Kolme vuotta kokeilua takana – näin opettajat vastasivat peruskoulun vuosityöaikakokeilun kyselyyn

Perusopetuksen vuosityöaikakokeilun opettajat antava työaikamallille arvosanan 7+.

Puolet työaikamallista keväällä tehtyyn kyselyyn vastanneista kokeilukoulujen opettajista sanoo, että vuosityöaika sopii opettajan työhön paremmin kuin opetusvelvollisuustyöaika. Toinen puolisko säilyttäisi nykyisen opv-työajan.

OAJ teki keväällä perusopetuksen vuosityöaikakokeiluun osallistuville opettajille kolmannen kyselyn. Joka kerta samansisältöisenä toteutettu kysely kertoo opettajien tyytyväisyyden lisääntyneen.

– Näin käy usein kokeilujen kanssa. Ensimmäinen vuosi on hämmennyksen aikaa, ja sen jälkeen käsitys kokeiltavasta asiasta paranee, neuvottelujohtaja Petri Lindroos kertoo.

 

Kevään kyselyyn vastasi 63 prosenttia kokeiluun osallistuneista opettajista. Ekonomisti Mika Väisänen OAJ:stä pitää vastausprosenttia hyvänä mutta olisi toivonut, että vastauksia olisi saatu enemmän.

– Opettajien omat kokemukset antavat ensiarvoisen tärkeää tietoa. Vastaajajoukon pienuus tuo aina epävarmuutta tuloksiin, hän sanoo.

Lisäksi varsin suurella osalla vastaajista oli vain yhden lukukauden mittainen kokemus vuosityöajasta. Viimeisimmässä kyselyssä peräti 40 prosenttia vastaajista on ollut mukana kokeilussa vasta viime syksystä lukien.

Väisänen huomauttaa, että uuteen totuttelu, kuten työajanseuranta, on voinut tuntua aluksi hankalalta. Alkukankeus voi puolestaan heijastua kyselyn tuloksiin.

Perusopetuksen vuosityöaikakokeilu alkoi vuonna 2018. Kokeiluun on osallistunut kolme lahtelaiskoulua, kolme vantaalaiskoulua, kaksi helsinkiläiskoulua sekä koulut Jyväskylästä ja Vaasasta.

Koulut ovat aloittaneet kokeilun eri vuosina. Kokeilun on tarkoitus olla kussakin koulussa kolmivuotinen, mutta osa kouluista lopetti aikaisemmin ja osa halusi jatkaa mukana vielä kolmen vuoden jälkeenkin.

– Kokeilua jatkaneet koulut pitivät vuosityöaikaa parannuksena. Heidän mielestään työ jakautui tasaisemmin ja työaikaa pystyttiin rajaamaan paremmin, työmarkkinaedunvalvonnan erityisasiantuntija Aleksi Tervamaa OAJ:stä kertoo.

Kokeilun tavoitteena on arvioida, voisiko vuosityöaikajärjestelmä rajata opettajan työmäärää ja saada kaiken opettajan tekemän työn palkanmaksun perusteeksi. Kokeilu mahdollistaa sellaistenkin tehtävien korvaamisen, jota opetusvelvollisuustyöajassa ei korvata.

– OAJ haluaa lisätä opettajien hyvinvointia ja työssäjaksamista. Kokeilu antaa tietoa siitä, auttaisiko vuosityöaika työmäärän rajaamisessa, Lindroos sanoo.

 

Vierumäen koulu Vantaalla aloitti nyt neljännen lukuvuotensa kokeilussa, jota jatkaa kevääseen 2023.

Luokanopettaja Elisa Heikkinen pitää ajatusta vta-kokeilun taustalla hyvänä: kaikki työ tulee näkyväksi ja palkanmaksun piiriin.

– Tarkoitus oli myös oppia rajaamaan työaikaa, mutta koska päivittäiseksi työajaksi tulee yli kahdeksan tuntia, työ vain kuormittaa, Heikkinen sanoo.

Hän vertaa työaikaa sellaisiin aloihin, joista monilla sopimuksiin kirjattu työaika on 7 tuntia ja 15 minuuttia päivässä.

