Viisi tuntia viikossa eli 13 prosenttia säännöllisestä työajasta – sen verran varhaiskasvatuksen opettajien pitäisi pystyä käyttämään työaikaa suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen. Sopimuskielellä puhutaan sak-työajasta.
Sak-aika hurahtaa esimerkiksi oman ryhmän toiminnan suunnittelussa. Opettaja voi myös arvioida käytettyjen pedagogisten keinojen vaikutuksia, tehdä lasten henkilökohtaisia varhaiskasvatussuunnitelmia tai valmistautua keskusteluihin vanhempien kanssa.
Mutta todellisuudessa sak-aika toteutuu päiväkodeissa hyvin vaihtelevasti: osassa mallikkaasti, toisaalla olemattomasti.
OAJ:n erityisasiantuntija Kirsi Suttonin mukaan sak-työaika loistaa poissaolollaan silloin, kun sille ei ole erikseen varattu aikaa eikä sitä ole merkitty työvuorolistoihin.
– Ongelmien taustalla voi olla myös huonosti ja epäselvästi laadittu ohjeistus sak-työajan toteuttamisesta ja käytännöistä.
Miten kevään alussa asetetut tavoitteet ovat toteutuneet? Ovatko vieraskielisten lasten suomen kielen taidot vahvistuneet? Miten on edetty empatiassa ja muiden kuuntelemisessa?
Muun muassa näitä asioita varhaiskasvatuksen opettaja Pirjo Tynnilä mietti arvioidessaan päiväkodin toimintasuunnitelmaa joka tiistaisella sak-ajallaan.
Vantaalaisessa Martinlaakson päiväkodissa opettajille on varattu joka arkipäivä tunnin verran sak-työaikaa kello 12–14. Tuolloin on myös lasten lepohetki.
– Kaikki tietävät, että puolenpäivän jälkeen opettajat vetäytyvät suunnittelemaan. Se on rutiini, Tynnilä kertoo.
Sak-työajasta yritetään pitää kiinni myös silloin, kun samaan aikaan osuu kokous tai henkilökuntaa on paljon pois.
– Jos on hyvin vaikea tilanne, eikä sak-työajalla ole mitään akuuttia tehtävää, lykkään kyllä sakkaamista seuraaviin päiviin, Tynnilä sanoo.
Hän suunnittelee toimintaa viikoittain tunnin ajan yhdessä toisen opettajan kanssa. Näin pyörää ei tarvitse keksiä monta kertaa uudestaan. Ja jos toinen opettajista on poissa, pystyy toinen kertomaan, millainen lapsiryhmän päivän ohjelman pitäisi olla.
Ilman sak-aikaa suunnittelu ja arviointi olisi mahdotonta.
Tynnilän mukaan Martinlaaksossa sak-työaika toimii hyvin. Suurin syy siihen on yleinen asenne. Sak-aikaa pidetään tärkeänä. Myös päiväkodinjohtaja on sanoittanut suunnittelun, arvioinnin ja kehittämisen merkitystä.
Sak-työajalla opettajat tekevät monia lakisääteisiä tehtäviään. Se on olennainen osa opettajan työtä.
Tynnilän mukaan onnistumisen keskeinen edellytys on avoimuus. Hän kertoo usein lastenhoitajille, millaisia tehtäviä hän on suunnitellut sak-ajalla tekevänsä.
– Monesti myös näytän, mitä olen tehnyt. Näin lastenhoitajille konkretisoituu, mihin aika kuluu. Että opettajat eivät lähde tunniksi juoruamaan ja juomaan kahvia.
OAJ:n vastikään teettämässä sak-aika-kyselyssä onnistumisen yhdeksi edellytykseksi nousivat sopivat työskentelytilat. Hyvänä pidettiin sitäkin, että sak-työtä voi tehdä etänä.
Kirsi Suttonin mukaan osassa päiväkodeista sak-työajan sisältö ei ole kaikille työntekijöille selvä. Joskus kunnan ohjeetkin ovat olleet ristiriidassa sopimusmääräysten kanssa.
Sutton muistuttaa esimerkiksi, että sak-aikaan eivät kuulu vanhempien kanssa käydyt keskustelut eikä kunnallisissa päiväkodeissa myöskään moniammatillinen yhteistyö.
Pirjo Tynnilän mielestä olisi hyvä, jos sak-työajan sisällöstä kerrottaisiin henkilöstölle aina toimintakauden alussa ja uusia työntekijöitä perehdytettäessä. Näin voitaisiin välttyä mahdollisilta väärinymmärryksiltä.
Hän muistuttaa, että ilman sak-aikaa suunnittelu ja arviointi olisi mahdotonta. Lasten seurassa pitää keskittyä lapsiin, ei suunnitteluun.
– Sak-työt vaativat keskittymistä sekä suunnitelmallista oman työn johtamista.
Jos sak-aika ei toteudu, seuraukset alkavat ennen pitkää näkyä lapsissa.
Tynnilän mukaan ilman suunnitelmia epäjärjestys ja lasten levottomuus kasvavat. Samaan aikaan ryhmää luotsaavat aikuiset eivät tiedä, mitä heiltä odotetaan. Työntekijöiden epävarmuus kasvaa ja työhyvinvointi laskee.
– En ainakaan itse pystyisi tekemään tätä työtä, jos en näkisi, millaista iloa ja oppimista suunnittelemani toiminta saa aikaan, Tynnilä sanoo.
Jos sak-ajan toteutumisessa on omalla työpaikalla vaikeuksia, kannattaa asia ottaa puheeksi oman esihenkilön kanssa, Kirsi Sutton neuvoo.
– Joskus kunnan huonot ohjeet sitovat johtajaa, eikä asia korjaannu hänen kanssaan keskustelemalla. Silloin on syytä olla yhteydessä oman alueen luottamusmieheen, joka vie viestiä eteenpäin työnantajalle.
Käytämme Joku roti -logoa jutuissa, jotka käsittelevät OAJ:n Joku roti -kampanjan sisältöjä. Tutustu kampanjaan: oaj.fi/jokuroti