“Tämä koulu on ainutlaatuinen” – Vuoden koulussa ehyt koulupolku on kunnia-asia

Juuri tänään, toukokuisena tiistaina, Saarijärven Pullistus -urheiluseuran aktiivit vetävät liikuntapäivää Tarvaalan kyläkoululla. Mukana telmii 62 oppilasta ja 13 saman pihapiirin eskarilaista.

Eri-ikäiset suunnistajat ja frisbeen heittäjät viipottavat pihametsikössä, kolmas ryhmä keskittyy pesäpalloon ja neljäs yleisurheilutaitoihin.

Tämä on vain välähdys siitä yhteisöllisyydestä, toiminnallisuudesta ja liikunnallisuudesta, joista Tarvaala tunnetaan ja joiden ansiosta se nappasi tänä vuonna OAJ:n myöntämän Vuoden koulu -tunnustuksen.

Etenkin lasten ehyt koulupolku on kunnia-asia koulunjohtaja Leena Riihimäelle. Hän on kehittänyt sitä 11 viime vuoden ajan niin, että polku ei katkea vaan kasvua tuetaan johdonmukaisesti.

– Pidämme pienemmistä huolta isosisko- ja isovelihengessä. Otamme kaikki mukaan, autamme toisiamme ja ratkomme ongelmia yhdessä keskustellen. Tuemme jokaisen lapsen omaa kasvua ja edistämme samalla yhteistä hyvää, Riihimäki kertoo.

”Kaverit auttaa mua, jos en vaikka saa jostain sanasta selvää tunnilla.”

Näin vastaa yksi kolmasluokkalaisista kysymykseen, miltä tuntuu työskennellä yhdysluokan pienryhmässä.

Kolmosten ja nelosten yhdysluokan pulpetit on aseteltu kolmen ryhmiin. Joka ryhmässä istuu sekä kolmosia että nelosia. Kolmen oppilaan tiimi tekee tunneilla tehtäviä yhdessä, keskustelee ja auttaa toisiaan.

Myös lounas syödään samoissa kolmen ryhmissä, sillä koulussa ruokaillaan luokassa. Joka päivä tiimi päättää yhdessä, kenen vuoro tänään on mennä ensimmäiseksi käsienpesulle ja ruoanhakuun.

– Näin harjoittelemme päivittäin neuvottelua ja sopimista. Yhteistyötaitojen treenaus alkaa jo ensimmäisellä luokalla, jolloin jokainen saa oman työparin. Pari vaihtuu kuukausittain kuutosluokalle asti, ja vuoden aikana jokainen pääsee tekemään töitä kaikkien kanssa, Riihimäki avaa.

Lisäksi viitosluokkalaiset ovat ykkösten kummeja ja kuutoset kakkosten. Kuukausittain vanhemmat ohjaavat nuorempiaan yhteisillä kummitunneilla.

”Täällä oppii oikeesti aika paljonkin. Meillä on hyvät opet.”

Tämä oppilaan spontaani kommentti ei hämmästytä Leena Riihimäkeä. Hän puhuu jatkuvasti me-muodossa.

Välillä kyse on koulun koko väestä, välillä siitä aikuisten yhteisöstä, jonka muodostavat neljä opettajaa, kaksi koulunkäyntiohjaajaa eli Johanna Etelämäki ja Pirjo Leppämäki sekä kiertävä erityisopettaja Sari Salahub. Tärkeä osa yhteisöä ovat myös oma keittäjä Sari Patamaa ja siivooja Seija Ilmavirta.

Luokanopettaja Aino Heikkinen opettaa eka- ja tokaluokkalaisten 18-päistä yhdysluokkaa. Hän on koulutukseltaan myös erityisluokanopettaja.

– Ryhmässä on monenlaisia oppijoita, ja jokainen on huomioitava yksilönä. Samalla opettelemme toimimaan yhdessä. Yhteistyön ja yksin työskentelyn taidot kehittyvät koko ajan rinnakkain, Heikkinen kertoo.

Tuntiopettaja Inkeri Riihinen jakaa Leena Riihimäen luotsaamaa 26 oppilaan kolmosten ja nelosten ryhmää opettamalla nelosten äidinkielen, matematiikan, englannin ja liikunnan sekä muidenkin englannin ja ruotsin.

