Vuosityöaika sopii laajaan tehtävänkuvaan

Lahtelaisen opinto-ohjaajan Marjo Eklundin työssä on meneillään suuria muutoksia.

Oppivelvollisuuden laajenemisen ja lukion opetussuunnitelman uudistuksen lisäksi Eklundille iso muutos on hänen työpaikkansa Kannaksen lukion yhdistyminen Tiirismaan lukion kanssa. Uudessa Lahden lukio Gaudiassa opiskelee ensi vuoden elokuusta alkaen 1 350 lukiolaista.

Lukioiden yhdistymisen yhteydessä Eklund ja hänen opokollegansa ovat selvittäneet lukion opinto-ohjaajan työnkuvaa tehtävä tehtävältä.

– Teimme listan lukuvuoden aikaisista tehtävistämme, ja siihen palettiin tuli yhteensä 70 kohtaa. Tehtävien määrä tulee vielä kasvamaan oppivelvollisuuden laajentamisen yhteydessä, Eklund sanoo.

Työaikamallina Eklundilla on käytössä vuosityöaika, jota lahtelaiset lukion opot ovat käyttäneet muita pidempään.

Vuosityöaika otettiin käyttöön Lahdessa lukion opojen paikallisella sopimuksella jo vuonna 2007. Lukion opojen valtakunnallinen vuosityöaikasopimus tuli voimaan vuonna 2018.

Eklundin mukaan vuosityöaikamalli sopii hyvin lukion opojen monipuoliseen tehtävänkuvaan.

– Tehtävien kirjo on tosi laaja. Perusidea vuosityöajassa on se, että ylitöitä ei tehdä, jos ja kun niistä ei saa korvaustakaan. Mallin ytimessä on suunnitelmallisuus ja työajan käyttö oikeisiin kohteisiin, Eklund sanoo.

Oppitunteihin perustuva työaikamalli ei sovi Eklundin työhön toki siksikään, että lukiossa opoilla kuluu huomattavasti enemmän aikaa muihin töihin kuin oppituntien pitämiseen.

Lukion opojen ja myös erityisopettajien vuosityöaikasopimuksessa työtunteja on 1 600 vuodessa. Sidottua työaikaa on 1 200 tuntia, ja loput 400 tuntia opettaja saa tehdä milloin ja missä haluaa.

– Opon ammatti on tietotyötä ja vuorovaikutustyötä. Sidotun työajan määrä voi kuulostaa pieneltä, mutta itse pidän sitä realistisena. Suurempi aiheuttaisi ongelmia työssäjaksamisessa.

Eklund arvioi, että Suomessa ei ole opoa, jolla työaika ei tulisi täyteen. Hän kertoo, että vuosityöajassakin tunnit voivat hieman ylittyä, mutta malli ja työajan seuranta pitävät tilanteen aisoissa.

– Vertailun vuoksi, ensimmäisenä vuotenani perusopetuksen opona tein 90 tuntia ylitöitä. Syitä oli monia, joista merkittävin varmasti oma kyvyttömyyteni rajata työtä.

Eklund toivookin, että oppivelvollisuuden laajentamisen yhteydessä työaikaa seurataan tarkasti. Seurannasta saatavaan tietoon pitää myös regoida esimerkiksi palkkaamalla tarvittaessa lisää oppilaan- ja opinto-ohjaajia.

Opinto-ohjaajien lisäksi myös kunnallisissa lukioissa työskentelevät erityisopettajat ovat voineet siirtyä vuosityöaikaan vuoden 2019 syksystä alkaen paikallisella sopimuksella.

Helsinkiläisessä Alppilan lukiossa työskentelevä Arja Kuisma on toiminut erityisopettajana 90-luvun lopulta alkaen. Vuosityöaika hänellä on käytössään ensimmäistä vuotta.

