Palkkaus on herättänyt paljon keskustelua Vantaalla vuosityöaikaa kokeilevissa kouluissa. Kokeilukoulujen opettajien palkkauksesta on ollut erilaisia tulkintoja.
– Osa opettajista on kertonut, että he ovat tehneet korvauksetta tehtäviä, joista on aiemmin maksettu erilliskorvaus. Tällaisia tehtäviä ovat olleet esimerkiksi tukiopetus- ja kerhotunnit, pääluottamusmies Sami Markkanen kertoo.
Vantaalla kokeiluun osallistuvat Leppäkorven ja Vierumäen alakoulut.
Ongelmia on saatu ratkaistua ja palkkoja oikaistua. Keskeinen keino palkkojen oikaisuun on ollut selventää työajan kirjaamisen käytäntöjä. Esimerkiksi tukiopetus- ja kerhotunneissa on ollut sellaisia väärinymmärryksiä, että yhtä tuntia kohden on varattu vain tunti sidottua työaikaa.
– Olemme muistuttaneet, että jokaista tuntia kohden täytyy kirjata myös sitomatonta työaikaa. Nämä kirjaamiskäytännöt vaikuttavat hyvin paljon työaikaan ja siten palkkaan.
Epäkohdista kertoneiden opettajien työaikasuunnitelmat on tarkistettu, ja lisäksi palkanlaskenta on tehnyt tarvittaessa tarkistuslaskelmia palkkoihin.
Markkanen korostaa, että palkkauksen kokonaisuus voidaan arvioida vasta lukuvuoden lopussa. Tällöin nähdään, miten palkkaus on kehittynyt.
– Laskelmat näyttävät selvästi, että kokeilukoulujen palkkapotti on kasvanut. Säästösopimuksesta ei ole siis ole kyse. Palkkapotin kasvamisen lisäksi tulee arvioida, kuinka paljon kokeilu on lisännyt esimerkiksi annettujen tukiopetustuntien määrää.
Palkkoja ei peritä takaisin, vaikka tunnit eivät tulisi täyteen. Työnantaja on korostanut, että palkka maksetaan 1 520 tunnin mukaan.
Markkasen mukaan on mahdollista, että joillakin opettajilla vuotuinen työaika jäisi täyttymättä. Tällöin opettaja ei kenties ole merkinnyt kaikkea työtä seurantajärjestelmään.
– Lisäksi voi olla tilanteita, joissa opettaja on työskennellyt opettajan työlle luonteenomaisesti usean työtehtävän parissa samanaikaisesti. Työajanseurantaan ei kuitenkaan voi merkitä useaa päällekkäistä tehtävää.
Keskeinen seurattava asia on, millaisia vaikutuksia kokeilulla on työskentelytapoihin.
– Tavoitteena ei voi olla esimerkiksi se, että työtä tehdään aikaisempaa tehottomammin tuntien täyttämiseksi, Markkanen huomauttaa.
Opettajat kirjaavat työnsä pääsääntöisesti hyvin tunnollisesti seurantajärjestelmään.
Vantaalla opettajat ovat kertoneet epäkohdista joko suoraan esimiehelleen, oman koulunsa luottamusmiehelle tai pääluottamusmiehelle. Myös OAJ:n kaikille kokeilukouluille tekemässä kyselyssä tuli ilmi samoja asioita.
– Tärkeintä on, että opettajien kokemukset tulevat esille. Kannustan opettajia keskustelemaan ensiksi rehtorin ja luottamusmiehen kanssa, Markkanen sanoo.
Epäkohdat kannattaa tuoda paikallisesti tiedoksi pääluottamusmiehelle ja yhdistyksen puheenjohtajalle, jotta nämä voivat keskustella niistä aluksi keskenään. Tämän jälkeen asiat viedään paikalliseen ohjausryhmään ja tarvittaessa myös keskustasolle.
Kolmivuotista perusopetuksen vuosityöaikakokeilua on takana pian yksi lukuvuosi. Tavoitteena on selvittää, voisiko vuosityöaika auttaa rajaamaan opettajan työmäärää sekä huomioimaan palkassa kaikki työtehtävät.
Viime elokuussa kokeiluun lähti opettajien äänestyksen perusteella seitsemän koulua. Vuoden alussa mukaan tuli yksi alakoulu lisää, ja elokuussa joukkoon liittyy yhtenäinen peruskoulu.
OAJ:n hallitus on linjannut, että kokeilun viimeinen aloitusajankohta on 1.8.2020. Kaikki kokeilut loppuvat viimeistään heinäkuussa 2023.
Kokeilua seurataan kyselyin
OAJ seuraa perusopetuksen vuosityöaikakokeilun etenemistä muun muassa kyselyin. Ensimmäisiä kokeilukoulujen opettajien kokemuksia kerättiin alkuvuodesta.
Kyselytulosten mukaan kokeilukuntien välillä on eroja: Helsingissä kokeiluun oltiin tyytyväisimpiä, Vantaalla taas tyytymättömimpiä. Lahti porskutti puolessavälissä.
Yksi keskeisimmistä tuloksista oli kokeilun aiheuttama kuormittavuus, sillä jopa 59 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoi kuormittuneisuutensa kasvaneen kokeilun aikana. Kuormaa aiheuttivat muun muassa työtuntien kirjaaminen ja toimimaton työajanseurantatyökalu. Lisäksi kuormitti uudenlaiseen työaikamalliin siirtyminen.
Osa vastaajista oli sitä mieltä, että työaikaa seurataan liian tarkalla tasolla. Esimerkiksi Vantaalla työaikaa on seurattu Kirstu-järjestelmässä 15 minuutin tarkkuudella. Ensi lukuvuonna Vantaan kouluissa siirrytään suurempien työkokonaisuuksien seurantaan. Muut työkaluihin liittyvät ongelmat olivat pääosin teknisiä, ja niihinkin on haettu ratkaisuja heti pulmien ilmetessä.
Kyselytuloksista kävi ilmi, että sidottua työtä – kuten yhteissuunnittelua – on tehty myös sitomattomalle työlle varattuna aikana. Näin kertoi 38 prosenttia kyselyyn vastanneista opettajista.
Sopimuksen mukaan näin ei voi tehdä, sillä siinä on määritelty, että paikkaan tai aikaan sidotut työtehtävät ovat sidottua työaikaa.
OAJ puuttuu tilanteisiin, joissa näyttää siltä, ettei sopimusta noudateta oikein. Esimerkiksi Vantaalla neuvotellaan paraikaa siitä, mihin kukin työtehtävä tulee sijoittaa.
Kyselytuloksista on uutisoitu Opettaja-lehdissä 5/8.3.2019 ja 6/22.3.2019.
Nettijuttu Vantaan tilanteesta → oaj.fi → Vantaalla tartuttiin vuosityöaikakokeilun vaikeuksiin
Lue lisää vuosityöaikakokeilusta oaj.fi → Perusopetuksen vuosityöaikakokeilu