Työhyvinvoinnin ytimessä rajat, turva ja selkeys

Täyteen ahdetut työpäivät, aamuyön sudenhetket. Liian paljon hommia! Ei ehdi, ei pysty, ja silti pitää. Väsähtänyt fiilis, uupumus uhkaa.

OAJ tekee töitä sen eteen, ettei opettajista tuntuisi tällaiselta.

Järjestö esimerkiksi vaikuttaa lainsäädäntöön, kouluttaa luottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja ja antaa jäsenille neuvontaa sekä lakiapua ongelmatilanteissa.

​Tänä vuonna se jakoi työhyvinvointirahastostaan 1,5 miljoonaa euroa jäsentensä toteuttamille 54:lle työhyvinvoinnin kehittämishankkeelle.

Lisäksi OAJ:n edustajat ovat mukana työryhmissä, verkostoissa ja hankkeissa, joissa haetaan keinoja työhyvinvoinnin edistämiseen. Joka toinen vuosi järjestö selvittää opettajien jaksamista työolobarometrillä. Järjestö myös kuuntelee opettajien tuntoja ja tarjoaa ratkaisuja Fiilismittarin avulla.

Lopulta kuitenkin työnantaja kantaa vastuu siitä, että opettajan työmäärä ei kasva liian suureksi. Opettajan täytyy saada esihenkilöltä tukea kuormituksen säätämisessä sopivaksi, ja esihenkilöllä on oltava riittävästi aikaa työtehtäviinsä.

 

Sopiva kuormitus tuo iloa

Työhyvinvointi on sitä, että työ on selkeästi rajattua ja työntekijä tietää, mitä häneltä odotetaan. Työpaikalla on turvallista ja terveellistä työskennellä. Sisäilmasto on hyvä.

Mahdollisuus saavuttaa tavoitteita tuo iloa. Opettajan työn tavoite on se, että oppilaat oppivat ja voivat hyvin. Kun oppijoiden asiat ovat kunnossa, opettajakin jaksaa.

Työstä innostumisen ja työstä palautumisen pitäisi olla tasapainossa. Sopiva kuormitus voimaannuttaa ja lisää työn imun kokemusta. Liiallinen ja jatkuva kuormitus puolestaan sairastuttaa.​

Kuormitus vähenee, kun työnantajan asettamat tavoitteet ovat kohtuulliset ja vastuut selkeät. Jaksamista voivat helpottaa esimerkiksi rauhallisempi työympäristö, joustavat työjärjestelyt, työnohjaus tai parityöskentely.

Työnantajalla on vastuu työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyvissä asioissa, mutta työntekijät voivat osallistua ja vaikuttaa näiden asioiden käsittelyyn työsuojelun yhteistoiminnassa.

Myös työntekijän on syytä huolehtia omasta työkyvystään ja siitä, ettei kuormita itseään liikaa vapaalla.

Palautuminen on työelämätaito, jota voi opetella esimerkiksi työnohjauksessa. Tarvitaan halua ja rohkeutta vetää raja työn ja vapaa-ajan välille sekä voimaa pitää rajasta kiinni.

Työyhteisö voi kantaa yhteistä vastuuta työajan rajaamisesta ja huomauttaa työkaverille, jos tämä haalii itselleen liikaa työtehtäviä.

Tyhy-iltapäivä tai työporukan yhteiset illanvietot ja harrastukset rakentavat työhyvinvointia, mutta ne eivät ole työhyvinvoinnin ydin.

 

Laki turvaamaan henkistä jaksamista

Jos Akavan tavoite toteutuu, työterveyshuollossa arvioitaisiin vuosittain, onko opettajan työn henkinen kuorma jatkuvasti liian suurta ja onnistuuko palautuminen.

Nykyisin työturvallisuuslainsäädäntö suitsii lähinnä työn aiheuttamaa fyysistä rasitusta.

– Työturvallisuuslakia ollaan uudistamassa ja esitämme, että työnantajat velvoitetaan arvioimaan ja korjaamaan myös psykososiaalista kuormitusta, Akavan tasa-arvo- ja työympäristöpäällikkö Lotta Savinko sanoo.

Tavoite nousi esiin, kun Akava ja sen jäsenliitot alkoivat miettiä yhdessä, mitä työelämän lainsäädännössä pitää muuttaa, jotta ihmiset pysyvät työkykyisinä.

– Vaikuttamistyömme on tuottanut tulosta, sillä sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee parhaillaan psykososiaaliseen kuormitukseen liittyvää asetusta työturvallisuuslakiin.