Tervamaa toteaa, että opettajan työssä vuosittainen työaika on pakattu 38 oppilastyöviikkoon, kun muilla aloilla työ jakautuu 46–47 viikon ajalle.

Vuosityöaikakokeilussa opettaja voi työskennellä 25–40 prosenttia työajastaan valitsemanaan aikana ja valitsemassaan paikassa. Opv-työajassa tätä aikaan ja paikkaan sitomatonta työaikaa ei ole mitenkään rajattu.

– Tässä onkin se pihvin ydin: vta:ssa kaikki työ on ainakin yritetty rajata, Tervamaa lisää.

 

 

Heikkinen pitää opetusalan palkan perusteena olevan työaikamallin muutosta tarpeellisena. Työmäärä ja kuormittavuus ovat kasvaneet vuosi vuodelta, ja tämä pitäisi saada näkyviin palkkauksessa.

Heikkisen mukaan vta-kokeilu on auttanut jakamaan vastuutehtäviä tasaisemmin opettajakunnan kesken. Työajan kirjaaminen puolestaan auttaa seuraamaan, mihin työaika kuluu.

Hankalaa Heikkisestä on se, että vta-kokeilussa oppitunti ja muu suunnittelutyö ovat keskenään yhtä arvokkaita, vaikka oppitunti on huomattavasti kuormittavampi.

Vierumäen koulun erityisopettaja Suvi Hautajoki kiittää vta-kokeilua siitä, että yhteistyöhön kollegojen ja kotien kanssa sekä pedagogisten asiakirjojen laatimiseen on resursoitu työaikaa.

– Olemme saaneet kouluumme erkkaopettajien tiimin, joka kokoontuu joka toinen viikko, Hautajoki kertoo.

 

Keväällä 2021 luokanopettajien sitomattoman työajan osuus oli useimmilla OAJ:n kyselyyn vastanneista 29–30 prosenttia. Sitomattoman minimiksi on sovittu 25 prosenttia.

Aineenopettajilla yleisin prosenttisosuus oli 35 ja erityisopettajilla 25.

– On epäilty, että kokeilussa ajaudutaan tilanteeseen, jossa sitomatonta työaikaa olisi vain minimimäärä. Kysely kertoo, että näin ei ole, Mika Väisänen toteaa.

72 prosenttia kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että oman opetuksen suunnitteluun on sopivasti aikaa ja 69 prosenttia sanoi työajan riittävän kaikkiin määrättyihin työtehtäviin. Vuonna 2019 vastaavat prosenttiluvut olivat 59 ja 51.

Kyselyyn vastanneet kertoivat sitomattoman työn prosentin kasvaneen ensimmäisen vuoden jälkeen.

 

Työajan seurannan tarkkuutta piti viime keväänä hyvänä 63 prosenttia vastaajista, kaksi vuotta aikaisemmin 40 prosenttia.

– Kokeilun pienuuden ja vastaajien vähäisyyden takia vastauksista ei kuitenkaan voi vetää kunnollisia johtopäätöksiä, Aleksi Tervamaa toteaa.

Kyselyjen lisäksi OAJ on seurannut kokeilun kulkua luottamusmiestapaamisten ja paikallisten arviointiryhmien avulla.

– Säännöllisissä luottamusmiesten ja kokeilukoulujen rehtoreiden tapaamisissa on käsitelty esiin tulleita ongelmia ja haettu niihin sopimuksen mukaiset ratkaisut. Sitä ennen pulmia on kuitenkin pyritty ratkaisemaan paikallisissa arviointityöryhmissä, Tervamaa sanoo.

Puolet vastaajista sanoi, että kokeiluun osallistuminen lisäsi työn kuormittavuutta. Puolella työn kuormittavauus ei ollut lisääntynyt tai se oli jopa laskenut.

– Se, että työnantaja seuraa työajan käyttöä, on selvästi stressannut monia opettajia. Tämä on jopa vähentänyt työhyvinvointia. Opetusvelvollisuustyöajassa työn tekemisen vapaus on suurempi, koska opv on ikään kuin urakkatyötä, Mika Väisänen vertaa.

