Työehtosopimus turvaa yliopiston opettajille ja tutkijoille lakia paremmat työehdot.
Tästä muistutetaan Työehtosoppa-kampanjasivuilla, joilla neuvottelujärjestö Juko ja akavalaiset liitot tekevät tutuksi yliopistojen työehtosopimusta.
Jos työehtosopimusneuvotteluja ei käytäisi, työntekijöiden ehdot määräytyisivät viime kädessä työlainsäädännön perusteella. Silloin lauantai kuluttaisi lomapäivän, perhevapaat korvaisi vain Kela ja opettamisen määrästä päättäisi työnantaja.
Työehtosopimuksella siis sovitaan reiluista työn tekemisen ehdoista ja tuodaan työelämään vakautta ja suunnitelmallisuutta.
Sopimuksia myös kehitetään jatkuvasti. Esimerkiksi sopimuskaudella 2020–2022 yliopiston yleistä työehtosopimusta on kehitetty viidessä työryhmässä.
Niissä on tarkasteltu muun muassa opetustuntien enimmäismääriä, uramalleja sekä lukiolain ja opetussuunnitelmauudistuksen vaatimia muutoksia.
Tammikuussa starttaavat kevään työehtosopimusneuvottelut, joissa myös OAJ:n jäsenten yhdeksän virka- ja työehtosopimusta sorvataan uusiksi.
Kun sopimukset on lyöty lukkoon, liitto valvoo, että niitä noudatetaan kaikissa opetusalan työpaikoissa.
Täsmäapua palvelussuhteeseen liittyvissä ongelmissa jäsenet saavat luottamusmieheltä, joka tuntee paikalliset sopimukset ja määräykset sekä työpaikan olot.
Korona-ajan huolet ovat korostaneet ammattiliiton jäsenyyden merkitystä. Yhteydenotot jäsenpalveluun ovat moninkertaistuneet ja viime vuonna OAJ:n verkkosivuilla oli kävijöitä jopa kolminkertainen määrä verrattuna edellisvuoteen.
Opetusalan Ammattijärjestön jäsenyys tarjoaa työntekijöille enemmän turvaa kuin pelkkä työttömyyskassa.
– OAJ:n jäsen ei jää yksin vaikeissakaan työelämän tilanteissa, vaan liiton palvelut ja edut ovat jäsenten käytettävissä niin paikallisella kuin valtakunnallisella tasolla, toteaa järjestöpäällikkö Jenni Arnkil.
Vahva järjestäytymisaste on myös tärkeä, sillä se antaa liitoille mandaatin neuvotella työehtosopimuksista.
– Silloin yksittäisen työntekijän ei tarvitse käydä neuvotteluja työnantajan kanssa.