“Yksikin saamen kieltä taitava erityisopettaja tai terveydenhoitaja vaikuttaa siihen, voiko saamelaisalueella saada julkisia palveluja saamen kielellä.
Yhdenvertaisuus ei toteudu neuvolassa, jos lapsi puhuu heikosti suomea, eikä terveydenhoitaja puhu saamea. Saamelaiset ikäihmiset taas unohtavat usein suomen kielen. Sen vuoksi yksittäisilläkin saamen kielen opiskelijoilla on väliä.
Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kielikoulutuksille on ollut paljon kysyntää. Rehtorina minua huolettaa, millaisia vaikutuksia aikuiskoulutustuen lakkauttamisella on. Onko ihmisillä jatkossa varaa lähteä opiskelemaan toisen asteen tutkintoja?
Aikuiskoulutustuki on ollut opiskelijoillemme merkittävä, sillä 90 prosenttia heistä on yli 21-vuotiaita.
Siksi aikuiskoulutustuelle tarvitaan saamelaisalueilla korvaavia rahoitusmalleja. Koulutuskeskus on esittänyt tätä avoimessa kirjeessä hallitukselle yhdessä saamelaisten kotiseutualueen kuntien, Saamelaiskäräjien ja Saamelaismuseo Siidan kanssa.
Tällä hetkellä saamenkielistä työvoimaa siirtyy aika paljon eläkkeelle.
Nämä ihmiset ovat oppineet saamen kielen kotona. Nykyään saamen kielen taito joudutaan usein opiskelemaan työelämää varten.
Tarvitsemme täällä varsinkin sote-alan, mutta myös kasvatuksen ja opetuksen ammattilaisia. Matkailussa ja ravintola-alallakin on pulaa työvoimasta. Erityisen kipeästi tarvitsemme saamea puhuvia ammattilaisia.
Olemme edistäneet määrätietoisesti saamenkielisen henkilöstön saatavuutta esimerkiksi tekemällä yhteistyötä kuntien, yritysten ja muiden organisaatioiden kanssa.
Kun 2018 saimme saamelaiskäräjiltä viestiä, että alueella tarvitaan saamenkielisiä lastenhoitajia, suuntasimme lähihoitajakoulutustamme sen mukaan.
Oulun yliopiston kanssa olemme toteuttaneet saamelaisen varhaiskasvatuksen opettajan koulutuksen sekä aineenopettajakoulutuksen. Näistä sai myös saamen opettajan pätevyyden.
Monet saamenkieliset opettajat ovat opiskelleet meillä kieltä ennen opettajaksi kouluttautumista.
Inarissa toteutettavissa koulutuksissa kielen ja kulttuurin opetus on niin intensiivistä, että opiskelijat saavat vuoden aikana aika hyvän kielitaidon. Moni suorittaa keskitason kieli- tutkinnon, mikä luo vahvan pohjan jatko-opinnoille ja kielen käyttämiselle työelämässä.
Etäkoulutukset olemme suunnanneet niille, jotka tarvitsevat saamen kieltä työssä, joille suvun kieli ei ole siirtynyt tai joiden perheessä on saamea puhuvia.
Kun aloimme etäopetuksen kehittämisen, meillä oli tarve saada oppia ihmisille, jotka elävät hajallaan pienissä kylissä. Nyt etäkoulutuksissa opiskelee parisataa henkeä eri puolilla Suomea.
Koko urani on liittynyt tavalla tai toisella saamelaiskulttuuriin. Tiesin jo nuorena, että haluan palvella yhteisöäni.
Saamelaisalueen koulutuskeskuksen rehtorina tehtäväni on pitää huolta, että koulutustarjontamme tukee sekä saamelaiskulttuurin kehittymistä että alueen palveluja ja elinkeinoja.
Jotta ihmiset saavat oman kielensä takaisin, on välillä panostettava sellaisiinkin koulutuksiin, joihin on aluksi vähän tulijoita.
Mistä on kyse?
Aikuiskoulutustuen lakkautus uhkaa vähentää saamen opiskelijoita ja vaikuttaa sitä kautta saamelaisalueen palveluihin. Tilalle tarvitaan korvaava rahoitusmalli, saamelaisalueen koulutuskeskuksen rehtori Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen sanoo.