Koulut ja oppilaitokset, osin myös päiväkoditkin, siirtyivät kevättalvella parin päivän varoajalla etäopetukseen. Usein ilman tarvittavia työvälineitä ja pääsääntöisesti ilman tarvittavaa suunnittelua.
Opettajat joustivat kaikessa: antoivat kyselemättä omat puhelimensa, tietokoneensa, verkkoyhteytensä ja leijonan osan omasta vapaa-ajastaan työnantajansa käyttöön. Korvauksista käydään edelleen neuvonpitoja.
Työnantajamme pitivät itsestään selvänä, että näin voi toimia. ”Opettajat kyllä joustavat ja pärjäävät.” Olemme sallineet tämän ajattelun itse jatkuvalla joustamisellamme.
Oppilaiden yksilöllisen kohtaamisen ja ohjaamisen tavoitteet on asetettu yhteiskunnassamme vuosi vuodelta yhä korkeammalle samaan aikaan, kun opetuksen järjestäjät – useimmiten kunnat – ovat leikanneet oppilaskohtaista opetuksen rahoitusta.
Opettajat ovat usein ottaneet henkilökohtaiseksi missiokseen paikata päättäjien aiheuttaman resurssivajeen työmääräänsä lisäämällä. Sitäkin on pidetty yhteiskunnassamme itsestäänselvänä.
Mihin se on johtanut?
Leikkausten pitää antaa näkyä oppilaille ja heidän huoltajilleen.
Opetusalan työolobarometrit antavat huolestuttavia tuloksia. Opettajien ja rehtorien usko omassa työssään selviämiseen on kovilla epävarman tulevaisuuden edessä. Myös koronakevään pitkäaikainen äärimmilleen venyminen on jättänyt jälkensä.
Jos kuminauhan jättää täyteen mittaansa venytettynä muutamaksi viikoksi sään armoille, se ei enää palaudu entiselleen. Kuminauhasta tulee käyttökelvoton.
Paitsi yhteiskuntamme, myös opettajien itsensä on hyväksyttävä, että oppimis- ja opetustavoitteet on sovitettava resursseja vastaavalle tasolle. Resurssileikkausten pitää antaa näkyä oppilaille ja heidän huoltajilleen. Vain sitä kautta tilanne korjaantuu kohtuulliseksi demokraattisen päätöksenteon kautta. Se on opetusalan kestävää kehitystä.
Sinun toimintasi opettajana, rehtorina ja päiväkodinjohtajana on ratkaiseva. Yhdessä esiintyen ja yhteisten tavoitteiden suuntaan kulkien muutos on mahdollinen.
Omasta jaksamisesta ja hyvinvoinnista on huolehdittava yhdessä. Yhdessä pitää myös sovittaa yhteen työn tavoitteet ja edellytykset. OAJ:n paikallisyhdistys auttaa tässä jäseniään.
Ettei kuminauha katkea.
Petri Kääriäinen on OAJ:n ensimmäinen varapuheenjohtaja
Twitterissä @Kaariape