Raameja rakentamiselle

Kuka muistaa ajat, jolloin sanaparista koulun sisäilma tuli mieleen jotakin muuta kuin ongelma? Tuore asetus vaatii pureutumaan tilanteeseen jo rakennuksen suunnitteluvaiheessa. Tuloksia odotetaan myös valtakunnalliselta Terveet tilat 2028 -ohjelmalta.

Koulujen sisäilmaongelmien laajuudesta on erilaisia arvioita. OAJ:n ja Turun yliopiston viime vuonna tekemässä tutkimuksessa arvioitiin, että sisäilmaremonttia tai uudelleenrakentamista tarvitsee jopa 3 000 koulu- ja päiväkotirakennusta.

Uusi ympäristöministeriön asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta ujuttautuu ongelman alkulähteille. Nyt on tehtävä selvitys kosteudenhallinnasta koko rakennushankkeen ajalta.

– Ajatus siitä oli jo aiemmassa asetuksessa. Tässä sitä täsmennetään ja edellytetään suunnitelman tekemistä jokaiselle työmaalle, yli-insinööri Katja Outinen ympäristöministeriöstä kertoo.

Koulun tai päiväkodin rakennuttajan on määriteltävä tarjouspyyntöihin vaatimukset kosteudenhallinnasta. Suunnittelijoiden on otettava ne huomioon, ja rakennusurakoitsijan on puolestaan osoitettava, että se noudattaa vaatimuksia.

Kuntien rakennusvalvonnalla on oikeus puuttua rakennusurakoitsijan laiminlyönteihin. Vastuu on suunnittelijalla ja urakoitsijalla. Vastuiden laiminlyöntiä ei kuitenkaan ole sanktioitu.

Outisen mukaan vastuut on määritelty aika tarkkaan jo nykyisessä maankäyttö- ja rakennuslaissa. Perusteellisemmin niitä ja sanktioita puidaan rakennuslain uudistuksessa 2020-luvun alussa.

– Siinä yhteydessä tarkastellaan, onko vastuita selkeytettävä.

Lupaavia tuloksia on saatu hankkeista, joissa kunta vuokraa tilat ulkopuoliselta.

Lainsäädäntö, normit ja ohjaus ovat kuitenkin vain yksi osa rakentamista. Outinen tuo esiin asian, josta rakennusalallakin nyt kovasti keskustellaan: ammattiylpeyden.

– Rakennus- ja kiinteistöalan toimijoiden ja työntekijöiden pitää ottaa vastuuta ja pyrkiä parantamaan työnsä laatua. Ongelmia ehkäisee myös hyvä, suunnitelmallinen ja ennakoiva kiinteistönhoito.

Valtakunnalliselta Terveet tilat 2028 -toimenpideohjelmalta odotetaan paljon. Se linjaa hallinnonalojen yhteistyötä kymmenen seuraavan vuoden ajaksi. Outinen odottaa, että vuosikymmenen sisällä toimenpideohjelma tuottaa tulosta eli sisäilmaongelmat vähenevät ja rakennuskannan kunto paranee.

Esityksessä toimenpideohjelmaksi on muun muassa ehdotuksia julkisten rakennusten kunnon selvittämiseksi. Ohjelma patistaa levittämään rakennusten ylläpidon ja sisäilmaongelmien ratkaisemisen hyviä käytäntöjä.

Ohjelman mukaan rakennusalan koulutusta tulisi kehittää, ja se ehdottaa tarkasteltavaksi rakennusalan koko ketjun osaamista. Siihen kuuluvat rakennusmateriaalien valmistajat, rakennussuunnittelijat, rakennuttajat, rakentajat, huolto, ylläpito ja ohjeistus.

Lisäksi ohjelmassa on ehdotuksia sosiaali- ja terveydenhuollon toimintamallien kehittämisestä sisäilmaoireista kärsivien auttamiseksi, heidän asemansa parantamiseksi ja sosiaaliturvakysymysten selvittämiseksi.

Ohjelmaesitys on parhaillaan avoimesti kommentoitavana verkossa.

Lounais-Suomen aluehallintovirasto järjestää liki vuosittain koulutuksia sisäilmaongelmista.

– Mukana on ollut koulujen ja päiväkotien henkilökuntaa, kuntien teknisen puolen ja hallinnon väkeä ja terveystarkastajia, opetustoimen ylitarkastaja Mikko Helasvuo kertoo.

Opetushallitus puolestaan järjestää koulutuksia koulurakentamisesta ja oppimisympäristöistä. Ne on tarkoitettu opetuksen järjestäjille, suunnittelijoille, opettajille, rehtoreille, virkamiehille ja luottamushenkilöille.

Opetushallitus voi tarjota myös neuvontaa ja konsultointia koulurakennushankkeista.

Miten uudet päiväkodit ja koulut pitäisi suunnitella, etteivät sisäilmaongelmat pääsisi niihin pesimään?

– Lupaavia tuloksia on saatu hankkeista, joissa kunta vuokraa tilat ulkopuoliselta, Helasvuo sanoo.

Sopimukseen voidaan kirjata velvoitteita sisäilmasta, ja kunnan edustajat seuraavat niiden toteutumista. Esimerkiksi Pudasjärven hirsikampuksella on menetelty juuri näin. Rakennuksen omistaa Kuntarahoitus, mutta kaupunki on tehnyt pääurakoitsija Lemminkäisen kanssa 25 vuoden ylläpitosopimuksen.