– Me opettajat olemme ammattirohkaisijoita. On hienoa nähdä, kun lapsi alkaa uskoa omiin mahdollisuuksiinsa. Myös ratkaisukeskeisyys näkyy arjessa: puutumme ongelmiin heti ja keskustelemme paljon. Ohjaamme lapset etsimään itse ratkaisuja, Riihinen sanoo.

Luokanopettaja Jari Tenokoski valmistui äskettäin erityisluokanopettajaksi. Hän opettaa viides- ja kuudesluokkalaisten ryhmää sekä käsitöitä kolmosten ja nelosten joukolle.

Tenokosken työn tähtihetkiä ovat ne, jolloin hän näkee, miten hienosti lapset työskentelevät ja viihtyvät keskenään.

– Näin tiiviissä yhteisössä opettajankin on oltava valmis muuttumaan ja joustamaan. Se on sellaista hioutumista, jossa oppii katsomaan asioita uusista näkökulmista.

”Oppilaskunnassa on kivaa, siellä saa tehtyä hyviä asioita. Ja ajattele: kevättapahtumassa me saatiin yli tuhat euroa rahaa meijän koululle!”

Näin toteaa oppilaskunnan jäsen, joka on kevättapahtumasta yhtä iloinen kuin vanhempainyhdistyksen aktiivi Anna-Maija Koskenlahti.

Aktiivilla on koulusta kolmen oman pojan kokemus.

– Me vanhemmat näemme, että tämä koulu on ainutlaatuinen. Jokainen lapsi tunnetaan, mikä tekee hänelle todella hyvää. Kaikki saavat olla sellaisia kuin ovat ja edetä oman taitotasonsa mukaan, Koskenlahti kertoo.

Hän kehuu, että Tarvaalan lasten ehyt koulupolku rakennetaan taiten. Eskareilla ja ykkösillä on yhteisiä touhutunteja, ja alku- opetusikäisten aamu- ja iltapäivähoito järjestetään esiopetuksen tiloissa. Välitunnit, pihapelit, juhlat ja tapahtumat ovat kaikkien yhteisiä.

Vanhempainyhdistys järjestää tapahtumia ja kerää rahaa pesämunaksi leirikouluihin. Muutama kesä sitten vanhemmat ja kyläyhdistys remontoivat koulun sisätilat, ja sen jälkeen maalattiin koulurakennuksen ulkoseinät.

”Mä muistan kaikkien nimet ykkösestä kutoseen! Täällä kaikki tuntee toisensa eikä ketään kiusata.”

Tämä viidesluokkalaisen kommentti kuvaa koulun onnistumista sekä yhteisöllisyyden että yksilöiden tukemisessa. Uuden opetussuunnitelman toteuttamiseksi tuntiresursseja lisättiin niin, että suuria yhdysluokkia pystytään jakamaan.

– Kun eriytämme suunnitelmallisesti, pystymme käyttämään monipuolisia oppimismenetelmiä ja työtapoja sekä kehittämään tunnetaitoja, opettajat kertovat.

Yhteisöllisyyttä edistää opettajien mielestä sekin, että heillä ei ole opettajainhuonetta.

– Vietämme kaiken aikamme lasten kanssa. Kokoukset pidämme luokan näyttämöllä.

Digityöskentelyn makuun päästään Smart School Saarijärvi -hankkeessa, joka tuottaa anturien ja webbikameroiden keinoin tietoa omalta paikkakunnalta ja tarjoaa siten uuden oppimisympäristön.

Kehitämme kaikkea niin kauan kuin on kehitettävää.

Kouluun on juuri saatu yksi hankkeeseen liittyvistä sääasemista. Oppilaille se on uusi nettipohjainen tiedonhakupaikka, jossa käydään koulun tableteilla ja kannettavilla.

Tarvaala oli Keski-Suomen viime urheilugaalassa yksi Vuoden lasten liikuttaja -kiertopalkinnon saajista. Päivittäin pidetään liikuntavälitunti, ja oppilailla on joka kuukaudelle oma ”liikkalukkarinsa”. Välkkärivastaavat välituntiliikuttavat ja pitävät välkkävälinekioskia.

Äskettäin koulu sai myös Lukuklaani-hankkeen 4 000 euron stipendin koulukirjaston kehittämiseen.

– Kehitämme kaikkea niin kauan kuin on kehitettävää. Kaupunkiin rakennetaan uusi koulukeskus, ja koulumme lopetetaan viimeistään vuonna 2023, Leena Riihimäki kertoo.

Häntä itseään odottavat ansaitut eläkepäivät tämän kesän jälkeen.