Yhä useampi tarvitsisi tehotujauksen ohjausta

Todella tärkeä juttu.

Näin kommentoi opinto-ohjaaja Anna-Maija Honkanen tehostettua henkilökohtaista oppilaanohjausta, jonka oppivelvollisuusuudistus toi peruskoulun keinovalikoimaan viime syksystä alkaen.

Monissa kunnissa uuteen velvoitteeseen ollaan vasta heräämässä, mutta Honkasen työpaikalla Kiiruun koulussa Somerolla ei olla mattimyöhäisiä.

Honkanen on esimerkiksi tehnyt jo kymmenen vuoden ajan ohjattavilleen jatko-opintosuunnitelman, jota laki nyt vaatii.

Tehostettu henkilökohtainen oppilaanohjaus nappaa ison palasen opon työaikaa. Se vaatii esimerkiksi entistä enemmän moniammatillista yhteistyötä oppilashuollon ja koulun ulkopuolisten toimijoiden välillä.

Kunnat ovatkin saaneet korotettua valtionosuutta ohjausvoimien vahvistamiseen. Somerolla raha käytettiin palkkaamalla kuntaan koordinoiva erityisopettaja, jonka työpanoksesta lohkeaa kuutisen tuntia viikossa Honkasen avuksi.

– Halusin työparikseni nimenomaan erityisopettajan, koska hän pystyy arvioimaan minua paremmin oppimisen haasteita ja tuen tarvetta.

Työpari auttaa käymällä läpi oppilaasta annettuja lausuntoja ja varmistaa, että oppilailla oppimistutkimukset ovat ajantasaiset yhteishakua varten.

Apuja tulee myös koulupsykologilta, jonka kanssa Honkanen saa pohtia, millaista tukea oppilaat tulevat tarvitsemaan jatko-opinnoissa.

OAJ seuraa, että oppivelvollisuusuudistuksen vaatimien uusien velvoitteiden toteuttamiseen suunnataan riittävästi rahoitusta. Uudistuksen kulut luvattiin korvata koulutuksen järjestäjille kokonaan.

Avuksi vaikuttamistyöhön koulutuspolitiikan asiantuntija Risto-Matti Alanko kehitti oppivelvollisuuslaskurin. Sen avulla voidaan osoittaa sivistysjohdolle, miten paljon lisäresursseja tehostettuun henkilökohtaiseen oppilaanohjaukseen tarvitaan, jotta se voidaan toteuttaa lain edellyttämällä tavalla.

Laskuria käytti esimerkiksi OAJ:n Ylöjärven paikallisyhdistys neuvotteluissa työnantajan kanssa.

– Tänä vuonna ei vielä lisää opinto-ohjaajia saatu, mutta ehkäpä vuoden 2023 talousarviossa onnistaa, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja, opinto-ohjaaja Raili Laitinen.

Hänen mielestään tehostetun oppilaanohjauksen vaateen mukanaan tuomat seutukunnalliset kehittämishankkeet antavat potkua alan kehitykselle.

Ylöjärvi on mukana Pirkanmaan oppilaanohjauksen hankkeessa, jossa kehitellään malleja tehostetun oppilaanohjauksen toteuttamiseen. Rehtoreita ja sivistysjohtajia muistutetaan siitä, että uusi iso tehtävä vaatii miettimään oppilaanohjaajien työaikaa uudelleen.

Ohjausta tarvitsevat oppilaat pyritään löytämään seiskaluokan aikana.

Tehostetun henkilökohtaisen oppilaanohjauksen perusteina ovat esimerkiksi oppimisen ongelmat, koulunkäyntiin suhtautuminen tai oppilaan oma kokemus ohjauksen tarpeesta.

Ohjausta annetaan kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla, ja sitä tarvitsevat oppilaat pyritään löytämään seiskaluokan aikana.

Suomen opinto-ohjaajien liiton Sopon puheenjohtaja Armi Nurmi muistuttaa, että tarpeiden arvioimiseen tarvitaan koulutettu oppilaanohjaaja.

– Valitettavasti monet koulutuksen järjestäjät ovat säästäneet juuri seitsemännen luokan oppilaanohjauksesta, ja tunnit on jaettu esimerkiksi ryhmänohjaajille, Nurmi sanoo.

Myös Anna-Maija Honkasen mielestä optimaalinen tilanne olisi, että oppilailla on sama opo koko yläkoulun ajan.

Kiiruun koulussa seitsemännen luokan oppilaanohjauksen oppitunnit pitää lukion opinto-ohjaaja. Se johtuu siitä, että Honkasella on suosituksen mukaiset 200 oppilasta opetettavanaan. Käytännössä vastuu on kuitenkin 300 oppilaasta.

– Heistä jatko-opintoihin lähteviä ysiluokkalaisia on yli sata. He teettävät paljon töitä – varsinkin, kun meillä on myös monia erityisammattikouluihin hakijoita.

Lainlaatijoiden suunnitelmissa tehostettua opinto-ohjausta tarvitsee noin kuudesosa oppilasta. Opinto-ohjaajana viitisentoista vuotta työskennellyt Honkanen arvelee, että korona-aika on nostanut tarvitsijoiden määrää.

– Epävarmuus tulevaisuudesta ja huoli läheisistä ahdistaa nuoria. Oppilaat eivät ole päässeet tutustumaan oppilaitoksiin aikaisempien vuosien tavoin, ja osa ei ole saanut tet-paikkaa haluamaltaan alalta.

Perinteisesti Someron yrittäjät ovat ottaneet oppilaita tutustumaan työelämään, mutta korona on peruuttanut tutustumiskäyntejä esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla.

Opintojen vaikeutuminen on ottanut myös opon voimille.

– Kun korona pakotti viime vuonna kolmatta kertaa perumaan työpaikkavierailut, pyysin rehtorilta työnohjausta. Siellä sain järjesteltyä palikoita omassa päässäni niin että jaksoin eteenpäin.