitkällä aikavälillä uhata taloutta ja heijastua eläkkeisiinkin.
Opettajien eläkeiästä kysytään
Opetusalan erityiset eläkeiät ovat yleisin eläkeasia, josta OAJ:lle tulee kysymyksiä. Niitä voi olla ennen vuotta 1993 alalle tulleilla.
Osaa askarruttaa, joutuvatko he jatkamaan aina yleiseen eläkeikään asti, jos he jatkavat töissä yli erityisen eläkeiän.
Vastaus on ei, kertoo Kai Kullaa.
– Jos jatkaa erityisen eläkeiän ohi, eläkkeen voi aloittaa koska tahansa kalenterikuukauden alusta.
Oman eläkeiän voi tarkistaa yhdellä puhelinsoitolla Kevaan.
– Yleensä he, joilla jokin erityinen eläkeikä on, tietävät sen kyllä, Kullaa toteaa.
Jaksaako opettajan työssä 66 tai jopa 68 vuoden ikään?
Eläkejärjestelmästä puhutaan lukiossa yhteiskuntaopin ykkös- ja kakkoskurssilla käsiteltäessä hyvinvointivaltiota. Pelkästään eläkkeisiin tai eläkejärjestelmään keskittyviä tekstejä tai kappaleita oppimateriaaleissa ei ole.
– Sanoisin, että se on kuitenkin vuosikymmenten aikana tullut enemmän näkyväksi, kun yhteiskuntaopista on tullut oma oppiaineensa, Heikki Honkanen sanoo.
Eläke on lukiolaisille kaukainen asia, vaikka monella onkin asiaan kosketuspintaa vaikkapa isovanhempien kautta. Jo pian heitä kuitenkin koskettavat eläkevakuutusmaksut, jotka ovat melko iso prosentti palkasta.
Honkasen mukaan takavuosikymmeninä monet eläkeläiset puhuivat, että ovat itse maksaneet ja ansainneet eläkkeensä.
– Mutta varmaan käsitys on muuttunut. Opetuksessakin painotetaan sitä, että työssäkävijät maksavat järjestelmän ja olisi hyvä, että työikäistä väestöä olisi Suomessa paljon.
Honkasella näyttäisi olevan edessään vielä ainakin 16 vuotta hyvinvointivaltion ja muiden yhteiskuntaopin sekä historian aiheiden opettamista.
Jaksaako opettajan työssä 66 tai jopa 68 vuoden ikään?
– Ei se ihan mahdotonta varmaan ole, mutta vaatii aika terveellisiä elämäntapoja ja hyvää tuuria myös.
Honkanen myös pohtii, mahtaako seitsemääkymppiä lähestyvä opettaja tuntua oppilaista ja opiskelijoista aivan muinaismuistolta.
– Historianopettajalle se voi toisaalta sopiakin, hän lohkaisee.