Tuliko sinusta tahtomattasi somejulkkis? – Näin toimit häirintätilanteessa

Opettaja selvittelee välitunnilla kahden oppilaan keskinäistä toraa ja ojentaa sanallisesti riitapukareita. Vieressä kolmas kaverus kuvaa kännykällä tilannetta puhelintaan opettajalta peitellen.

Parin päivän kuluttua sivullinen oppilas tulee kertomaan opettajalle, miten välitunnilla kuvattu video kiertää Tiktokissa. Siihen on leikattu mukaan vain opettajalle epäedullinen pätkä. Video on kirvoittanut kymmeniä opettajaa suorasukaisesti arvostelevia kommentteja.

Kuvatun kaltaiset tilanteet ovat opettajille valitettavan tuttuja. Moni tietänee vähintäänkin kollegan, joka on joutunut oppilaiden tai opiskelijoiden tekemän somehäirinnän uhriksi.

– OAJ:n lakitiimin neuvontapuhelimeen tulee kyselyitä aiheesta viikoittain. Määrä on noussut viime vuosina jonkin verran, sanoo OAJ:n johtava juristi Erkki Mustonen.

Tapauksia sattuu niin ala- kuin yläkouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Tavallisinta häirintä on yläkoulussa. Joskus asialla ovat oppilaiden sijaan huoltajat.

Some– tai verkkohäirinnän keinot ovat monet.

Tyypillisintä on koulussa kuvattujen videoiden ja kuvien julkaisu somealustoilla, kuten Snapchatissa tai Tiktokissa. Tavanomaista on myös liittää opettajan kasvokuva loukkaavalla tavalla johonkin toiseen kuvaan tai videoon. Taustalla soi hassu musiikki, ja mukaan on saatettu lisätä halventava teksti.

– Valeprofiileitakin näkee. Opettajan nimellä ja kasvokuvalla on voitu perustaa Facebook-tili, jossa levitetään ikävää sisältöä. On myös tapauksia, joissa oppilas on tehnyt opettajalleen deittiprofiilin, ja opettaja on alkanut saada yhteydenottoja seuraa etsiviltä, juristi Kaisa Rissanen kertoo.

Hän työskentelee Someturva-yrityksessä, joka ennaltaehkäisee ja ratkoo somehäirintätapauksia. Muun muassa kunnat ostavat yrityksen palveluita.

Äärimmäisissä tapauksissa tekijät pahoinpitelevät uhriaan, kuvaavat tilanteen ja levittävät videota.

 

Somevideon päähenkilöksi joutuminen ei varmastikaan tunnu opettajasta mukavalta, mutta kiusaa tekevät oppilaat eivät silti välttämättä syyllisty rikokseen.

– Rajanveto laillisen ja rikollisen toiminnan välillä on usein hankalaa somehäirintätapauksissa. Etenkin tilanteissa, joissa voi miettiä, onko tapahtunut kunnianloukkaus vai ei, raja on häilyvä, Rissanen sanoo.

Videon levittäminen riitatilannetta selvitelleestä opettajasta, ei välttämättä täytä opettajaan kohdistuvan kunnianloukkauksen tunnusmerkkejä.

Jos tekijät ovat liittäneet videoon tekstin, jossa he vaikkapa arvostelevat opettajan ulkonäköä ja syyttävät tätä perusteetta rasistiksi, voi kyseessä hyvinkin olla kunnianloukkaus.

Lainsäädännön mukaan virkamiehen toimintaa voi arvostella kärkkäästikin. Kuitenkin hänen ominaisuuksiensa arvostelu tai esimerkiksi perättömät syytökset rikokseen syyllistymisestä voivat rikkoa lakia.

Juuri kunnianloukkaus on tyypillisin somehäirintään liittyvä rikosnimike. Muita melko tavanomaisia nimikkeitä ovat yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen, laiton uhkaus, identiteettivarkaus ja seksuaalinen ahdistelu.

Entä miten opettajan pitäisi toimia, jos hän saa selville joutuneensa somehäirinnän kohteeksi?

Aivan ensimmäiseksi Rissanen neuvoo opettajaa olemaan yhteydessä omaan esihenkilöön. Työnantajalla ja esihenkilöllä on velvollisuus huolehtia työturvallisuudesta ja puuttua ongelmiin.

