Minkäköhän mä näistä sähköpostiosoitteista annan sulle, saksofoniopettaja Jenni Peltoniemi pohtii puhelimessa.
Kun palkka muodostuu monesta purosta, sähköpostiosoitteitakin kertyy. Eri oppilaitoksille ja bändeille on omansa, ja lisäksi on vielä siviiliosoitekin.
Peltoniemi opettaa saksofonin soittoa iltaisin tuntiopettajana kahdessa pääkaupunkiseudun musiikkiopistossa suurella tuntimäärällä.
Lisäksi hän säveltää, soittaa ja tuottaa musiikkia päivisin ja opettaa musiikkiteknologiaa kansainvälisissä koulutushankkeissa.
– Sopii minulle. Tykkään touhottaa kaikenlaista. Rakastan tehdä musiikkia monipuolisesti, mutta onhan tässä järjestämistä, Peltoniemi sanoo ja naurahtaa.
Jo 2000-luvun alussa, kun Peltoniemi opiskeli Helsingin Metropolia-ammattikorkeakoulussa, laaja-alaisuutta korostettiin työllistymiskeinona.
Nyt Peltoniemi poimii monipuolisen polkunsa hedelmiä. Kun korona vei keikkatulot, tilalle löytyi etäopetusta.
Ei palapelin kasaaminen silti aina ole helppoa.
Erikoisia tilanteita on joutunut selvittelemään milloin työantajan, milloin työttömyyskassan kanssa.
Koska Peltoniemi laskuttaa alan yksityisille toimijoille ja yrityksille antamastaan koulutuksesta ja opetuksesta, työtä ei ole kassassa katsottu opetustyöksi. Silti työ on puhdasta opettamista.
– Sivutoimisilla on usein sama ongelma: osa töistä laskutetaan, mutta silti ei voi olla yrittäjän asemassa, koska tekee opetushommia myös verokortilla.
Kun työtä tehdään Peltoniemen tavoin usealle työantajalle, vieläpä eri rooleissa, puhutaan kombityöstä.
Sitran johtava asiantuntija Milma Arola kertoo, että kombityötä tekee yhä useampi, koska osa-aikaisuudet lisääntyvät ja työelämä monipuolistuu.
Vakityöt eivät ole kadonneet. Opettajat pärjäävät aina.
Vielä viitisen vuotta sitten työn pirstaloituminen hallitsi keskustelua työelämästä. Pelättiin, että työpalapeli on edessä niilläkin, joilta se ei käy Peltoniemen tavoin luonnostaan.
– Keskustelu helposti ylikuumenee, kun tietty mantra ottaa vallan. Tehtävien tasolla muutokset voivat olla villejäkin, mutta vakityöt eivät ole kadonneet.
Opettajat pärjäävät aina, Arola vakuuttaa. Ihmisten pitää oppia asioita ja kommunikoida toisilleen tulevaisuudessakin. Pedagogeja tarvitaan myös työpaikoille, jotta oppivat työyhteisöt olisivat aidosti mahdollisia, ei vain puheen tasolla, kuten usein nyt on.
– Olen rakastunut osaamisidentiteetin käsitteeseen, joka huomioi taidot. Myös rekrytoijien pitäisi herätä näkemään, että monen taidot riittävät paljon moninaisempiin töihin kuin tutkintotodistus antaisi ymmärtää.
Työpaikkaa vaihdetaan yhä vauhdikkaammin.
Harva tekee enää 40 vuoden uraa samalla työnantajalla. Peräti puolet suomalaisista vaihtaa kokonaan alaa vähintään kerran uransa aikana.
Joillekin tämä sopii paremmin kuin toisille. Esimerkiksi Riikka Kaipainen jätti vuosia sitten vaikituisen virkansa englannin opettajana ja siirtyi tuntiopettajaksi, jotta työlle joogaopettajana jäisi enemmän aikaa.
– Tuntuu, että monissa paikoissa työskenneltyäni minulla on nyt enemmän annettavaa oppilaille.
Englannin tuntiopettajaa Riikka Kaipaista ei haittaisi olla sivutoiminen tuntiopettaja, jos palkka olisi reilu.
Kaipaista kuitenkin sapettaa. Peruskouluissa ja lukioissa kelpoisen sivutoimisen tuntiopettajan palkka on nimittäin vain 83 prosenttia virassa olevan kollegan tunnin palkasta, koska palkka perustuu kollegan ylitunnin palkkaan.
Palkkaeroa pahentaa se, että ylitunneista ei makseta työvuosiin perustuvia palvelulisiä. Palvelulisät korottavat päätoimisten ja viranhaltijoiden palkkaa jopa yli 30 prosentilla, kun työvuosia on kertynyt 20.
– Viime lukuvuonna jäi saamatta 16 vuoden verran lisiä. Ikään kuin sivutoimisuus jotenkin kumoaisi kaiken aikaisemman työkokemukseni.
Tasa-arvoinen palkkaus lisäisi hyvinvointia.
Sivutoimisten asama pitäisi hänen mielestä korjata kuntoon palkkatasa-arvon nimissä.
– Tasa-arvo lisäisi hyvinvointia.
Kevyemmät mutta silti toimeentuloon riittävät lukuvuodet voisivat lisäksi estää joidenkin opettajien uupumista.
Myös muiden ovtes:ssä olevien sivutoimisten tuntiopettajien, kuten musiikkiopistojen opettajien tilanne on sama kuin perusopetuksessa ja lukiossa.
