Oppilaaseen tutustuminen muistuttaa tieteellisen tutkimuksen tekemistä

Oppilas pitää tuntea niin hyvin, että tietää, miten häntä kannattaa opettaa. Tätä mieltä ovat oppilaantuntemukseen perehtyneet opettajat Anssi Roiha ja Jerker Polso.

Opettaja tarvitsee tietoa paitsi oppilaan taidoista myös motivaatiosta, kiinnostuksen kohteista ja opiskelustrategioista. On tunnettava temperamenttia, henkilöhistoriaa, reagointitapoja ja asema ryhmässä.

Opettajan pitäisi tietää, jos oppilas on ujo, kiusaa tai on kiusattu, oireilee psyykkisesti tai on neurokirjolla. Myös kielitausta ja sukupuolen moninaisuus on otettava huomioon.

Jyväskylän normaalikoulun alakoulun rehtorina työskentelevä Polso kertoo itse lukeneensa joskus oppilastaan väärin, kun ei ole tiennyt, mitä tällä on elämässä meneillään.

– Kun myöhemmin kuulin lapselta, mitä hänelle oli tapahtunut, ymmärsin ihan eri tavalla hänen reaktioitaan.

Yhdet opetusmenetelmät sopivat yhdelle ryhmälle, toiset toiselle.

Oppilaaseen tutustuminen muistuttaa tieteellisen tutkimuksen tekemistä. Opettajan pitää kerätä aineistoa eli havaintoja oppilaasta.

– Sitten analysoimme aineistoamme ja teemme sen perusteella opetuksellisia päätöksiä, sanoo Roiha, joka työskentelee erityispedagogiikan yliopistonlehtorina Jyväskylän yliopistossa

Tietoa oppilaasta saa esimerkiksi kokeista ja teettämällä kyselyjä. Erityisen tärkeää on kohdata oppilas niin, että syntyy luottamuksen ilmapiiri. Opettajalta vaaditaan kykyä kysyä, kuunnella ja keskustella.

Polso painottaa, ettei yhdenkään opettajan tarvitse keksiä pyörää uudelleen. Vaikka jokin luokkatilanne saisi opettajan ymmälleen, kollegat, opiskeluhuolto ja huoltajat voivat jälkeenpäin olla avuksi.

Hän tietää, että vaatimus oppilaiden tuntemisesta voi joskus tuntua epärealistiselta.

– Miten aineenopettaja voi tuntea kaikki 150 oppilasta syvällisesti? Ei voikaan, mutta pienilläkin asioilla on merkitystä.

Hän antaa esimerkin: Jos sattuu muistamaan oppilaan nimen, voi jutella hänelle käytävällä. Oppilaalle kohtaaminen voi olla äärimmäisen merkityksellinen.

Tapoja kartuttaa oppilaantuntemusta on paljon. Roiha ja Polso ovat kuitenkin varovaisia antamaan vinkkilistoja.

– Jos lähestyn jotain asiaa vain kikkojen kautta, ei niistä mikään tee autuaaksi, Polso perustelee.

Kaksikko korostaa, ettei oppilaantuntemuksessa ole kyse mistään uudesta, erillisestä tai myyttisestä työkalusta vaan pikemminkin asennoitumisesta opetukseen. Tätä viestiä he tahtoivat välittää myös toimittamassaan, hiljattain ilmestyneessä kirjassa Tunne oppilaasi.

– Oppilaantuntemusta täytyy pitää koko ajan yllä. Varsinkin nuoret kehittyvät ja vaihtavat mielipiteitään, ja heidän kiinnostuksen kohteensa muuttuvat jatkuvasti, Polso sanoo.

Roihan mukaan on tärkeää olla jyvällä myös oppilaiden välisestä vuorovaikutuksesta ja heidän keskinäisistä suhteistaan.

– Ryhmällä on tietynlaiset toimintatavat. Yhdet opetusmenetelmät sopivat yhdelle ryhmälle, toiset toiselle.

Ajankäytöstään huolestuneita Polso lohduttaa, että tiedonhankintaa voi tehdä pienissä erissä ja ujuttaa normaaliin koulutyöhön. Esimerkiksi esitelmä omasta harrastuksesta tuottaa valtavasti tietoa lapsesta.

Roiha kertoo koulutukseensa osallistuneesta lukion kieltenopettajasta, joka aloittaa jokaisen kurssinsa tilaamalla opiskelijoiltaan kirjeen tai videon opiskeltavalla kielellä.

Tervehdyksessään opiskelijat kuvailevat, millaisia he ovat ihmisinä ja mikä heitä kiinnostaa.

Oppitunneilla nuoret saavat valita tehtävät valmiista vaihtoehdoista ja opettaja kiertää juttelemassa, ohjaamassa ja antamassa palautetta.

Anssi Roiha pitää esimerkkiä mainiona.

– Opettaja sanoi, että hänen opiskelijantuntemuksensa kertyy todella hyväksi, vaikka hän ei joka tunnilla ehdi jutella jokaisen kanssa. Kurssin aikana hän oppii tuntemaan kaikki.

Jerker Polso muistuttaa, että opettajalle kirjoitettavat kirjeet auttavat myös oppilaan lähtötason arvioinnissa. Esimerkiksi luokanopettaja näkee kirjeistä käsialan ja hienomotoriikan kehityksen.

Oppilas puolestaan saa lähtötasoarvioinnista palautetta osaamisestaan ja pystyy tekemään itselleen tavoitteita.

– Oppilaantuntemus on siis myös oppilaan tuntemusta itsestään, Roiha kiteyttää.

• Anssi Roiha ja Jerker Polso puhuvat oppilaantuntemuksesta Educassa pe 24.1. klo 16.