Viime keväänä naapurit pysäyttelivät koiraa ulkoiluttanutta Merja Vehviläistä tämän tästä. Heitä kiinnosti Vehviläisen työpaikka, joka oli valittu Suomen parhaaksi.
– Naapurit kyselivät, että ovatko asiat työpaikalla oikeasti niin hyvin, hän kertoo.
Vehviläinen on Savonia-ammattikorkeakoulun matkailu- ja ravitsemisalan lehtori.
Myös pääluottamusmies Timo Sirviö ja työsuojeluvaltuutettu Tiina Mäkeläinen huomasivat, että työpaikka herätti keskustelua.
Kolmikko kokoontui Opettaja-lehden pyynnöstä Kuopion kampukselle pohtimaan, mihin savonialaisten työhyvinvointi perustuu.
Huvittava moka. Sellainen tulee Sirviön mieleen, kun puhe kääntyy Savonian sallivaan ilmapiiriin, opetuksessa kokeilemiseen ja epäonnistumiseen.
Oli palvelumuotoilun oppitunti ja opiskelijat olivat järjestelleet parin tunnin ajan satoja asiakasprojektin tutkimustuloksia tietyllä periaatteella. Palvelumuotoilua opettava Sirviö päätti opettajaparinsa kanssa esittää opiskelijoille hetken mielijohteesta uutta järjestelytapaa.
Sen jälkeen opiskelijat järjestelivät aineistoa toiset kaksi tuntia uudella tavalla, osin turhautuneina.
– Sitten olimme pulassa, ettei aika riitä lopputehtävien tekemiseen seuraavana päivänä, Sirviö sanoo ja nauraa.
Savoniassa on paljon pariopetusta. Kun moka tehtiin yhdessä kollegan kanssa, siitä oli helppo keskustella.
– Hymähdimme yhdessä, että ei ollut kovin fiksu idea, Sirviö kertoo.
Mokailu on sallittua.
Savonia on organisaationa tiimikeskeinen. On esimerkiksi opetusala- ja opintojaksokohtaisia opettajien tiimejä, joissa ideat ja ehdotukset saavat alkunsa.
Opettajien mielestä avoin keskustelukulttuuri kannustaa pohtimaan erilaisia ratkaisuja.
– Monissa yrityksissä ideat torpataan. Täällä niitä kuunnellaan, sanoo Merja Vehviläinen.
Savonia on opettajien mukaan työpaikkana salliva ja inhimillinen.
– Mokailu on sallittua. Jos joku asia ei onnistu, niin sille voi nauraa ja yrittää uudestaan, terveysalan lehtorina työskentelevä Tiina Mäkeläinen kertoo.
Moni Savoniaan töihin tuleva yllättyy työn määrästä, Sirviö sanoo. Työajan riittämättömyys ja työmäärä ovat ongelmia, joita Savoniassa on ratkottu ja joiden kanssa jatkossakin kamppaillaan. Ammattikorkeakoulujen rahoitus on kymmenessä vuodessa lähes puolittunut.
– Se näkyy konkreettisesti opettajien arjessa. Aikaa on vähemmän, Sirviö sanoo.
Savoniassa pohjaresurssiksi on määritelty 20 työtuntia opintopistettä kohden. Jos esimerkiksi opiskelijamäärä suurenee tai opetussuunnitelma muuttuu, se huomioidaan lisätunteina.
Opetushenkilöstö oli mukana luomassa työaikasuunnittelun ja -seurannan periaatteita vuonna 2021. Työaikasuunnitelma tehdään keväisin lukuvuodeksi kerrallaan. Opettajat kirjaavat työtunnit seurantajärjestelmään. Työaikaan voi saada joustoa myös lukuvuoden aikana.
– Työajansuunnittelu ja -seuranta ovat tärkeitä asioita keskustella, sillä työmäärää on tässä ammatissa vaikea arvioida, Vehviläinen sanoo.
Kun meihin luotetaan, haluamme olla luottamuksen arvoisia.
Opettajat saavat itse päättää, toteutetaanko opetus verkossa vai luokassa. Opettajat kiittävät sitä, ettei asiaa päätetä ylhäältä käsin.