Tuntiopettajana työskentelyyn liittyvästä säädöstä huolimatta sekä Jenni Peltoniemi että Riikka Kaipainen viihtyvät nykyisissä töissään: Kaipainen englannin päätoimisena, määräaikaisena tuntiopettajana Ylöjärven lukiossa, Peltoniemi Hyvinkään ja Keskisen Uudenmaan musiikkiopistoissa yhteispäätoimisena tuntiopettajana.
Molemmat toivoisivat, että päätoimisuuksia olisi jaossa enemmän niitä tarvitseville.
– Tärkeää on, että työyhteisöissä pidetään huolta, että me olemme tietoisia omasta tilanteestamme ja oikeuksistamme, Peltoniemi summaa.
Tiesitkö tämän?
Myös tuntiopet ovat virkasuhteisia:
virkasuhde ≠ viranhaltija
Kunnallisessa opetusalan virka- ja työehtosopimuksessa kaikki yleissivistävät opettajat – myös tuntiopettajat – ovat virkasuhteisia eivätkä työsopimussuhteisia, koska työssä käytetään julkisoikeudellista valtaa. Opettajat arvioivat, pitävät järjestystä luokassa ja päättävät toisten oikeuksista.
Viranhaltija on se, jolla on virka. Virkoja voi olla luokanopettajilla ja lehtoreilla.
Sekä viranhaltijat että tuntiopettajat ovat virkasuhteisia. He voivat olla määräaikaisia tai vakituisia, joskin sivutoimiset tuntiopettajat ovat useimmiten määräaikaisia.
Tuntiopettaja on sivutoiminen pääsääntöisesti silloin, kun opetustunteja on alle 16 viikossa.
Tuntiopettajien asemaa edistetään neuvottelutyöryhmissä
Tuntiopettajien työehdoista on neuvoteltu historian saatossa eri tavalla eri sopimuksissa, joten sopimusmerkinnät ovat kirjavat kunnalliselta yksityiselle.
Joukkovoimaa on näin ollen vaikea käyttää tuntiopettajien aseman edistämiseksi, mutta työtä puurretaan eri sopimusalojen työryhmissä. Ryhmissä istuu OAJ:n edustajien lisäksi työnantajapuoli.
Esimerkiksi kunnallisessa ovtes-pöydässä on erikseen sekä tuntiopettajien yleinen että taiteen perusopetuksen ja vapaan sivistystyön työryhmä. Jälkimmäinen tähtää muun muassa kansalais- ja kansanopistojen opettajien työehtojen kehittämiseen.
Jatkuvan neuvottelun periaatteeseen kuuluu, että seuraavia sopimusneuvotteluja aletaan pohjustaa heti edellisten päätyttyä. OAJ:n neuvottelijat ovat viikoittain yhteyksissä työnantajan edustajiin.
– Itse neuvotteluissa, joissa kaikki käytettävissä oleva raha on pöydällä, ei enää voida mennä kovin tarkasti kaikkiin yksittäisiin sopimustekstikohtiin. Siksi ne valmistellaan etukäteen, kuntapuolen neuvottelupäällikkö Markku Perttunen OAJ:stä kertoo.
Ovtes-pöydän tuntiopettajien työryhmässä työ on vasta aluillaan. Tavoitteet täsmentyvät kevään kuluessa.
Yhdenmukaistamista haettaneen ainakin peruskoulujen ja lukioiden kiertävien opettajien asemaan. Tätä myös työnantaja on sitoutunut pohtimaan, vahvistaa neuvottelupäällikkö Hannu Freund KT Kuntatyöantajista.
Kiertävä opettaja on saman kunnan palveluksessa, mutta opettaa eri kouluissa esimerkiksi englantia. Tästä lehtori saa 1,5 tunnin huojennuksen opetusvelvollisuuteensa, mutta päätoiminen tuntiopettaja ei.
– Tämän epätasa-arvon toivotaan poistuvan ensi kierroksella, OAJ:n Perttunen sanoo.
Sen sijaan sivutoimisten tuntiopettajien palkkatilanteen parantaminen ottanee useampia neuvottelukierroksia.
– Yhden sopimuskierroksen varat eivät yksinkertaisesti riitä, palkankorotukset syöpyisivät. Tämä ei tietenkään tarkoita, ettei tähtäin olisi kohti parempaa tässäkin pitkällä aikavälillä, Perttunen sanoo.
Taiteen perusopetuksen ja vapaan sivistystyön työryhmässä etsitään keinoja kehittää esimerkiksi kansalais- ja kansanopistojen opettajien työehtoja. Kansalaisopiston ongelma ovat lyhyet opetuskaudet, jolloin tuntejakin kertyy vähän. Kuukausipalkkaisuutta tuntiopettajille on vaikea rakentaa.
Työryhmien pitää saada uudet sopimustekstiehdotukset pitkälti valmiiksi syksyllä 2021, jotta jää riittävästi aikaa laskea, miten paljon muutokset maksaisivat sopimuspöydässä.
Seuraavat sopimusneuvottelut käydään alkuvuodesta 2022, koska seuraava sopimuskausi alkaa tuolloin maaliskuun alussa.
Educa 2021
Tuntiopettajien opetusvelvollisuutta ja työn haasteita käsitellään Educassa la 30.1. klo 17.15.