Rikosilmoituksen ja tilanteen selvittelyn varalle häirinnästä kannattaa ottaa talteen todisteet.

– Ruutukaappauksissa pitäisi näkyä julkaisuajankohta ja tekijän profiili. Samoin videon kommentteja kannattaa dokumentoida. Yksittäisten viestien sijaan olisi hyvä kuvata koko keskustelu. Myös mahdollisesti koituneita vahinkoja on hyvä listata ja dokumentoida, Rissanen neuvoo.

Ensimmäisiin toimiin kuuluu myös yhteydenotto somealustan ylläpitäjään loukkaavan sisällön poistamiseksi. Joillakin alustoilla voi tehdä ilmiannon.

Tapauksesta riippuu, miten selvittely jatkuu. Joskus tilanne ratkeaa oppilaan ja huoltajien kanssa keskustelemalla. Koulun kurinpitomenettelyjä voi soveltaa, jos häirintä on rikkonut koulun sääntöjä ja se on sattunut kouluajalla. Vakavissa tapauksissa on syytä ottaa yhteyttä poliisiin.

– Oma jaksaminenkin pitää muistaa. Työterveyshuolto on tällaisia tilanteita varten, Rissanen toteaa.

Some sumentaa koulu- ja vapaa-ajan rajaa.

 

Opettajiin kohdistuvaa somehäirintää vielä tavallisempaa on oppilaiden keskinäinen verkkohäirintä.

Entinen seurustelukumppani voi levittää somessa exänsä alastonkuvaa. Oppilas voi tehdä luokkatoveristaan halventavan somevideon. Äärimmäisissä tapauksissa tekijät pahoinpitelevät uhriaan, kuvaavat tilanteen ja levittävät videota.

Rissasen mukaan moni pohtii, kuuluuko somessa tapahtuneen selvittely koulun vastuulle.

– Jos oppilas tulee opettajalle kertomaan itseensä kohdistuvasta somehäirinnästä, pitäisi mielestäni aina reagoida, vaikka tapaus ei kuuluisikaan koulun toimivaltaan. Pitäisi ainakin ohjata oppilas jonkun luo, joka voi auttaa. Vaikkapa kuraattorin pakeille, Rissanen sanoo.

Hän huomauttaa, että some sumentaa koulu- ja vapaa-ajan rajaa. Somen tapahtumat heijastuvat voimakkaasti luokkahuoneeseenkin, vaikka itse teko olisi tehty koulun ulkopuolella. Toisaalta ikävä somevideo voi levitä oppilaiden keskuudessa konkreettisesti kesken oppitunnin.

Ihannetapauksessa koulu ehkäisee somehäirintää ennen kuin mitään on vielä tapahtunut.

Kaisa Rissasen mukaan parasta ennaltaehkäisyä on tiedon lisääminen. Tietoa tarvitsevat niin koulun aikuiset kuin oppilaat ja opiskelijat.

– Opettajille somehäirintä on varmasti tuttu ilmiö. Mutta toisaalta somen alustat, trendit ja ilmiöt muuttuvat koko ajan. Pitää pysyä kärryillä.

Lapsilla ja nuorilla voi olla suuriakin aukkoja tiedoissaan. Moni häirintään syyllistynyt yllättyy siitä, että kiusaksi tarkoitettu teko onkin rikos. Seurauksetkin voivat yllättää. 15-vuotias kantaa teoistaan rikosoikeudellisen vastuun. Tätä nuoremmat ovat vahingonkorvausvelvollisia.

Somehäirinnän kieltäminen koulun yhteisissä säännöissä sekä aiheen käsittely oppitunneilla ovat hyviä keinoja jakaa tietoa.

– Joskus viesti menee parhaiten perille, kun sen kertoo vieraileva asiantuntija. Esimerkiksi virka-asussa häirinnästä ja kunnianloukkauksesta kertovan poliisin sanoilla olisi erityistä painoa, OAJ:n Erkki Mustonen sanoo.

• OAJ:n Minä ja oppilaani somessa -webinaarisarjan tallenteet löydät täältä: oaj.fi/jasenwebinaarit