Pudasjärvellä kaupungin teknisen ja kiinteistöviraston, koulun henkilökunnan ja urakoitsijan edustajilla on kerran kuussa seurantakokous. Sopimuksen mukaan hirsikampuksen tilojen kuntoa seurataan antureilla, jotka mittaavat muun muassa rakennuksen kosteutta ja lämpötilaa.

– Urakoitsijalla on velvollisuus korjata ongelmat määräajassa, kaupungin tekninen johtaja Eero Talala kertoo.

Esimerkiksi haljennut käyttövesiputki on korjattava heti. Jos taas jonkin tilan sisäilmassa havaitaan vakava ongelma, urakoitsijalle saattaa jopa langeta velvollisuus järjestää korvaava opetustila.

– Toisaalta, jos kaikki toimii koulun henkilökunnan ja oppilaiden mukaan erinomaisesti, kunta maksaa urakoitsijalle korvauksen. Sellainen tilanne oli joulukuussa, Talala sanoo.

Poistumista ja suojautumista on harjoiteltava säännöllisesti.

Huolestuneita kyselyjä sisäilmaongelmista kantautuu joskus myös Opetushallitukseen.

– Niitä tulee lähinnä oppilaiden huoltajilta ja aika-ajoin yksittäisiltä opettajilta. He kyselevät varsinkin, kuka vastaa koulun sisäilmaongelmien korjaamisesta ja millaista apua ja tukea voi saada, yliarkkitehti Reino Tapaninen kertoo.

Koulun terveydellisten olojen selvittäminen kuuluu ensisijaisesti kunnan terveystarkastajalle.

Jos kunnan toimet eivät tunnu riittäviltä, voi kääntyä oman alueen avin puoleen. Mikko Helasvuo kertoo, että Lounais-Suomen aviin kanteluja koulujen sisäilmasta on tullut vain muutama vuodessa.

– Siihen nähden, miten paljon ongelmista puhutaan julkisuudessa ja kuinka vakava asia on, minua ihmetyttää, miten harvoin kanteluja tulee.

Toisaalta kantelu on hidas menettely. Sen perusteella avissa voidaan vain selvittää, onko kunta tai muu koulutuksen järjestäjä toiminut lain mukaan ja ryhtynyt hoitamaan asiaa.

– Ankarimmillaan kunnalle voidaan antaa huomautus, Helasvuo sanoo.

Kantelua sujuvampi tapa on ilmoitus työsuojeluviranomaiselle – mutta viranomaisen tutkinnan kohde on koulun henkilökunnan, ei oppilaiden terveys.

– Se on hassua. Samassa tilassahan lapset ja aikuiset ovat, Helasvuo ihmettelee.

Työsuojeluviranomainen voi antaa koulutuksen järjestäjälle huomautuksen, tilojen väliaikaisen käyttökiellon, toimintaohjeen tai uhkasakon.

Päiväkodeissa avin viranomaisilla on varhaiskasvatuslakiin perustuvat, kouluja laajemmat toimivaltuudet.

– Viranomaisilla on valtuudet marssia sisään ja valvoa tilojen terveellisyyttä, tarvittaessa jopa toimivaltaa sulkea päiväkoti, sanoo Helasvuo, joka harkitsisi kouluihin samantapaista valvontaoikeutta.

Valokeilassa on syystäkin sisäilma, mutta koulutiloissa on huomioitava myös turvallisuus. Se pitää sisällään toimintatapoja ja sovittuja käytänteitä, turvallisuuden johtamista ja kirjallisia ohjeistuksia. Ennen kaikkea uusia kouluja ja peruskorjausta suunnittelevilla täytyy olla ymmärrystä alan väkivalta- ja uhkatilanteista.

Yliarkkitehti Tapaninen muistuttaa, että jokaisessa koulussa on tehtävä riskikartoitus ja pelastus- ja turvallisuussuunnitelma.

– Rakennuksesta poistumista ja rakennuksessa suojautumista on harjoiteltava säännöllisesti.

Pidetäänkö Opetushallituksessa turvallisina aivan uusia, avoimia, liki seinättömiä kouluja? Tapanisen mukaan avoin oppimisympäristö ei niinkään tarkoita avokonttorin kaltaista avotilaa, vaan muunneltavaa ja joustavaa monitilaympäristöä.

– Turvallisuutta voidaan tukea järjestämällä tiloja vyöhykkeittäin niin, että osa tiloista on avoimia, osa rajattuja tai suljettavia. Uhkatilanteissa voidaan ottaa käyttöön pakohuoneet, jotka normaalisti ovat opetuskäytössä.

OAJ:n työelämäasiamies Riina Länsikallio muistuttaa, että hyvään turvallisuuskulttuuriin kuuluu myös se, että opettajat tuntevat oppilaat, jolloin he pystyvät käytännössä myös puuttumaan paremmin oppilaiden välisiin kiusaamistilanteisiin. Tämä tarkoittaa sitä että koulurakennusten kokoa ja toimivuutta kannattaa tarkkaan miettiä myös yhteisön arjen turvallisuuden kannalta.

Lue samasta aiheesta