– Kun meihin luotetaan, haluamme olla luottamuksen arvoisia, Vehviläinen sanoo.
Sirviö järjesti keväällä infoja opettajille siitä, kuinka annettujen resurssien kanssa voi pärjätä.
– Niin me luottamusmiehet kuin johtokin olemme viestineet, että ylitunteja ei tarvitse tehdä, Sirviö lisää.
Mikäli niin kuitenkin tapahtuu, opettajaa ohjataan ja asiasta neuvotellaan.
Yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutusta pitää johtaa, ne eivät tule itsestään.
Tätä mieltä on hallinto- ja henkilöstöpäällikkö Päivi Diov. Hänen mukaansa Savonian työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä on kehitetty systemaattisesti parempaan suuntaan.
Toukokuisena keskiviikkona Diov on juuri tullut Kuopion kampukselle hallinto- ja henkilöstöpalvelujen työhyvinvointipäivästä. Tiimin porukka on kulkenut luontopolulla Rauhalahdessa ja juonut terveysshotteja.
Diovista on selvää, että työhyvinvointi vaatii hyvää johtamista ja jatkuvaa kehittämistä. Hyvä työ sai huomiota, kun Savonia sai Suomen parhaan työpaikan tunnustuksen huhtikuussa.
Great Place to Work -tunnustus perustuu yrityksen työntekijäkokemusta mittaavaan kyselytutkimukseen. 93 prosenttia savonialaisista vastaajista piti työpaikkaansa todella hyvänä. Tyypillisessä suomalaisessa yrityksessä vastaava luku on 38 prosenttia.
Haasteita Savonian työhyvinvoinnille tuo ison työyhteisön osallistaminen. Diovin mukaan esihenkilöllä pitää olla tuntuma, ettei kukaan jää ulkokehälle. Tärkeää on myös epäkohtiin puuttuminen.
– Se luo turvallisuutta ja välittämistä, Diov sanoo.
Yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutusta pitää johtaa.
Myös Merja Vehviläisen, Timo Sirviön ja Tiina Mäkeläisen mielestä Savoniassa puututaan epäkohtiin, vaikka se viekin usein aikaa.
Sirviö nostaa esiin esimerkin uusien opettajien perehdytyksestä. Perehdytykseen varattu resurssi oli aiemmin pieni. Syyslukukaudesta 2022 lähtien uudet opettajat ovat saaneet lisää työaikaa tehtävänsä opetteluun.
– Nyt uudet opettajat saavat ensimmäisenä lukuvuonna sata ylimääräistä maksettua työtuntia kaiken uuden opetteluun, sanoo Sirviö.
Pieni osa sadasta tunnista on varsinaista yhteistä perehdytystä. Loppuosan opettajat käyttävät itsenäisesti.
Lisätuntien taustalla oli henkilöstön yhteistyö. Opettajat viestivät useamman vuoden ajan uusien opettajien tarpeesta käyttää työaikaa uuteen työtehtävään, järjestelmiin ja talon toimintatapoihin perehtymiseen.
Yt-ryhmä ja paikallinen OAJ Savonia -paikallisyhdistys sekä luottamusmiehet veivät asiaa eteenpäin.
– On tärkeää, että uusien opettajien tarve ymmärrettiin, Sirviö sanoo.
Salaisuutemme on, että konkreettisiin asioihin reagoidaan ketterästi.
Toinen pitkään toivottu ja toteutunut asia on opettajien pedagogisen osaamisen vahvistaminen. Talon ulkopuolelta ostetussa koulutuksessa opettajat saavat parin toiselta alalta ja tutustuvat erilaisiin työtapoihin ja ideoihin. Uusi koulutus kestää vuoden verran.
Vehviläisen, Sirviön ja Mäkeläisen mielestä on tärkeää, että kouluttautumiseen varataan työaikaa.
– Ehkä meidän salaisuutemme on, että konkreettisiin asioihin reagoidaan ketterästi. Muutoksia ei tarvitse odotella vuosia. Siitä syntyy kuva, että opettajia kuullaan, ja se ruokkii myös omaa aktiivisuutta, Vehviläinen pohtii.