Vastauksissa näkyy isoja koulukohtaisia eroja. Opettajaryhmistä tyytyväisimpiä ovat luokanopettajat, sitten erityisopettajat ja erityisluokanopettajat. Eniten tyytymättömyyttä vta-kokeiluun kokevat aineenopettajat.

 

Jyväskyläläinen Mankolan yhtenäiskoulu on toinen kokeilun yläkouluista. Mankolassa on nyt menossa kolmas ja viimeinen kokeiluvuosi.

Mankolan opettajakunnan tuntemukset vaihtelevat varsin paljon. Osa aineenopettajista suhtautuu kokeiluun positiivisesti, osa haluaisi palata pikaisesti opetusvelvollisuustyöaikaan.

Jyväskylän kaupungin varapääluottamusmies ja Mankolan yhtenäiskoulun käsityönopettaja Turo Pakka avaa kokemuksia. Hänen mukaansa tyytymättömyyden taustalla on ollut muun muassa totuttelu työajanseurantaan.

– Osa on jo tottunut seuraamaan työaikaansa ja osaa se ei miellytä vieläkään. Meillä on käytössä suht helppokäyttöinen sovellus. Joissain kouluissa merkitään työt Excel-taulukkoon, enkä ihmettele ollenkaan, jos se tuntuu puuduttavalta.

Pakka on huomannut, että myös opetusvelvollisuuden määrä voi heijastua tyytymättömyyteen.

– Tämä on kuuma peruna. Nähdäkseni opettajilla, joilla on 24 tunnin opetusvelvollisuus, on niin paljon töitä, että sinne ei voi juurikaan lisätä tehtäviä.

Pakan mukaan työnantaja ei ole heidän tapauksessaan lähtenyt pelätylle linjalle.

– Meillä ei ulosmitata kaikkea ulosmitattavissa olevaa. Rehtori ja työnantaja on toiminut mallikkaasti.

Mankolan opettajat kiittävät erityisesti oppilaspalavereihin ja aineryhmäkokouksiin käytettävän ajan lisääntymistä. Opettajien mukaan vta-järjestelmä myös parantaa opettajien yhdenvertaisuutta.

– Kouluissa on paljon sellaista työtä, jota jotkut opettajat ovat vuosikausia tehneet yksin ihan naurettavalla korvauksella. Nyt myös hankkeiden ja vierailujen järjestäminen on työaikaa, Pakka sanoo.

Hänen mukaansa hienoa on ollut myös se, että kaikki koronasta aiheutuneet venymiset on voitu kirjata työajaksi.

 

Koulut aloittivat kokeilun eri aikoina, ja viisi koulua on jo kokeilunsa lopettanut. Kariston koulu Lahdessa lopetti kokeilun opettajakunnan päätöksellä kahden kokeiluvuoden jälkeen, samoin Leppäkorven koulu Vantaalla.

Koko kokeilu päättyy keväällä 2023. Kuten järjestö on aiemmin jo tähdentänyt, kokeilun otos on liian pieni, jotta tuloksista voitaisiin vetää johtopäätöksiä vuosityöajan toimivuudesta tai toimimattomuudesta.

Aleksi Tervamaa on kuitenkin tyytyväinen kokeilusta saatuihin palautteisiin. Hänen mukaansa ne auttavat työaikamallien jatkokehittämisessä. OAJ:n valtuusto edellyttää, että toimiston asiantuntijat jatkavat työaikamallien kehittämistä.

Työterveyslaitos on tehnyt vta-kokeiluun osallistuville opettajille oman kyselynsä, jolla se selvittää kokeilun vaikutuksia työhyvinvointiin. TTL kertoo tuloksista myöhemmin syksyllä.

 

Lue lisää:

 oaj.fi ->Perusopetuksen vuosityöaikakokeilu

Päivitetty 24.9.2021 klo 10.29

Muutettu ensimmäistä graafia, jossa esitellään vuosityöaikakokeilun väittämiä vastauksineen. Graafissa luki täysin samaa mieltä kohdassa, jossa olisi pitänyt lukea täysin eri mieltä.

Päivitetty 1.10.2021 klo 15.27

Juttuun lisättiin kyselyn faktalaatikko ja tarkennettiin toisen grafiikan kuvatekstiä.