 

Tavoitteena on vähentää työn läikkymistä vapaa-ajalle. Tätä tapahtuu Suomessa useammin kuin monissa muissa Euroopan maissa.

EU-parlamentti on esittänyt aloitteen työntekijöiden oikeudesta irtautua työstä ja olla digitaalisesti tavoittamattomissa työajan ulkopuolella.

Savinkon mielestä jaksamisen ja mielenterveyden asiat pitää ottaa entistä paremmin huomioon työelämässä, sillä kaksi vuotta sitten mielenterveyden häiriöt ohittivat Eläketurvakeskuksen tilastoissa tuki- ja liikuntaelinten sairaudet työkyvyttömyyseläkkeiden syinä.

Tuhti tuki luottamusmiehiltä

Työhyvinvointi on esimerkiksi sitä, että sopimuksia noudatetaan ja palkka maksetaan ajallaan. OAJ kouluttaa luottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja ja pitää heidät ajan tasalla siitä, mitä sopimukset sanovat.

Nokian kaupungin pääluottamusmies Liisa Kurikka on käynyt paikallisyhdistyksen hallituksen kokouksessa avaamassa tuoretta kunta-alan opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimusta OVTESiä. Seuraavaksi Kurikka perehdyttää aiheeseen yhteysopettajia.

– Jäsenelle tärkeintä on saada tieto palkankorotuksista ja sopimusmuutoksista sekä ymmärtää esimerkiksi sopimuksen uuden elementin eli palkkaohjelman merkitys. On myös hyvä tietää, miten paikallisesti sovittavat järjestelyerät kohdennetaan.

Kurikan mielestä jäsenen on hyvä oppia tarkastamaan, että palkka on oikein.

– Me luottamusmiehet valvomme sitä, että sopimuksia noudatetaan.

 

Työhyvinvointi rakentuu työntekijöiden ja työnantajien vuorovaikutuksessa, jossa yhteistoiminta on tärkeää. Parhaiten tunnetaan yhteistoiminnan ikävin laita eli irtisanomisiin johtavat yt-neuvottelut.

Yhteistoiminta on kuitenkin työnantajan ja työntekijän välistä vuorovaikutusta, jossa keskustellaan työstä ja sen muutoksista. Työnantajalla on lakiin perustuva velvoite kertoa aikeistaan ja käydä keskusteluja työntekijöiden kanssa työtä koskevista isoista muutoksista, esimerkiksi koulujen yhdistämisistä.

 

Esihenkilön tuella tärkeä rooli

Opettajat, jotka pitävät esihenkilönsä työtä erinomaisena melko tai erittäin usein, kärsivät työstressistä merkittävästi vähemmän kuin muut. Asia käy ilmi viime vuonna julkaistusta opetusalan työolobarometristä.

– Rehtoreiden ja päiväkodinjohtajien ongelmana on kuitenkin se, että heillä ei ole aikaa tukea riittävästi alaisiaan, koska hallintotyö syö aikaa perustehtävältä, pedagogiselta johtamiselta, kehittämispäällikkö Niku Tuomisto OAJ:stä kertoo.

Selvityksen mukaan opetusalan esihenkilöillä on keskimäärin 40 suoraa alaista, kun monilla muilla akavalaisilla aloilla heitä on keskimäärin kymmenen.

Rehtoribarometri 2021 kertoo, että pandemia on syventänyt ja kroonistanut rehtoreiden uupumusta. Vuonna 2020 kohtalaista ja voimakasta uupumusta oli 17 prosentilla ja viime vuonna 26 prosentilla.

Osa johtajista tekee töitä iltaisin ja lomilla. Ne jotka eivät tee töitä vapaa-ajalla, saattavat kokea itsensä huonoiksi työntekijöiksi. Yritys karsia tehtäväkuormaa kaatuu usein siihen, että rehtori ei saa priorisointiin tukea omilta esihenkilöiltään.

Työaikaa pitää seurata, jotta se pysyisi aisoissa.

– Koulutuksissa muistutan rehtoreita siitä, että vain he itse pystyvät seuraamaan ja kirjaamaan työaikaansa. Kukaan ei voi kertoa kehityskeskustelussa heidän puolestaan, että töitä on liikaa.

Ylikuormittumisesta kannattaisi keskustella yhdessä myös rehtoreiden kesken.

 

Hyvä johtaminen edellyttää johtajalta osaamista, kiinnostusta ja riittävää työaikaa johtamistyölle. Työnjohtamisen on syytä olla kunnossa jokaisella tasolla.

