Päädyit tutkijaksi siksi, ettet halunnut opetussuunnitelman orjaksi koulimaan oppilaista pikkuyrittäjiä.
Aika raffi väite! Pääaineeni oli filosofia, ja olen valmistunut luokanopettajaksi, mutta opettajan ura ei ole koskaan ollut tähtäimessäni. Luotan suomalaisen koulujärjestelmän kykyyn olla tekemättä kaikista yksisilmäisesti yrittäjiä.
Tutkimuksessani olen skeptinen sitä kohtaan, miten koulu ja työelämä ovat lähentyneet toisiaan ja mikä koulun funktio sen jälkeen on. Koulun saati yksittäisen opettajan ei ole syytä sokeasti toistaa sitä, mitä ympäröivä yhteiskunnallinen tai poliittinen maaperä heiltä odottaa. Lapsen tai nuoren hyvinvoinnin huomioiminen saattaa lopulta vaatia jotain täysin muuta.
Koulun on välttämätöntä seurata aikaansa. Siksi on ymmärrettävää, että oppilaille opetetaan nyt yrittäjämäistä asennetta.
Joo, allekirjoitan tämän. Koulutus on aina tavalla tai toisella sidottu yhteiskunnan ja etenkin talouselämän tarpeisiin. Tällä hetkellä koulujärjestelmä kuitenkin seuraa näitä tarpeita liian harkitsemattomasti.
Meidän on oltava kriittisiä. Miten koulu mahdollisesti vahvis-taa sellaisia yhteiskunnallisia rakenteita, jotka eivät välttämättä ole ihmisten tai luonnon kannalta kestäviä?
Yrittäjyyskasvatus tuottaa sisukkaita ja ongelmanratkaisuun kykeneviä kansalaisia. 30 vuoden päästä kaikki Suomen ongelmat ovat ratkenneet koululaitoksen ansiosta.
En olisi niin optimistinen, että koulu pystyy kaikkea muuttamaan. Yrittäjyyskasvatukseen on ladattu jopa mahdottomia toiveita. Osuva esimerkki tästä on se, että Suomen kansallinen kilpailukyky yritetään turvata siten, että opettajat kyke- nisivät kasvattamaan jokaisesta yksilöstä menestyvän yrittäjän.
Väitöskirjasi on herättänyt koulumaailmassa keskustelua. Sinua on sekä kiitelty yrittäjyyshurmoksen kyseenalaistamisesta että moitittu opetussuunnitelman ohittamisesta.
Kouluista palautetta ei juuri ole tullut, mutta muilta tutkijoilta olen saanut yllättävän positiivista palautetta. Toivoisin, että väitöskirjani herättäisi ajatuksia myös opettajissa.
Joustavuudesta kilpailukykyä
- Esko Harni etsi opetusministeriön ja liike-elämän asia- kirjoista vastauksia siihen, miksi yrittäjyyskasvatus on saanut vankan jalansijan kouluissa ja mitä ongelmia sillä toivotaan ratkaistavan.
- Tutkimuksen mukaan poliitikot ja yritykset huolestuivat 2000-luvun alussa Suomen kilpailukyvystä. Syntyi ajatus muuttaa yksilöiden asenteita yrittäjämäisen joustavaksi koulutuksella.
-
Tutustu tutkimukseen » trepo.tuni.fi » Yrittäjyyskasvatuksen eetos ja politiikka myöhäiskapitalismissa