Eduskunta käy keskiviikkona lähetekeskustelun vientimallista. Hallitusohjelmaan perustuvan lakimuutoksen tarkoituksena on, että vientialat määrittäisivät palkankorotuskaton kaikille aloille.
OAJ vastustaa vientimallia, koska se rajoittaa opettajien palkkakehitystä ja sillä puututaan sopimusvapauteen merkittävällä tavalla.
Opettaja-lehti tavoitteli haastatteluun kaikkien eduskuntaryhmien puheenjohtajia. Kaikki hallituspuolueiden edustajat kieltäytyivät tai jättivät vastaamatta pyyntöön.
Moni kieltäytyi vedoten aikatauluun, mutta esimerkiksi kristillisdemokraattien Peter Östman kommentoi avustajansa välityksellä, että Opettajassa on hiljattain ollut työministeri Arto Satosen (kok) haastattelu, eikä hänellä ole siihen mitään lisättävää.
Aino-Kaisa Pekonen: ”Lakkovalmiuden merkitys korostuu”
Vasemmistoliiton Aino-Kaisa Pekonen arvioi, että opettajien palkkakehityksen turvaaminen tulee vientimallin oloissa olemaan äärimmäisen vaikeaa. Tyypillisesti kaikki merkittävät työriidat on ratkaistu valtakunnansovittelijalla, ja nyt sovittelijan kädet sidotaan niin sanottuun yleiseen linjaan.
Pekosen mukaan myönteisen palkkakehityksen turvaamiseksi lakkovalmiuden ja korkean järjestäytymisasteen merkitys korostuu.
– Nyt viimeistään on tärkeää liittyä omaan ammattiliittoon, Pekonen kommentoi sähköpostitse.
Oras Tynkkynen: ”Hallitukselta ei vastausta palkkatasa-arvon edistämisestä”
Myös vihreiden Oras Tynkkynen uskoo, että opettajien palkkakehityksen turvaaminen vaikeutuu huomattavasti, jos vientimalli menee tällaisessa muodossa läpi.
Vihreät on huolissaan palkkatasa-arvosta ja osaajapulasta, jos naisvaltaiset alat jäävät palkkakuoppaan.
Tynkkynen arvioi, että vientimallin toteutuessa työmarkkinajärjestöille ja työnantajille tulee iso vastuu opettajien palkkakehityksen turvaamisesta. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla kaupunkien pitää miettiä paikallisia ratkaisuja työvoimapulasta kärsiville aloille.
Pitkällä aikavälillä palkkakehityksen turvaamiseksi pitää pystyä murtamaan työmarkkinoiden sukupuolittumista.
– Niin tai näin, tehtävä on hankala.
Tynkkynen kysyi ministeri Satoselta lähetekeskustelussa, millä keinoilla hallitus aikoo edistää palkkatasa-arvoa.
– Sieltä ei vastausta tullut.
Harry Harkimo: ”Voi seurata huonoja asioita, esimerkiksi lakkoja”
Liike Nytin Harry Harkimo sanoi, että hänelle ei ole vielä selvinnyt, mitä hyötyä laista on.
– Olen selvittänyt sitä asiantuntijoilta, eikä kukaan pysty vastaamaan. Siitä voi seurata huonoja asioita, esimerkiksi lakkoja.
Harkimo korostaa olevansa yrittäjä ja yrittäjien puolella.
– Monet muut hallituksen ajamat asiat ovat hyviä, mutta tätä en ymmärrä.
Seuraavana askeleena valiokuntakäsittely
Lähetekeskustelussa ei vielä päätetä lain sisällöstä, vaan tarkoitus on evästää valiokuntaa. Seuraavaksi lakiesitys siirtyy käsiteltäväksi työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunta antaa lausunnon.
Lähetekeskustelun voi katsoa kokonaisuudessaan eduskunnan sivuilta.
Valiokuntakäsittely kestää joitain viikkoja ja äänestys lain hyväksymisestä pidetään valiokunnan mietinnön pohjalta. Hallituksen tavoitteena on saada laki voimaan loppuvuodesta 2024.
Lue myös: Työntekijä politiikan puristuksissa – kuka saa näyttää työmarkkinoiden suunnan?