Suhina ja kilkatus täyttävät tilan, kun musiikkipedagogi Teija Korhonen aloittaa pianolla Satumaa-tangon. Korhosta komppaa parinkymmenen hengen rytmiryhmä triangeleineen ja tamburiineineen.
Korhonen vetää soitto- ja laulutuokiota kuopiolaisen Mäntykampuksen asukkaille. Se on Kuopion kaupungin pyörittämä palvelutalo.
Tuokio näyttää perinteiseltä vanhusten virkistystoiminnalta, mutta taustalla on enemmän. Rytmiryhmässä on vanhusten rinnalla lähihoitajia, jotka ovat saaneet täydennyskoulutusta taidemenetelmien hyödyntämiseen hoitotyössä.
Kouluttajina on ollut taidepedagogeja ja taiteilijoita.
– Tässä on pitänyt mennä oman laatikon ulkopuolelle. Yritämme ujuttaa hoitotyöhön menetelmiä, joita hoitajat voivat käyttää omassa työssään, Korhonen kertoo.
Korhonen on rytmimusiikin tuntiopettaja Kuopion konservatoriossa. Samalla hän on yksi Itä-Suomen hyvinvointivoimalan asiantuntijaopettajista.
Voimala on yhdeksän pohjoissavolaisen organisaation yhteenliittymä, jossa lyövät kättä taide- ja kulttuurialat ja sote. Nyt kulttuurikylpy on laajenemassa julkisin varoin pyöritetyistä hoitoalan yksiköistä yrityksiin.
Parasta Pohjois-Savoon! -hankkeessa Voimalan menetelmiä viedään paitsi kaupungin palvelutaloihin myös viidentoista sosiaali- ja terveysalan yrityksen työntekijöille. Koulutuspakettiin kuuluu yhdeksän iltapäivän verran opetusta.
Voimalassa mukana olevilla oppilaitoksilla on yhteisiä opintojaksoja.
Opettajat ovat monialaisessa yhteistyössä keskeisessä osassa. Opettajien Voimalaan käyttämä työpanos kuuluu opetukseen, ohjaukseen ja hanketyöhön.
– Jos se, mitä koulussa opetetaan, on ristiriidassa työelämän käytäntöjen kanssa, niin oppi otetaan työpaikalta. Siksi täytyy saada myös työpaikat toimimaan uudella tavalla, Savon ammattiopiston lehtori Merja Laitinen sanoo.
Voimalassa mukana olevilla oppilaitoksilla on yhteisiä opintojaksoja, ja opiskelijoita ohjataan suorittamaan tutkinnon osia myös muiden oppilaitosten tarjonnasta. Lähihoitajaopiskelijoita on käynyt yhteisömuusikkokoulutuksen luennoilla ja päinvastoin.
Erityisasiantuntija Päivi Tikkanen, musiikkipedagogi Tiina Riekkinen ja lehtori Merja Laitinen näkevät kulttuuri- ja sotealojen yhteistyössä molemminpuolisia hyötyjä.
Opetussuunnitelmat raamittavat työtä, joten taidemenetelmien opetus on leivottu olemassa olevien kurssien sisään esimerkiksi lähihoitajakoulutuksessa ja Savonia-ammattikorkeakoulun sosionomikoulutuksessa.
– On tärkeää vaikuttaa kaikilla tasoilla, muuten mikään ei muutu. Opettajien olisi hyvä avata silmänsä monialaiselle yhteistyölle ja mahdollistaa se jo opiskeluaikana, konservatorion musiikkipedagogi ja Voimalan asiantuntija Tiina Riekkinen sanoo.
Voimalassa kohtaa kaksi alaa, joilla on päinvastaiset pulmat: taidealojen ammattiin valmistuville tarvittaisiin lisää töitä, kun taas sosiaali- ja terveydenhuollossa painiskellaan paikoin työvoimapulan ja heikon vetovoiman kanssa.
– Hoiva-alan arkeen olisi tärkeää saada kulttuuripitoista toimintaa. Elämä olisi mielekkäämpää myös työntekijöille, jos he saisivat hyödyntää työssään omia harrastuksiaan ja lahjojaan, erityisasiantuntija Päivi Tikkanen Savoniasta sanoo.
Tutkimustieto osoittaa, että hoivakodeissa asukkaiden viihtyvyys on heikolla tolalla ja toimintakyky romahtaa nopeasti.
