Mikä ihmeen ys-aika?
Opettajien ys-aika on yhteissuunnitteluun varattua työaikaa.
– Oppituntien ulkopuolisia tehtäviä ja velvoitteita on tullut opettajille entistä enemmän. Ys-aika on työaikaa näihin tehtäviin, erityisasiantuntija Tomi Törrönen OAJ:stä kertoo.
Ys-tehtäviin käytettävä aika voi vaihdella viikoittain. Esimerkiksi vuodenvaihteessa ys-tunteja tarvitaan vanhempien kanssa käytäviin arviointikeskusteluihin.
Mitkä tehtävät siihen kuuluvat?
Ys-ajan tehtäviin lasketaan opetuksen yhteissuunnittelu, tiimityö, opettajien kokoukset, koulun kehittämis- ja suunnittelutyö sekä yhteistyö vanhempien kanssa.
Perusopetuksen opettajat kysyvät usein OAJ:n asiantuntijoilta, mikä osa työstä kuuluu ys-aikaan. Yhteisopettajat miettivät, onko kaikki yhdessä tehty työ ys-aikaa.
Törrönen kehottaa jakamaan suunnittelutehtäviä. Kun toinen yhteisopettajista suunnittelee itsenäisesti vaikka viikon matikan tuntien toiminnalliset rastit, se on omaa opetuksen suunnittelua, ei ys-aikaa.
Koulutukset eivät myöskään kuulu ys-aikaan, vaikka työnantajat yrittävät niitä sinne ujuttaa.
– Vesot ovat täydennyskoulutukseen tarkoitettuja suunnittelu- ja koulutuspäiviä, Törrönen muistuttaa.
Paljonko sitä tarvitaan?
Perusopetuksen opettajalla ys-aikaa on maksimissaan 120 tuntia ja lukion opettajalla 101 tuntia vuodessa. Tuntimäärä saa mielellään alittua muttei koskaan ylittyä.
Tuntiopettajalla ja tavallista lyhennettyä työaikaa tekevällä opettajalla ys-aika suhteutetaan muuhun työaikaan. Sivutoimisella tuntiopettajalla ei ole ys-aikaa. Jos häntä tarvitaan yhteissuunnittelussa, työ korvataan erikseen tuntipalkkiolla.
Maksimituntien täyttyminen ei ole ys-sopimuksen tarkoitus. Sopimusta rikotaan vain, jos tunnit ylittyvät.
– Opettajan tai rehtorin ei kannata huolestua, vaikkei kaikkia ys-tunteja olisi lukuvuoden loppuun mennessä käytetty. On ihan ookoo, että ys-aika alittuu, jos kerran hommat on hoidettu, Törrönen sanoo.
Törrösen mielestä ei ole mitään järkeä, että työnantaja yrittää saada jokaista opettajaa tekemään ys-tehtäviä 120 tuntia vuodessa.
– Ys-ajassa on oltava pelivaraa. Tunteja pitää jättää myös yllättäviin tilanteisiin.
Miten sitä suunnitellaan?
Keskeisintä ys-ajassa on Törrösen mielestä suunnitelmallisuus. Ys-suunnitelma tehdään jokaiselle opettajalle erikseen, ja siinä määritellään sekä tehtävät että niihin käytettävä aika.
– Suunnitelman perusteella opettaja myös hahmottaa paremmin lukuvuoteen kuuluvien työtehtävien kokonaisuuden.
Rehtori vahvistaa opettajan kanssa yhdessä tehdyn suunnitelman. Siihen on ynnätty koulun yhteinen suunnittelutyö ja opettajan omat ys-tehtävät.
Suunnitelma voi olla vaikka Excel-taulukossa. OAJ:n nettisivuilta löytyy siihen esimerkkipohja.
Omaa ys-ajankäyttöä on Törrösen mukaan helppo seurata, jos keskittää ys-hommat tietylle aikavälille. Wilmaa ei kannata vilkuilla pitkin päivää.
Mitä jos se ylittyy?
Jos työaika ei riitä, tehtäviä pitää vähentää. Ys-ajan lisääminen ei ole ratkaisu. OAJ:n viesti on, että oppituntien ulkopuolista työtä pitää rajata.
Näin tehtiin esimerkiksi silloin, kun erään opettajan ys-aika paukkui yli kesken lukuvuoden. OAJ:n luottamushenkilö puuttui peliin, ja työnantaja ilmoitti rehtorille, ettei kyseinen opettaja tee sinä lukuvuonna enää ainuttakaan ys-tehtävää.
Opettajalla itselläänkin on vastuu työaikansa seurannasta.
– Viimeistään sitten, kun ys-tuntikatto alkaa häämöttää, kannattaa sopia esihenkilön kanssa, jätetäänkö loput tehtävät tekemättä vai korvataanko ne erikseen. Luottamushenkilö on hyvä ottaa avuksi, Törrönen neuvoo.
Miksi siitä tuli kirosana?
Ys-ajasta on tullut paikoin kaatoluokka, johon työnantaja tunkee aina vain uusia tehtäviä. Opettajan ys-tunnit täyttyvät kaiken maailman koulutuksista, koulun projekteista ja tasa-arvosuunnitelmien päivityksistä.
– Kaikki nämä tehtävät kuuluvat kyllä ys-aikaan, mutta jos niitä ei priorisoida, työaika ei riitä niihin kaikkiin.
Ys-aikaa ei saa tuhlata turhiin palavereihin.
– Jos työnantaja sitoo opettajat koululle kokoustamaan jopa kahdeksi tunniksi viikossa, muihin ys-tehtäviin ei jää aikaa, Tomi Törrönen varoittaa.
-
Lue Opettajan työajasta lisää » oaj.fi/tyoelamaopas