Ennen lukuvuoden alkua Kuisma kirjaa rehtorin kanssa työtehtävät työajan käyttösuunnitelmaan. Sen toteutumista seurataan ja arvioidaan lukukausien lopussa.

Lukion erityisopettajan näkökulmasta vuosityöaikamalli on toimiva, Kuisma sanoo.

Hänen mukaansa vuosityöajassa työaika riittää kaikkiin erityisopettajan töihin, myös suunnitteluun ja opiskelijoiden, opettajien ja vanhempien kanssa viestimiseen. Aiemmassa työaikamallissa, joka perustui erityisopettajan 24 viikoittaisen oppitunnin opetusvelvollisuuteen, Kuisma teki opetuksen ulkopuoliset työt käytännössä omalla ajallaan.

Kuten opojen, myös lukion erityisopettajan toimenkuva on laaja.

– Opetusta annetaan oppitunneilla, kursseilla, pienryhmissä, yksilöopetuksena tai toteutetaan esimerkiksi yhteisopettajuutena. On hallinnollisia tehtäviä ja useita sidosryhmiä ja yhteistyökumppaneita.

Myös Kuisma arvelee, että työtehtävien määrä vain kasvaa uuden opetussuunnitelman myötä. Lops-uudistuksen hän näkee silti erityisopettajille myönteisenä kokonaisuutena.

Sopimukset vaativat jatkossakin kehittämistä ja reagointia lukion mullistuksiin.

Sen muutoksen vuosityöaika toi Kuisman työnkuvaan, että hänen oli luovuttava aiemmin tekemästään työstä lukioon valmistavan ryhmän opettajana. Vuosityöaikaa ei nykyisessä sopimuksessa voi ylittää, eli opettaja ei voi tehdä vuosityöajan lisäksi erikseen korvattavaa työtä.

– Mutta ei lisätöitä ehtisi kuitenkaan tehdä kuin vähän. Lops-uudistuksen jälkeen ylimääräistä aikaa ei ehkä olisi lainkaan.

Kuisma on siinä käsityksessä, että muutkin Helsingin lukioiden erityisopettajat ovat tyytyväisiä vuosityöaikaan. Soittokierros muutamille Helsingin lukioiden erityisopettajille vahvistaa aavistusta.

Kuitenkin se, että erityisopettajat eivät voi hoitaa omaa työtä tai kouluyhteisöä tukevia lisätehtäviä, mainitaan esimerkkinä vuosityöaikasopimuksen jäykkyydestä.

Toinen erityisopettajien esiin nostama harmistus koskee sitä, että Helsingissä lukion erityisopettajat rajattiin työn vaativuuden arvioinnin ja siitä maksettavien lisien ulkopuolelle, toisin kuin esimerkiksi opot.

Sopimukset vaativat siis jatkossakin kehittämistä ja reagointia lukion mullistuksiin. Piiloylitöistä eroon pääseminen on ollut joka tapauksessa iso edistysaskel.

– Olihan sitä sitomatonta työtä ennenkin. Se vain tehtiin omalla ajalla ja ilman palkkaa, Kuisma sanoo.

Marjo Eklundin mukaan vuosityöajan käytön suunnitelmallisuus ja seuranta korostuvat oppivelvollisuuden laajentuessa.

– Se on tärkeää, jotta työmäärä pysyy työajan raameissa. Moni opo työskentelee ilman kollegaa, ja siksikin yhteistyö esihenkilön kanssa on välttämätöntä.

Peruskoulujen vta-kokeilun kuulumisista kerromme Opettajassa lähikuukausina.

Juttua on muokattu 13.4.2021 klo 09.40. Korjattu lausetta, jonka mukaan opettajan 24 viikkotuntia ei riittänyt kaikkien tehtävien tekemiseen. Aiemmasta sanamuodosta saattoi saada käsityksen, että opettaja olisi tehnyt viikossa ainoastaan 24 opetustuntia, vaikka tämä on ainoastaan hänen opetusvelvollisuutensa.