Näyttö taiteen hyvinvointia ja terveyttä edistävistä vaikutuksista alkaa olla kiistaton.
Sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Ismo Suksi sanoo, että taidealojen ja soten yhteistyössä on paljon potentiaalia.
– Yhteistyön tiellä on rakenteellisia ja historiallisia tulppia. Rahoitusmallit eivät ole perinteisesti mahdollistaneet sitä, eikä sitä ole asetettu lainsäädännössä toiminnan tavoitteeksi. On myös totuttu tekemään asiat tietyllä tavalla.
Näyttö taiteen hyvinvointia ja terveyttä edistävistä vaikutuksista alkaa olla kiistaton.
– Musiikin avulla voidaan esimerkiksi parantaa särkylääkkeiden tehoa tai helpottaa ahdistusta. Kyse on loppupeleissä helposta ja halvasta tavasta toimia, Suksi sanoo.
Kuopion Mäntykampuksella työskentelevän lähihoitaja Nina Kokkosen mielestä yhteistyöstä taidealojen kanssa ovat hyötyneet sekä henkilökunta että asukkaat, joista moni on muistisairas.
– Koulutuksesta on saatu menetelmiä päivittäiseen käyttöön. Asukkaan kanssa saatetaan kuunnella yhdessä radiosta musiikkia, ja käsityöpajoista on saatu paljon hyviä vinkkejä, Kokkonen kertoo.
– Sillä ei ole merkitystä, jäävätkö tilanteet asukkaan mieleen minuutiksi vai päiväkausiksi. Pääasia on, että sillä hetkellä asukas nauttii olostaan.
Voimalan alkusysäys oman lapsen sairaudesta
Syksyllä 2003 kuopiolainen Eeva Mäkinen sai soiton poikansa päiväkodista. Mäkisen kuopus oli pahoinvointinen. Vatsatautia, arveltiin ensin.
Kotona alkoivat voimakkaat kivut. Kuopion yliopistollisessa sairaalassa selvisi oireiden syy. Poika sairasti imusolmukesyöpää.
Mäkinen opetti Kuopion konservatoriossa pianonsoittoa ja barokkimusiikkia ja oli viimeistelemässä väitöskirjaansa cembalonsoitosta. Lapsen sairastuminen keskeytti työskentelyn.
Sairauden taltuttaminen vaati viisi leikkausta ja useita sairaalajaksoja. Pojan mielestä aika sairaalassa kului hitaasti ja tekemistä oli vähän.
Kotona sairaalajaksojen välissä Mäkinen käytti pedagogista osaamistaan ja lauloi ja soitti pojalleen. Hän huomasi myös, miten suuri vaikutus lapsen mielialaan oli sillä, kun eskarikaverit ja opettaja kävivät hänen luonaan.
– Hyvinvointi on kokonaisvaltainen asia. Hoito voi olla vaikka kuinka laadukasta, mutta silloin, kun on voimakkaita kipuja ja fyysinen kunto heikkenee, on huolehdittava myös henkisestä jaksamisesta, Mäkinen sanoo.
Hoidot kestivät kevääseen, eikä syöpä enää uusiutunut.
Mäkinen väitteli seuraavana kesänä.
Kokemuksista syntyi kipinä kehittää toimintamalli, josta lopulta muotoutui Itä-Suomen hyvinvointivoimala. Mäkinen on nyt Voimalan kehitysjohtaja ja toistaiseksi ainoa palkattu työntekijä.
– Nautin työstäni. Uskon, että toimintakulttuurin muutos lisää niin asiakkaiden kuin henkilöstön hyvinvointia.
Itä-Suomen hyvinvointivoimala
- Monialainen kumppanuusverkosto, joka kehittää kokonaisvaltaisia hyvinvointipalveluja Pohjois-Savossa.
- Koulutusorganisaatioista mukana ovat Itä-Suomen yliopisto, Taideyliopiston Sibelius-Akatemian Kuopion yksikkö, Savonia-ammattikorkeakoulu, Kuopion konservatorio, Savon ammattiopisto ja kulttuurialan ammattiopisto Ingmanedu.
Korjattu 18.9.2019: Lisätty maininta että oheisessa luettelossa mainitut ovat kumppanuusverkoston koulutusorganisaatioita.