– Jos kunnan sivistysjohdossa ei ole hoidettu asioita hyvin, lähijohtajan on miltei mahdotonta hoitaa työtään hyvin. Osaaminen ja kiinnostus eivät auta, jos työaikaa ei ole riittävästi.

OAJ:n mielestä oppilaitoksiin tarvitaan lisää esimerkiksi virka-apulaisrehtoreita.

 

Poukkoilu kuriin valmennuksella

Ekampus, Megaflex, Moodle, Powerpoint, Skype, Teams, Zoom, Wilma.

Tässä ohjelmistoviidakkoa, jossa sukkuloi ravintolan asiakaspalvelun lehtori Terhi Saarinen Savon ammattiopistosta Kuopiosta.

Myös Saarisen kollegat tunsivat tuskan: jatkuvasti piti ottaa haltuun uusia ohjelmia samalla kun häly ja keskeytykset hajottivat tarkkaavaisuutta. Porukka päätti hakea apua työn hallintaan Työterveyslaitoksen Aivotyövalmennuksesta.

Tarkoitusta varten OAJ:n Savon koulutuskuntayhtymän opettajien paikallisyhdistys sai OAJ:n työhyvinvointirahastolta viime vuoden elokuussa 18 000 euroa.

– Meille rakennettiin silloin myös uutta koulukampusta. Halusimme valmistautua avoimien työtilojemme käyttöön niin, että työhyvinvointimme säilyy, Saarinen kertoo.

Valmennuksessa aivotyön taitoja kartutettiin ennakkotehtävillä ja työpajatyöskentelyllä.

 

Työhyvinvointirahastolta saadun alkupotin jälkeen eläkevakuuttaja Keva antoi lisätukea. Sen avulla Kuopioon koulutettiin viime keväänä 20 aivotyöagenttia.

Agentti kiinnittää huomiota arkisten työtilanteiden ongelmiin ja edistää niiden ratkaisemista yhdessä opettajan ja työnantajan kanssa.

– Uudet terveet ja avarat työtilat ilahduttavat meitä, mutta keskittymistä vaativissa tehtävissä voi tehdä tarvittaessa etätyötä, aivotyöagentiksi kouluttautunut Saarinen kertaa arjen vinkkejä.

Hän muistuttaa, että kaikkien opettajien ei tarvitse osata käyttää jokaista tietokoneohjelmaa.

Stressi poikki hellittämällä

On osattava lähteä, jotta jaksaa tulla takaisin.

Tätä lausetta OAJ:n erityisasiantuntija Sara Simberg käyttää, kun hän kouluttaa työsuojeluvaltuutettuja, jotka välittävät opettajille työhyvinvoinnin asiaa.

– Tämä tarkoittaa, että työpäivä kannattaa lopettaa ajoissa, vaikka asiat jäisivät kesken.

Opettajien pitäisi oppia kunnioittamaan omia tarpeitaan, tunnistamaan jaksamisensa rajat ja sietämään keskeneräisyyttä.

– Kannattaa miettiä, mikä on riittävän hyvä työsuoritus, mihin työtehtäviin panostaa enemmän ja missä vähempikin riittää, Simberg sanoo.

Hänen mielestään työelämässä keskitytään liian paljon heikkouksien korjaamiseen. Huomion kiinnittäminen vahvuuksiin loisi työn imua, joka on kuormituksen vastakohta.

Työntekijää ei voi jättää yksin rajaamaan työtään.

Esihenkilö toimii työnantajan sijaisena, Simberg korostaa. Hänellä on vastuu työntekijän terveydestä, kuormituksesta ja turvallisuudesta työpaikalla. Työntekijällä puolestaan on vastuu kertoa esihenkilölle kuormituksestaan.

Työntekijää ei voi jättää yksin rajaamaan työtään. Jotta priorisointi onnistuu, tarvitaan keskustelua esihenkilön kanssa työn tavoitteista ja sisällöistä.

Simberg muistuttaa, että priorisointi ei ole helppoa. Se saattaa tarkoittaa myös päätöstä jättää joitakin itselle mieluisia hommia tekemättä.

– Jos työntekijä joutuu yksin rajaamaan töitään, se johtaa herkästi ongelmiin.

Epäselvyydet työkuvissa saattavat näkyä huonona käytöksenä. Sopivalla työmäärällä ja tehtävien viisaalla järjestelyllä ehkäistään riitelyä ja kiusaamista.

– Riidat saavat usein alkunsa väärinkäsityksestä, joka on jäänyt selvittämättä, Simberg tietää.