Savonian sokkeloisilla käytävillä keskeisimpiä paikkoja ovat opettajanhuoneet, joissa kaikkien alojen opettajat kohtaavat tauoilla.
Ihan aina opettajien aika ei riitä taukoihin, mutta lounastauko on Savoniassa porrastettu niin, että kaikki ehtivät varmasti syömään. Porrastus otettiin käyttöön palautteen ansiosta.
Taukotilojen lisäksi yhteisöllisyyttä lisäävät pienet arjen erityishetket. Sellainen on ollut esimerkiksi hämärähyssy, jossa opettajat tuovat yhteiseen aamukahvihetkeen herkkuja marraskuussa. Ja Puijon tornin valaiseminen pinkiksi Savonian 30-vuotisen taipaleen juhlistamiseksi tammikuussa 2022.
– Silloin savonialaiset hypettivät, että meidän pinkki Puijon torni, muistelee Vehviläinen.
Sirviön, Mäkeläisen ja Vehviläisen mukaan työpaikalla vallitsee hyvä me-henki. Jokaista vastaantulijaa tervehditään käytävillä. Moikkailu ei ole itsestäänselvyys lähes 600 hengen työyhteisössä.
Toisaalta isossa työyhteisössä ristiriitatilanteita tulee väistämättä.
– Käymme tiimien sisällä kriittistäkin keskustelua. Mutta arvostamme erilaisia mielipiteitä ja teemme yhdessä kompromisseja, Tiina Mäkeläinen kertoo.
Konflikti- ja häirintätilanteisiin on omat toimintamallinsa, joita uudistetaan jatkuvasti. Isompiin ristiriitoihin haetaan tukea talon ulkopuolelta, esimerkiksi ryhmätyönohjauksen muodossa.
Esimerkiksi opiskelijamäärän kasvu huomioidaan lisätunteina.
Johdon ja muun henkilöstön matala, lähes olematon hierarkia on yksi Savonian hyvä puoli, Vehviläinen, Sirviö ja Mäkeläinen tuumaavat.
He kertovat, että talousjohtaja Seppo Lyyra ja rehtori Mervi Vidgren ovat tuttu näky opettajien kahvihuoneessa ja opiskelijatapahtumissa.
Työyhteisöä kokoavia tilaisuuksia ovat usein pidetyt johdon vartit, joissa saa aina kysyä ja kommentoida. Pari kertaa vuodessa järjestetään myös henkilöstön ja johdon tapaamisia ilman agendaa ja asialistaa.
Viimeisimmässä tapaamisessa opettajat nostivat esiin huolen opetukseen liittyen: opiskelijoiden valmiudet ovat heikentyneet.
– Se oli arvokasta keskustelua meille ja johdolle, Sirviö sanoo.
Keskustelun jälkeen asia esitettiin koko talon yhteisenä haasteena.
Savonian toimintatapana on käydä asiat läpi keskustellen yhdessä ennen kuin ne viedään yt-ryhmään. Usein asioita on valmisteltu ja kommentoitu kuukausia etukäteen.
Jatkuvaa vuoropuhelua käydään paitsi luottamusmiesten kesken myös opettajat mukaan ottaen.
Esimerkiksi nyt syksyllä päätettävästä järjestelyerän käyttämisestä keskusteltiin jo keväällä. Sirviö on keskustellut asiasta muiden luottamusmiesten, paikallisyhdistyksen ja esihenkilöiden kanssa useaan otteeseen.
– On tärkeää, että kuulen isomman joukon ajatuksia siitä, mikä on keskeistä, ja vien sitten terveiset johdolle, Sirviö kertoo.
Järjestelyerien käsittely haluttiin nostaa myös esihenkilöfoorumiin, jotta tiedettäisiin paremmin, millaisista asioista henkilöstöä pitäisi palkita. Sirviö kutsutaan pääluottamusmiehenä aina mukaan foorumin kokouksiin.
– Tapa on erittäin läpinäkyvä. Näin ei toimita kaikkialla, Sirviö sanoo.