Pallon parissa töissä ja vapaalla

Urheilu sysää mieltä syviin sfääreihin, joihin ei ole muilla keinoin pääsyä, Anssi Määttänen uskoo.

– Voin purkaa päivän tunteita rääkkäämällä kehoani. Uskon, että ihmisen mieli tarvitsee fyysistä tekemistä samalla tavoin kuin lihaksetkin, turkulainen biologian ja maantieteen opettaja kertoo.

Anssin mukaan squashin kaltaisen voimakkaan liikunnan avulla mieli lokeroi päivällä kertyneet tunteet ja kokemukset paikoilleen. Pelaamalla saa perspektiiviä asioihin.

Anssin vapaa-aika on kulunut squashhalleilla 35 viime vuotta. Kilpaurheilu on Anssin mielestä aina itsekästä ja vie aikaa kaikelta muulta. Tämän tietävät urheiluhullujen kanssa elävät perheenjäsenet.

Tavoitteellinen kilpaurheilu vaatii järjestelmällistä harjoittelua.

– Harjoittelen päivittäin. Kovia harjoituksia, joissa liikutaan ääritasolla, voi olla 4–5 kertaa viikossa.

Jotta voi kehittyä tai nauttia kilpailemisesta, on pidettävä treenaamisesta. Anssi sanoo, että harjoittelun täytyy olla henkisesti enemmän tuottavaa kuin kuluttavaa.

– Hyvän treenin tai tiukan ottelun jälkeiset tuntemukset ovat puhdasta euforiaa, halpaa dopingia. Pelissä on voittaja ja häviäjä, kentän ulkopuolella on vain voittajia. Loppujen lopuksi urheilussa ja kilpailemisessa on kysymys yhteisöön kuulumisesta.

Urheilijan tärkeimpiin ominaisuuksiin kuuluu omien vahvuuksien löytäminen ja niiden tehokas hyödyntäminen. Anssin vahvuudet liittyvät harjoittelukulttuuriin.

– Olen ehdoton ja pedantti omien harjoitusteni suorittamisessa.

Anssi pohtii, että tämän täytyy olla osa persoonallisuutta, mutta se ei projisoidu sellaisenaan työminään. Päinvastoin: opettajan työssä täytyy olla itselleen armollinen ja antaa itsensä tehdä virheitä. Näin tapahtuu oivalluksia eikä altistu ylisuorittamiselle.

Koulu asettaa opiskelijoille tiukkoja tavoitteita, ja menestyminen vaatii työtä. Anssia askarruttaa oppilaiden jatkuva arviointi.

– Valitettavasti nykykoulunkäynnissä korostuu yksilökeskeisyys ja kilpailu hyvistä arvosanoista. Joku on verrannut nykyopetusta valmennukseen. Ehkä siinä on jotain perää: opettajalta vaaditaan samanlaisia yksilönohjauskykyjä kuin urheiluvalmentajalta.

Anssi opettaa Raision lukiossa ja sanoo työnsä oleven opiskelijoiden biologisen ja maantieteellisen maailmankuvan tarkentamista lähemmäksi todellisuutta. Anssin omana opiskeluaikana 1990-luvulla esillä olivat faktat esimerkiksi ilmaston lämpenemisestä. Hän onkin ollut huolissaan maapallosta jo 25 vuotta.

Anssi lukee paljon ja jakaa nuorille myös muualta kuin oppikirjoista omaksuttua tietoa.

– Opettaminen on jatkuvaa päivittäistä itseopiskelua ja oppimista. Pohdimme opiskelijoiden kanssa maapallon tilaa, ja kulutan vapaa-aikani squashpallon kouluttamisessa. Kumpikaan palloista ei tunnu toteuttavan näkemyksiäni: pallot elävät omilla radoillaan ja omalla painollaan.

Squash oli aikoinaan Anssille työ, kun hän oli lukion jälkeen Ranskassa valmentamassa ja pelaamassa ammattimaisesti.

Anssi näkee squashin yhteisönä ja kielenä, jota puhutaan ympäri maailmaa.

– Se yhdistää erilaisista ympäristöistä ja kulttuureista tulevia ihmisiä. Urheilu avaa kokemuksellisen ja sosiaalisen maailman, jossa kaikki ovat tasa-arvoisia: urheiluyhteisö kohtelee kaikkia samalla tavalla riippumatta menestyksestä.

Anssi uskoo, että urheilun avulla on mahdollista luoda vahvoja ja merkittäviä siteitä kaikenlaisten ihmisten välille.

– Squashin avulla olen tutustunut laajasti hyvin erilaisista lähtökohdista tuleviin ihmisiin niin Suomessa kuin muuallakin. Oman maailmankuvani laajeneminen on monella tavalla urheiluharrastukseni ansiota.