Kaksisataa himmeliä vajaassa neljässä vuodessa. Rauman Lyseon lukion matematiikan ja kemian opettaja Virpi Erämaja hiljentyy hetkeksi ja purskahtaa nauruun.
– Ei voi olla totta. Sehän on 50 himmeliä vuodessa. Lähes himmeli viikossa.
Neljä viime vuotta Virpi on tehnyt himmeleitä urakalla, mutta hänen ensimmäinen himmelinsä valmistui jo 1980-luvulla Pellon Turtolassa.
Tuolloin Virpin perheelle rakennettiin Tornionjoen varteen uusi pappila, jonka pihaan istutettiin ensimmäisenä vuonna ohraa. Tämän pihan ohrankorsista syntyi Virpin ensimmäinen himmeli.
Himmeliharrastus ei vielä tuolloin ottanut enempää tuulta alleen, mutta kaunis koriste jäi Virpin mieleen.
Vasta syksyllä 2015 innostus himmelien tekemiseen leimahti kunnolla, kun Virpi tutustui Tampereen kädentaitomessuilla lasihimmeleihin.
Himmeleistä puhuttaessa monen mieleen piirtynee kuva oljista tehdystä koristeesta. Himmelit yhdistetään usein jouluun.
Astuessani sisään Virpi ja Tapani Erämajan kotiin käsitykseni himmeleistä muuttuu kertaheitolla. Virpi on pystyttänyt minua varten himmelinäyttelyn: joka puolella roikkuu erikokoisia ja -näköisiä himmeleitä. Muotojen, värien ja materiaalien kirjo on laaja.
– Himmelin voi periaatteessa tehdä minkälaisesta putkesta tahansa. Suosittuja materiaaleja ovat nykyään lasi- ja muoviputket. Koristeena voi käyttää vaikkapa helmiä tai huopapalloja, Virpi kertoo.
Vuonna 2015 Virpi keksi yhdistää himmeliin paristokäyttöiset led-valot. Idea ihastutti.
– Valaistu himmeli on todella kaunis. On ihanaa katsella himmelin liikkumista hiljaa ilmavirrassa ja sen varjon muuttuvaa hahmoa.
Huomaan olohuoneen nurkassa kauniin, moniulotteisen himmelin ja kysyn Virpiltä, kauanko sen tekemiseen on mennyt aikaa. Virpi naurahtaa, että kysymys on tyypillinen.
– Himmelisti Eija Koski on pitänyt monta himmelikurssia Japanissa. Hän on kertonut, että suomalaiset ovat ensisijaisesti kiinnostuneita siitä, kuinka paljon himmelin tekemiseen on kulunut aikaa. Japanilainen puolestaan kysyy, mikä filosofia tässä on takana ja onko himmeli pyhä, Virpi tarkentaa.
Himmeleiden tekeminen on iso trendi Japanissa.
Yksinkertainen perushimmeli muotoutuu Virpi Erämajan taitavissa käsissä puolessa tunnissa, mutta vaativan mallin tekemiseen saattaa kulua kymmeniä työtunteja.
Moni ihmettelee sitä, milloin Virpi oikein tekee himmeleitä. Vastaus on suora: silloin kun on stressiä. Tärkeintä on itse prosessi.
Esimerkiksi viime syksy ja talvi olivat Virpille töissä stressaavia, ja hän teki himmeleitä lähes joka ilta, parikin tuntia putkeen.
– Se on todella meditatiivista. Kun tekee himmeliä, on täysin keskittynyt, ja lopputuloksena syntyy jotakin kaunista, Virpi kuvailee.
Virpin kädentaidot näkyvät myös hänen työpaikallaan Rauman Lyseon lukiossa. Vuonna 2017 hän teki kemianluokkaan Platonin kappaleet himmeli-idealla.
Virpi on ehtinyt opastaa myös kollegoitaan himmelien tekemisen saloihin.
– Nämä kokoontumiset ovat mukavaa yhteistä tekemistä. Murheita ei ehdi miettiä.
Virpi on toiminut opettajana lähes 40 vuotta. Hän on harmissaan, että kädentaitojen opettaminen on vähentynyt kouluissa.
– Meidän koulussamme on vielä onneksi pidetty kiinni siitä, että kemian tunneilla tehdään asioita käsin. Pannaan aineita koeputkeen ja katsotaan mitä tapahtuu.
Käsillä tekemisen lisäksi Virpi toivoisi kouluun enemmän rauhaa. Tällä hän viittaa opetussuunnitelmien jatkuvaan muuttumiseen.
– Opettajien pitäisi saada rauha tehdä asiat loppuun. Mutta se on nykyaikaa, että kaikki muuttuu koko ajan.
Yksi salainen haave Virpillä on.
– Olisi valtavan hienoa, jos kouluun saataisiin himmelikurssi. Siinä oppilaat saisivat keskittyä käsillä tekemiseen.
Virpi Erämaja
- Rauman Lyseon lukion matematiikan ja kemian opettaja, myös luokanopettajan pätevyys.
- Opettajana lähes 40 vuotta.
- Järjesti himmelinäyttelyn Raumalla elokuussa 2016, kävijöitä viidessä päivässä yli 700.